Tämä on arkistosivu.
Voit siirtyä Aviisin uudelle sivustolle tästä.
Hae Aviisin arkistosta.
 

Lukukausimaksut väijyvät nurkan takana

Työryhmät miettivät hintalapun lyömistä ännännen vuoden opiskelijoille ja tuplamaistereille

Opiskelijat, pitäkää varanne!
Opiskelijat, pitäkää varanne!

Helmi-maaliskuussa kolme työryhmää on nostanut keskusteluun lukukausimaksujen käyttöönoton - myös suomalaisille opiskelijoille. Helsingin yliopiston hallituksen puheenjohtaja, ministeri Antti Tanskasen talouskasvutyöryhmä rajaisi ilmaisen opiskelun yhteen tutkintoon. Lisäksi työryhmä tuo esille väliraportissaan, että lyhentäisi opintoaikoja vähentämällä opintotukea, -etuja ja -alennuksia opiskelujen keston mukaan. Väliraportissa esitetyt avaukset eivät ole vielä politiikkasuosituksia, vaan ne on tarkoitettu kansalaiskeskustelun herättäjiksi. Näihin ehdotuksiin voi vaikuttaa kommentoimalla osoitteessa www.ideoikasvua.fi.

Valtiosihteeri Heljä Misukan koulutusvientityöryhmä esittää puolestaan, että kysymys maksullisuudesta otetaan osaksi seuraavan hallitusohjelman valmistelua. Lisäksi opetusministeriön koulutus- ja tiedepolitiikan osaston johtaja Anita Lehikoisen opintojennopeutustyöryhmä miettii jopa neljää erilaista maksullisuuden tapaa: toisen tutkinnon maksullisuutta, yli kuusi vuotta kestävien opintojen maksullisuutta, valmistumisen jälkeistä opintoveroa ja kaikille opiskelijoille lankeavia lukukausimaksuja.

"Työryhmä pohtii noiden kaikkien mallien hyviä ja huonoja puolia", Lehikoinen kertoo.

Lehikoisen ryhmässä korkeakouluopiskelijoita edustaa SAMOK:n asiantuntija Veli-Matti Taskila, joka on yrittänyt vastustaa kaikkia maksullisuusehdotuksia. Työryhmä ei tule suosittelemaan mitään maksullisuusmallia tai maksuttomuutta, vaan on kerännyt raporttiinsa kaikista malleista tietoa tulevaa maksullisuuspäätöstä varten.

Lehikoisen työryhmän raportti julkaistaan 18. maaliskuuta. Osa työryhmän esityksistä otetaan mukaan hallituksen budjettiriihen neuvotteluihin.

Maksullisuuden ehdottamisesta on noussut vastalauseiden myräkkä. Kymmenet tuhannet liittyivät Misukan raportin julkistamisen jälkeen Vastustan Kokoomuksen suunnitelmia muuttaa opiskelu maksulliseksi! -Facebook-ryhmään. Opetusministeri ja muutama muukin kokoomuspoliitikko antoi vastustusryöpyn jälkeen tiedotteen, jossa he kertoivat, etteivät suunnittele tai kannata lukukausimaksuja suomalaisille - eivätkä ole missään vaiheessa niin väittäneetkään.

“Suomalaisopiskelijoille ei ole lukukausimaksua esitetty, enkä itse tule esittämään. Toimikauteni kestää maksimissaan kevääseen 2011. Seuraava hallitus linjaa asiaa omalta osaltaan", opetusministeri Henna Virkkunen kertoo Aviisille.


Misukka kieltää, että maksullisuus on niin pinnalla opetusministeriön esityksissä, koska opetusministeriön virkamiehillä on paineita saada säästöjä aikaan. Hän sanoo, ettei kyse ole rahasta, koska rahavirrat olisivat ainakin alkuun pieniä: lukukausimaksuja esitettäisiin ensimmäisenä vain Euroopan ulkopuolisille opiskelijoille.

"Kiinassa ja Intiassa keskiluokka kasvaa, mutta korkeakouluverkosto on kehittymätön, joten opiskelupaikkoja ei riitä kaikille. Kysyntä koulutukselle on valtava. Suomessa ikäluokat pienenevät, joten yliopistoissa on tehtävä rakenteellista kehittämistä. Mutta jos opiskelijoita otettaisiin tilalle ulkomailta, yliopistojen rakenne voitaisiin säilyttää entisellään", Misukka sanoo.

Misukka korostaa, että hänen työryhmänsä ei suoraan esitä lukukausimaksuja, eikä hän niitä itsekään ole ajamassa. Työryhmässä oli kyllä halukkuutta lukukausimaksujen ajamiseen, esimerkiksi korkeakoulujen edustajilla.

"Rehtorien neuvostossa on halukkuutta lukukausimaksujen käyttöönottoon, ainakin näin alkuun Euroopan talousalueen ulkopuolisille opiskelijoille."


Hertta-Mari Kaukonen, teksti



Maksullisuusmalleja



1. Lukukausimaksut kaikille, mutta stipendejä vähävaraisille. Malli on käytössä esimerkiksi USA:ssa ja Japanissa. Opetusministeriö on laskenut, että maksu voisi olla Suomessa 3 500-12 000 euroa vuodessa.

2. Lukukausimaksut vain EU/ETA-maiden ulkopuolisille tutkinto-opiskelijoille. Malli on käytössä Tanskassa ja otetaan käyttöön Ruotsissa syksyllä 2011. Lukukausimaksun arvioidaan olevan Ruotsissa n. 6000-12000 euroa. Suomessa on meneillään tästä mallista kokeilu.

3. Opinnot maksetaan valmistumisen jälkeen veroina kuten Australiassa, Isossa-Britanniassa ja Thaimaassa. Australiassa veroprosentti on 4-8 prosenttia tuloista ja vuosimaksut ovat opintoalasta riippuen 2 400-5 000 euroa vuodessa, joten opinnot on maksettu noin 8-12 vuodessa. On esitetty myös kaikille samansuuruista opintoveroa valmistumisen jälkeen, mutta sellaista ei ole käytössä missään maassa.

4. Valtio maksaa koulutusseteleitä, joilla voi maksaa opintojaan esimerkiksi kuusi vuotta. Ulkomaalaiset opiskelijat, ännännen vuoden opiskelijat ja toisen tutkinnon opiskelijat maksavat lukukausimaksuja. Ei käytössä OECD-maissa.

| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (2)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.
  1. Hertta Kaukonen (05.03.10, kello 16:00)

    Maksullisuusmalleissa oleva tieto Suomen mahdollisen lukukausimaksun suuruudesta perustuu vanhaan laskelmaan, koska uudesta työryhmän ehdotuksesta ei ollut vielä mustaa valkoisella saatavana juttua tehdessä. Tuorein työryhmäehdotus on, että lukukausimaksu olisi tuhat euroa vuodessa.

  2. Pete (17.03.10, kello 17:41)

    Lauri Tähkä laulaa: "Sehän se rikkahia harmittaa, kun köyhän lapsi on kaunis". Harmittaa myös se kun köyhän lapsi on viisas. Siksi tulee lukukausimaksut.

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.



Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitterissä
Tampereen yliopisto