|
Tampereen yliopisto siirtyi virallisesti uuteen hallintojärjestelmään vuoden 2011 alusta ja nimitti uusille tieteenalayksiköille johtajat. Uudistuksen on tarkoitus selventää hallintorakenteita ja samalla yhdenmukaistaa kandiohjelmia.
Vaikka muutos ei ihan vetänyt vertoja arabimaailman kuohunnalle, ei se silti sujunut ongelmitta. Neuvottelut uusien tieteenalayksiköiden rakenteista pidettiin pääasiassa verhojen takana. Tämä nostikin kritiikkimyrskyn, koska oppilaat ja henkilökunta pidettiin pimennossa neuvottelujen etenemisestä.
Lopulta kovan väännön jälkeen syntyi yhdeksän uutta tieteenalayksikköä.
Käytännössä opiskelijoiden elämä ei ole vielä muuttunut. Kurssit rullaavat entiseen malliin, pisteitä kertyy, jos on kertyäkseen, ja jotain ehkä opitaan samalla.
Kaikessa hiljaisuudessa yksiköille on kuitenkin perustettu uudet verkkosivut, ja käytävien varsilta löytyvät uusien yksiköiden johtajien nimikylteillä varustetut huoneet.
Verhojen takana puuhastellaan koko ajan. Toisaalla uudet kandiohjelmat on jo paketoitu, ja ollaan jo suunnittelemassa osaamisen myymistä Kiinaan. Muualla vielä tutustutaan hiljalleen uusiin kumppaneihin ja mietitään, että mitäs nyt.
Petteri Kari
Heikki Hellman on entinen Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen esimies ja akateemisen maailman vanha konkari. Uudessa yksikössä on hänen mukaansa kaksi vahvaa alaa, journalistinen koulutus ja näyttelijäkoulutus. Hän toivoo, että tulevaisuudessa opiskelu painottuu median suuntaan maisterivaiheessa ja mainitsee esimerkiksi studiotyön mahdollisuudet. Hänen mukaansa opiskelijat revitään nyt ja tulevaisuudessa työelämään, ennen kuin he ehtivät edes valmistua.
Tietojenkäsittelyopin professorin Kari-Jouko Räihän kaikki aika menee schoolin johtamiseen. Hän näkee, että tulevaisuudessa yksikkö on vetovoimaisin omalla alallaan Suomessa. Erityisen menestynyt se tulee olemaan korkealaatuisessa tutkimuksessa, ja se sijoittuu kansainvälisesti ykkösluokkaan. Opiskelijoille hän haluaa tarjota työelämää ajatellen relevanttia koulutusta. Räihä toivoo, että 99 prosenttia heistä vielä työllistyisi.
Hän on Juha Suoranta, ikää 45 vuotta. Tampereen pääkampuksella sijaitsevasta kasvatustieteiden yksiköstä valmistuu hänen mukaansa kasvatusalan maailmankansalaisia. Heillä on valmiudet tarkastella todellisuutta sivistyksellisestä ja kasvatuksellisesta näkökulmasta, rakentaa akateemista identiteettiä ja tutkia kasvatuksen ja yhteiskunnan ilmiöitä vastuullisesti. Lisäksi yksikön kasvatit vaikuttavat yhteiskunnalliseen keskusteluun ihmisten yhdenvertaisuutta ja ekologista elämäntapaa lisäten.
Jukka Havu on johtajan roolin ohella myös romanisti, joka on hänen mielestään yhä harvinaisemmaksi käynyt ihmislaji. Hän uskoo, että yksikkö on kaikkein innovatiivisin ja tarjoaa johdonmukaisimman koulutuksen muihin Suomen vastaaviin yksiköihin verrattuna. Yksi tulevaisuuden visio on poikkitieteellinen tutkinto-ohjelma jonkin ulkopuolisen aineen kanssa. Yksikössä säilyy toki myös aineenopettajan sekä kääntäjän ja tulkin koulutus.
Kirurgian professori Matti Lehto on tehnyt rehellistä lääkärin työtä pitkät tovit ja toiminut perustamansa tekonivelsairaalan johdossa vuosia ennen uutta pestiään. Hän toivoo, että opetus kehittyisi tulevaisuudessa enemmän kansainväliseen suuntaan ja samalla painotettaisiin uusia oppimismuotoja, kuten simulaatio-opetusta ja virtuaalioppimista. Samalla hän vinkkaa, että Kaupin kampuksella tullaan näkemään myös rakenteellisia muutoksia. Uusia rakennuksia tulee ja vanhoista luovutaan.
Pekka Rissanen toimi terveystieteen laitoksen johtajana jo ennen kuin ryhtyi vetämään uutta tieteenalayksikköä. Hän kertoo, että on ollut luontevaa siirtyä vetämään schoolia, koska yhteistyö nykyisen yksikön sisällä on toiminut jo aikaisemmin. Visioiden toteuttaminen edistyy vauhdilla, sillä vuodesta 2012 eteenpäin hoito- ja kansanterveystieteen opiskelijoilla on yhteinen kandiohjelma. Hän uskoo, että myös gradupuolella tapahtuu tulevaisuudessa paljon integroitumista.
Journalistiikan professori, ISSS-yksikön johtaja ja yhteiskuntatieteiden tohtori Risto Kunelius näkee roolinsa schoolin johdossa yhdistäjänä. Hänen työnään on sovitella ja etsiä yksikön vanhat vahvuudet sekä uudet mahdollisuudet, joiden varassa yritetään edetä. Hän toivoisi, että uusi hallintorakenne madaltaisi aitoja eri aineiden välillä. Näin ihmiset tutustuisivat toisiinsa ja oppisivat toisiltaan tekemällä yhdessä. Ensimmäisten parin kuukauden aikana henki on ollut hyvä.
Professori Markku Sotarauta on jo laittanut pyörät pyörimään. Hänen mukaansa yksikössä on 3 900 opiskelijaa, eli se on isompi kuin esimerkiksi Turun kauppakorkeakoulu. Tarkoitus on alkaa näkyä koon mukaisesti. Käytännössä on aikomus rakentaa kolme uutta tutkinto-ohjelmaa. Lisäksi suunnitellaan osaamisen myymistä Aasiaan. Viiden vuoden päästä tavoitteena on olla kärjessä kaupan, hallinnon ja politiikan koulutuksessa. Henki on ainakin hyvä!
Kehitysjohtaja, dosentti, hammaslääketieteen tohtori Hannu Hanhijärvi työskentelee Kaupin kampuksella. Hänen mukaansa lähiajan tavoitteena on läheisempi yhteistyö Teknillisen korkeakoulun kanssa. Sopimusneuvottelut uuden laajennetun instituutin muodostamisesta ovat jo loppusuoralla. Valmisteilla olevan yksikön tavoitteena on kouluttaa biotekniikan alan kandidaatteja, maistereita ja diplomi-insinöörejä. Tavoitteena on aloittaa uusimuotoinen koulutusyhteistyö vuoden 2012 aikana.
1. tammikuuta schoolit perustettiin. Johtajat ja johtokunnat aloittivat. Sisäisiä organisaatioita kehitetään kuluvan vuoden ajan.
Yksiköt päättävät uusien tutkinto-ohjelmien raameista 8. huhtikuuta mennessä.
Uudet tutkinto-ohjelmat alkavat syyskuussa 2012.
Kommentointi on suljettu arkistosivulla.
Pauli Borodulin (10.03.11, kello 20:48)
Mielenkiintoista luettavaa nämä uusien johtajien näkemykset. Jännä nähdä, miten näkemykset tulevat toteutumaan.
Johtamistieteiden yksikön oikea nimi on muuten "Johtamiskorkeakoulu".
Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen