Kulmahuone: Opiskelijaradikalismia B. Wahlroosin suulla?

Viikko ylioppilaskunnassa alkoi radikaalisti: saimme tarjouksen saada nimemme esiin Suomi hyvinvoinnin jälkeen -seminaarin järjestäjätahona. Lehdistötiedotteen mukaan "ikoniset suomalaisjohtajat (mm. Nalle Wahlroos, Jorma Ollila ja Risto Siilasmaa) kokoontuvat paneelissa ilmaisemaan syvän huolensa Suomen kansantalouden kehityksestä ja kasvuyritysten luojat, uuden vaurauden edustajat, kertovat minkälainen tulevaisuuden yhteiskunta tarvitaan työpaikkojen luomiseen ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen".

Avoimeen tapahtumaan on kutsuttu talouselämän vaikuttajia, opiskelijoita ja poliitikkoja. Tilaisuuden järjestää kasvuyrittäjyysjärjestö Aalto Entrepreneurship Society yhteistyössä mm. Elinkeinoelämän keskusliiton, Teknologiateollisuuden sekä Aalto-yliopiston kanssa.

Tilaisuuden tavoitteena on herättää keskustelua taloudellisista realiteeteista ja muovata hallitusohjelmatavoitteita kasvuyrittäjyyden tukemiselle. Itseään opiskelijaradikaaliksi kutsuva (mm. TEKEn ja Teknologiateollisuuden rahoittama) Aalto Entrepreneurship Society on sanojensa mukaan "saanut opiskelijat liikkeelle" ja toteaa 2000-luvun opiskelijaradikalismin kantavan vastuuta kasvusta. "Latteasta politiikan kielestä" ja "elähtäneistä asenteista" halutaan päästä eroon.

Politiikkaa ja asenteita tilaisuudesta ei kuitenkaan puutu, onhan sen julkilausuttu tavoite suomalaisen yhteiskunnan "2010-luvun linjanvedot tulevaisuuden kasvumaalle" ja agenda varsin selvä. Hämmennyksissäni etsin sanan radikalismi merkityksiä sanakirjoista ja luin sen tarkoittavan muun muassa yleisesti hyväksyttyjen tai yleistyneiden toimintamallien kyseenalaistamista ja pyrkimystä syvälle käyvään muutokseen.

Kilpailukyky- ja kasvuretoriikassa ei kuitenkaan ole mitään uutta tai muutosvoimaista, päinvastoin: ne ovat viime vuosina olleet poliittista päätöksentekoa ja keskustelua ohjaava punainen lanka. Hyvinvoinnin jälkeen -tapahtuman keskeisin viesti vaikuttaa olevan vallitsevien yhteiskunnallisten olosuhteiden, puhetapojen ja valtasuhteiden legitimointi.

Radikaaleinta tapahtumassa lienee röyhkeys, jolla "opiskelijajärjestöt ympäri Suomen" esitetään tilaisuuden taustavoimiksi. Ainakaan Tamy ei lähtenyt mukaan, sillä olisi tuntunut oudolta laittaa nimi tapahtuman alle, jonka valmisteluihin, sisältöihin tai puhujiin ei ole ollut mahdollisuutta vaikuttaa.

Tuntuu myös vähän oudolta, että opiskelijaradikalismin äänitorvina tilaisuudessa ovat keski-iän ylittäneet yritysjohtajat.

Veera Kaleva
Kirjoittaja on Tamyn hallituksen jäsen