Jatko-opiskelijoiden asemasta yhä kehnompi

Me nuoret tutkijat teemme työtä ja vastaamme suuresta osasta yliopiston julkaisutoimintaa. Tämä ei kuitenkaan näy asemassamme. Yliopisto haluaa nähdä meidät pelkkinä opiskelijoina, summaa Reeta Pöyhtäri.

Hän on mediatutkija ja Tatten, eli Tampereen yliopiston Tieteentekijöiden, nuorten tutkijoiden asioista vastaava henkilö.

"Väitöskirjaa apurahalla tekevä joutuu kutsumaan itseään tohtoriopiskelijaksi, mutta jos tulee palkatuksi projektiin, saa kutsua itseään tutkijaksi", Pöyhtäri sanoo.

Tittelin lisäksi myös palkkaus on erilainen. Miksei kaikkia nuoria tutkijoita yksinkertaisesti palkata samanarvoiseen työsuhteeseen, Pöyhtäri ihmettelee.

Yliopiston stipendi tai apuraha ei takaa työtiloja, ei työterveyshuoltoa eikä varsinkaan vuosilomia. Projektiin palkattu tutkija on paremmassa asemassa.

Mutta mitä vikaa opiskelijastatuksessa sitten olisi, kun on ateriatuki ja VR:n alennukset.

"Jatko-opiskelijat eivät saa näitä etuja, eivätkä nykyisin edes YTHS:n palveluita", Pöyhtäri toteaa.

Tatte, Utajatkot-ryhmä ja Tamy valmistelevat aiheesta kannanottoa, joka julkaistaan maaliskuussa.

Yliopiston jatko-opinnoista vastaava vararehtori Pertti Haapala, miksei yliopisto voi palkata jatko-opiskelijoita henkilökunnaksi?

"Koska he ovat opiskelijoita ja tekevät tutkintoaan. Eivät he ole työsuhteessa yliopistoon."

"Ei tässä säästämisestä ole kysymys. Lakikin sanoo, että jatko-opiskelija on opiskelija. Joillakin on työsuhde yliopistoon, mutta silloin rahoitus tulee yliopiston ulkopuolelta."

"Yliopisto antaa merkittävästi tukea jatko-opiskelijoille, emmekä me tietenkään halua polkea heidän oikeuksiaan", Haapala sanoo.

Kevään aikana Tampereella uudistetaan tohtorikoulutuksen malli. Helmikuussa perustettiin tutkijakoulu, joka koordinoi jatkokoulutusta yliopistossa.

Myös jatko-opintoihin pääsevien valintaa tiukennetaan. Nyt yliopistossa on reilut 1 800 jatko-opiskelijaa, joista vain reilut sata väittelee vuosittain.

"Tohtoriopiskelijoita on nykyisin liikaa. Laadullisen karsinnan on oltava tiukempaa, mutta tämä palvelee myös opiskelijan etua. Kun hän tulee valituksi tutkijakouluun, on hänellä selkeämpi suunnitelma tulevasta", Haapala sanoo.

Pöyhtärin mukaan tutkijakoulu, jatko-opintojen ohjauksen tehostaminen ja rahoituksen parantaminen ovat kaikki uudistuksia hyvään suuntaan, mutta niiden totetutusta pitää miettiä tarkemmin.

"Tasa-arvoinen kohtelu ja reilu palkkaus ovat etusijalla", Pöyhtäri toteaa.

Verna Leinonen

Ennen ja nyt

Väitöskirjan tekoaika ennen keskimäärin 11 vuotta, uusi tavoite 4-5 vuotta.

Tuoreen tohtorin keskimääräinen ikä on 41 vuotta, tavoite kolmenkympin kieppeillä.