Tämä on arkistosivu.
Voit siirtyä Aviisin uudelle sivustolle tästä.
Hae Aviisin arkistosta.
 

Kiire kiireettömyyteen

Aviisi yritti leppoistaa elämää kiireettömyyskirjojen avulla. Oppaiden liiallinen nauttiminen lisäsi kaaosta.

Aviisin testi-henkilö Juho-Matti Paavola koettaa omaksua stressinhallintaneuvoja mahdollisimman monen opuksen avulla.
Aviisin testi-henkilö Juho-Matti Paavola koettaa omaksua stressinhallintaneuvoja mahdollisimman monen opuksen avulla.

Kiire on meille jokaiselle omakohtaisesti tuttua. Sitä esiintyy niin opiskelu- kuin työelämässä, se tunkeutuu kaikkialle arkeen, jopa lomalle. Arkeen palatessa harmittaa, kun kesämökillä kalat jäivät järveen tai ulkomaanmatkalla aika ei riittänyt kaikkiin mahdollisiin nähtävyyksiin.

Mistä kiire sitten johtuu? Tekemättömistä töistä, sanovat viisaat. Ei kai minunkaan auta kuin tarttua töihin.

Kirjoitan tätä juttua viime tipassa, taittopäivän vastaisena yönä. Hermostuttaa ja väsyttää. Aikaa on vähän, mutta lauseita pitäisi saada aikaan. Nukkuakin kai pitäisi, mutta painokoneet eivät odota.


Elämänhallintaoppaita selaamalla saan selville, mikä on mennyt vikaan. En ole suunnitellut aikatauluani oikein. Pitäisiköhän vihdoin opetella käyttämään kalenteria. Sitä opetetaan oikein kädestä pitäen Iina Rytikankaan oppaassa Tehokas ajankäyttö.

Opasta selatessani silmiini tarttuu seuraava kiusallinen lause: "Huomioithan, että sinun viimetippasi saattaa aiheuttaa muille turhaa huolta, kiirettä ja stressiä."

Tunnen piston sydämessäni. Olisi pitänyt kirjoittaa tämäkin juttu ajoissa. Mutta se ei ollut mahdollista. Oli niin jumalaton kiire.


Kaiken kiireen keskellä kiireettömyydestä on tullut uusi muoti-ilmiö. Se on vastareaktio tehokkuusajattelulle, joka kuluttaa ihmisiä loppuun.

Facebookin Vähemmän, hitaammin -ryhmässä on miltei 13 000 jäsentä. Huomionarvoista on, että erilaiset kiireettömyysryhmät pesiytyvät Facebookin tapaisiin yhteisöihin, sinne, missä on vilkasta.

Kaikkien rauhoittumisesta kiinnostuneiden ei tarvitse vetäytyä luostariin mietiskelemään, ei edes hiljaisuuden retriittiin.

Kiireettömyysmuoti näkyy kaikissa medioissa. Jokainen haluaa tarjota omat ohjeensa kiireen kesyttämiseen. Elämänhallintaoppaita tehtaillaan kuin kokkikirjoja. Niitä lukiessa tulee kiire.


Kiireettömyyskirjoista surkeimmat tyytyvät toistelemaan itsestäänselvyyksiä: anna aikaa itsellesi, hengitä oikein, nuku paremmin.

Kuka tarvitsee kalliita oppaita havaitakseen näiden asioiden merkityksen?

Adriana Germainin kirja Piristä mieli, piristä keho sortuu tuon tuosta näihin masentaviin yksinkertaistuksiin. Siinä on liiankin helpossa paketissa muodikasta itämaisuutta, joogaa, nauru- ja kosketusharjoituksia, vyöhyke- ja aromiterapiaa, solujen vuoropuhelua ja kehon muistia.

Toisaalta kirja sisältää myös paljon konkreettisia harjoituksia, joista voi olla ihan oikeata hyötyä.

Itse tyydyn tekemään pelkän aurinkotervehdyksen, vaikkei ole edes aamu. Ehkä se rentouttaa vähän. Muut harjoitukset jätän tällä kertaa väliin.

Opasläjän kenties hupaisinta antia on John Grayn teos Mars ja Venus törmäyskurssilla. "Maailmankuulu terapeutti" pohtii kirjassaan sitä, kuinka naiset ja miehet selviävät stressistä eri tavoin. Monia Mars ja Venus -kirjoja enemmänkin tehtaillut Gray syyllistyy monenlaisiin yksinkertaistuksiin antaessaan ohjeita "uranaisille ja meneville miehille".

Miehen mököttämistä pitää ymmärtää, koska mies kohottaa siten testosteronitasoaan. Nainen taas pyrkii ainaisilla keskusteluillaan lisäämään stressinvähentäjähormoneita.

Silkkaa kemiaa.


Löytyy alan kirjallisuudesta vakavastiotettaviakin teoksia. Professori Liisa Keltikangas-Järvisen kirja Temperamentti, stressi ja elämänhallinta pureutuu syvemmälle stressin olemukseen ja kyseenalaistaa kevyempien elämänhallintaoppaiden sisältöä. Elämää ei koskaan voi täysin hallita. Sen asian kanssa on opittava elämään. Stressinsietokykymme riippuu paljon temperamentistamme. Mitään yleispäteviä ohjeita elämänhallintaan ei siis voida antaa. Niin erilaisia me ihmiset olemme.

Olli Seppälän Stop! Enemmän aikaa, vähemmän kiirettä kiinnittää huomion ajan olemukseen. Seppälän ajatuksena on, että voimme kesyttää kiireen muuttamalla suhtautumistamme aikaan.

Hätäilijöille on kirjan loppuun koottu suuri määrä aforismeja, jotka tiivistävät kirjan sanoman: "aikaa ei ole, se otetaan", "ajan vastakohta ei ole ajattomuus vaan kiire", "kiirettä ei voi pysäyttää vauhdilla", "rannekello on ihoon tatuoitu aika".

Kiireinen lukija huomioidaan myös Rytikankaan oppaassa Tehokas ajankäyttö. Tiivistelmä kirjan sisällöstä on kirjoitettu heti alkuun, eikä tehokkaan ajankäyttäjän tarvitse kahlata pidemmälle.

Rytikankaan opas toitottaa tuloskuntoisuutta, itsensä johtamista ja tietoisuustaitojen tärkeyttä. Lukijaa kehotetaan investoimaan ja tehostamaan siinä määrin, että pelkkä kirjan selailu kytkee stressin päälle.

Huvittavaa kirjassa ovat lukuisat tehtävät. Eräässä tehtävässä kehotetaan pohtimaan sitä, millaisia puheita lukija toivoisi kuulevansa omissa hautajaisissaan. Toisessa tehtävässä lukija saa arvioida kokonaiskuntoisuuttaan kouluasteikolla.

Rytikankaan opasta huomattavasti miellyttävämpi on Timo Kopomaan Leppoistamisen tekniikat. Kopomaa lähestyy asiaa kaupunkitutkijan näkökulmasta. Opas suhtautuu kiireettömyyteen maanläheisemmin ja tarjoaa ongelmaan sopivan kokoisia ratkaisuja. Esimerkiksi aamulehden lukemisesta voi tehdä leppoisemman tapahtuman käyttämällä siihen vähän enemmän aikaa. Sen ei kuitenkaan saisi olla unesta pois.

Monille pahin stressinaiheuttaja on loma. Sirkku Kivistön Vaihda vapaalle tarjoaa ohjeita lomallelähtijälle. Kirjanen on työterveyslaitoksen julkaisema ja se sisältää lomajuridiikan lyhyen oppimäärän lisäksi esimerkiksi ohjeita lomastrategian valitsemiseen.

Olennaisinta on tietysti se, ettei vie töitään lomalle. Myöskään liiallinen juhliminen ei ole suotavaa. Kohtuus on oikeanlaisen elämänhallinnan peruspilareita.


Satojen elämänhallintakirjojen lisäksi tarjolla on myös alan kursseja, videoita ja äänitteitä. Muinaisten rentoutuskasettien tilalle ovat tulleet CD-levyt. Enää ei tarvitse herätä horteesta ikävään kolahdukseen kasetin puolta vaihtamaan.

Satu Pusan CD Rentouden aalloilla tarjoaa rentoutumisohjelmia tasapainoiseen oloon. Pusa maanittelee hypnoottisella äänellään sukeltamaan mielen maisemiin. Vapaaehtoisuutta korostetaan aivan kuin Facebookin Vähemmän, hitaammin -ryhmässä: silmiä ei tarvitse sulkea, jos siltä ei tunnu.

Yritän keskittyä positiivisiin mielikuviin ja tupakkalakon aikaansaamaan kevyeen hengittämiseen, mutta ei auta: olen pikemminkin tulisilla hiilillä kuin rentouden aalloilla. Tekemättömät työt tunkevat takaraivosta tajuntaan.


Pusan äänitteen kuunneltuani teen itseni kanssa kiireettömyyssopimuksen: elämän kokonaisvaltainen leppoistaminen alkaa ensi tilassa. Ensin on kuitenkin viilattava tämä pirun juttu sellaiseen kuntoon, että sen kehtaa lehteen präntätä.


Juho Hakkarainen, teksti
Seppo Honkanen, kuva


Kirjallisuus: Jussi T. Koski: Arkiähky. Taudinkuvaa & ajankuvaa (Kirjapaja 2008), Adriana Germain: Piristä mieli, paranna keho. Itsehoito-opas stressin hallintaan ja elinvoiman lisäämiseen (WSOY 2008), Iina Rytikangas: Tehokas ajankäyttö. Vähemmän stressiä, enemmän tuloksia. Ajankäytön ja elämänhallinnan käsikirja. (Kauppakamari 2008), Liisa Keltikangas-Järvinen: Temperamentti, stressi ja elämänhallinta. (WSOY 2008), Olli Seppälä: Stop! Enemmän aikaa, vähemmän kiirettä. (Kirjapaja 2008), John Gray: Mars ja Venus törmäyskurssilla. Kuinka miehet ja naiset selviytyvät eri tavalla stressistä. (WSOY 2008), Sirkku Kivistö: Vaihda vapaalle. Lomallelähtijän opas. (Työterveyslaitos 2008), Satu Pusa: Rentouden aalloilla. Rentoutumisohjeita tasapainaiseen oloon. (Cd-äänite, Voimapaikka), Timo Kopomaa: Leppoistamisen tekniikat (Like 2008)


Miten hallita stressiä?

- Siirrä vastuuta ja tehtäviäsi muille.
- Pyri asettamaan aikaraja sille, koska ja miten olet tavoitettavissa ja käytettävissä.
- Listaa tekemättömät työt ja laita ne tärkeysjärjestykseen. Täydennä listaa päivien mittaan, mieluiten heti, kun jokin tekemätön asia tulee mieleesi.
- Aikatauluta suunnitellut työt väljästi, jotta aikatauluun on mahdollista tehdä muutoksia.
- Pilko tehtävät pieniksi osasuorituksiksi. Suurempikin urakka saa näin hallittavissa olevat mittasuhteet.
- Tehtyjen asioiden ihasteleminen tuottaa usein tyydytystä. Niinpä onnistuneesti suoritetut urakat voi merkitä listalle vaikkapa yliviivaamalla.
- Mieti, mistä voit luopua.
- Varaa aikaa myös itselle. On hyvä selittää läheisilleen, että syy yksinäisyyden tarpeeseesi ei ole heissä, vaan tarvitset aikaa hengähtämiselle.
- Yritä järjestää lomaa silloin kun olet sen tarpeessa.
- Jos et millään pysty pitämään lomaa, koita järjestää arkesi ja aikataulusi niin, että muutat päivittäisiä toimiasi jotenkin normaaliin verrattuna.
- Herää aikaisemmin. Kiireinen herätys nostaa stressiä jo aamutuimaan.
- Huolehdi siitä, että sinulla on aikaa perheellesi ja ystävillesi.
- Rentoudu. Kunnon rentoutuminen vie päivästäsi vaivaiset kymmenen minuuttia, lyhyempi rentoutus minuutin tai pari.
- Huolehdi tasapainoisesta ruokavaliosta ja riittävästä unesta.
- Karista unettomuus: älä tee töitä aivan nukkumaan menoon asti, rauhoitu ja keskity omiin iltarutiineihisi, älä juo kofeiinipitoisia juomia tai alkoholia iltamyöhällä, pidä makuuhuoneen ilma viileänä ja raikkaana ja rentoudu vuoteeseen päästyäsi.
- Liiku mielesi mukaan ja harrasta lempilajejasi.

Lähde: Nyyti ry:n internetsivut

Mitä stressi on?

- Stressi on kiihtymistila, joka alkaa usein psyykkisenä ja johtaa myös elimistön kiihtymiseen.
- Stressitilanteissa aktivoituvat sympaattinen hermojärjestelmä ja hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaisakseli. Sympaattisen hermoston aktivoituminen vapauttaa verenkiertoon katekoliamiineja. Kortikotropiinin eritys aivolisäkkeestä lisääntyy ja sen seurauksena veren glukokortikoidi pitoisuus kasvaa.
- Ihminen kestää lyhytaikaista stressiä, mutta jatkuva kierre aiheuttaa ongelmia.
- Pitkään jatkunut stressi tuo mukanaan unettomuutta, keskittymiskyvyttömyyttä ja muistivaikeuksia.
- Yleisimmät fyysiset stressioireet ovat verenpaineen ja sydämen sykkeen nousu. Vuosia jatkunut stressi voi johtaa jopa sydämen vajaatoimintaan tai verenpainetautiin.
- Viimeaikaisissa tutkimuksissa on todettu, että jatkuvan kuluttavan stressitilan seuraukssena tietyt aivojen osat vaurioituvat

Lähde: Hus, Wikipedia ja YLEn akuutti

| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (0)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.



Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitterissä
Tampereen yliopisto