|
Sambian yliopistossa opiskelija-asuntoja riittää vain vajaalle kolmasosalle
opiskelijoista. Siksi asuntojen alivuokraamisesta on tullut kannattavaa bisnestä ja yhdessä kahden hengen huoneessa voi asua kahdeksan opiskelijaa.
Alle 20 neliömetrin kokoinen opiskelija-asuntolan huone on jaettu kahtia vaatekaapin ja verhon avulla. Toisella puolella huonetta on 90 senttiä leveä sänky, pieni jääkaappi ja kuluneen näköinen kirjoituspöytä, jonka päällä on miniliesi. Tätä puolta huoneesta hallinnoi viimeisen vuoden journalismin opiskelija Mukosha Funga.
Kuten monilla muilla Sambian yliopiston opiskelijoilla, myös Mukoshalla on alivuokralainen. Hän jakaa yhdennukuttavan sänkynsä ympäristötieteiden opiskelijan Musonda Chikwandan kanssa.
Entäpä se kaapin ja verhon toinen puoli?
Mukoshan huonetoveri Minever Mabula ei ole hankkinut ainoastaan yhtä alivuokralaista, vaan majoittanut huoneeseensa kolme ystäväänsä. Alle 20 neliön huoneessa on siis yhteensä kuusi tyttöä.
Asuntolahuoneessa käy kova kohina. Mukosha Fungan huonekaveri Musonda kuuntelee afropoppia ja viikkaa pesussa olleita vaatteitaan kaappiin.
Kaapin toisella puolella Minever ja kolme ystävää valmistautuvat tutun häihin. Käytävältä kuuluu puheensorinaa. Joku tulee ovelle kaupustelemaan naisten vaatteita.
Huoneessa saa harvemmin olla rauhassa. Moni opiskeleekin mielellään kirjastossa. Kirjasto tosin ei sekään ole tarpeeksi tilava koulun kaikille oppilaille. Varmistaakseen paikkansa kirjastoon on rynnättävä heti aamusta.
Ainut aika, jolloin asuntolassa voi opiskella rauhassa, on yö. Öisin opiskelevat häiritsevät kuitenkin muita.
Mukosha kertoo menevänsä mielellään ajoissa nukkumaan. Ei ole mukavaa, jos naapuripuolella joku pitää valoja päällä. Huoneen ainoa loisteputkilamppu on huoneen keskellä ja valaisee kumpaakin huoneen päätyä.
Mukosha keittää ruokansa omassa huoneenpuolikkaassaan. Nyt liedellä paistuvat perunat. Syönnin jälkeen Mukosha laittaa likaiset astiat kirjoituspöydän alla olevaan vatiin. Vadin täytyttyä hän marssii käytävällä olevalle vesipisteelle pesemään astiat.
Mukoshan kerroksessa asuntoja on yhteensä seitsemän. Jokaisessa huoneessa asuu virallisesti kaksi tyttöä, mutta käytännössä jokaista huonetta kansoittaa neljästä jopa kahdeksaan opiskelijaa. Yhdessä kerroksessa asukkaita on siis noin 40.
Suihku- ja wc-tilat ovat yhteiset. Viime vuonna uusitut suihkut näyttävät suhteellisen siisteiltä.
Vessoissa ei ole paperia, ja toinen vessa on epäkunnossa. Koko kerroksen väki käyttää siis yhtä ainokaista vessaa. Vessan lattialla lainehtii vettä ja viemärinhaju ulottuu käytävälle asti.
Opiskelijoita ei kuitenkaan ole jätetty täysin heitteille. Viime vuosina asuntoloita on remontoitu ja muutama uusikin rakennettu. Moni tosin valittaa kiinalaisten tekemiä remontteja huonolaatuisiksi.
Kampuksen koilliskulmaan on rakenteilla kauppakeskus, jonka viereen on suunnitteilla myös opiskelija-asuntoja.
Silti moni opiskelija ei saa opiskelija-asuntoa koskaan. Mukosha Funga sai asunnon juuri ennen viimeistä opiskeluvuottaan, mutta moni hänen vuosikurssilaisista on yhä ilman asuntoa.
Asuntoja haetaan internetissä kaavakkeella, jonka voi täyttää saatuaan opiskelupaikan. Asunnon saavat ensimmäisinä hakemuksen täyttäneet, kauempaa paikkakunnalle muuttaneet ja terveysongelmista, esimerkiksi astmasta, kärsivät. Moni kuitenkin kertoo, että korruptio on tuttua myös asuntolamarkkinoilla. Lahjomalla ja seksiä tarjoamalla asunto saattaa löytyä nopeammin.
Koska asunnot ovat harvassa, on niiden alivuokraamisesta tullut kannattavaa bisnestä.
Ahneet asuntolahuoneen omistajat vuokraavat huoneenpuolikastaan parhaimmillaan neljälle opiskelijalle ja muuttavat itse muualle. He saattavat pyytää huoneesta jopa kymmenkertaisen summan sen alkuperäiseen hintaan verrattuna. Mutta vuokralaisia löytyy.
Ne, jotka eivät asu kampuksella, asuvat yksityisissä asuntoloissa, joita on yliopiston lähellä monia. Yksityisillä markkinoilla huoneesta voi joutua pulittamaan kuukaudessa saman summan kuin yhden vuoden asumisesta kampuksella.
Sambian yliopiston PR-päällikön viransijainen Stanslous Chewe myöntää, että tällä hetkellä opiskelija-asuntoja on liian vähän. Tämän takia huoneissa asuu liian paljon opiskelijoita. Chewe kertoo, että tilanne on muuttumassa.
Kampukselle on tulossa yksityisen sektorin rakentamia opiskelija-asuntoloita, joihin mahtuu 10 000 opiskelijaa. Chewe ei vielä tiedä, minkälaisia huoneita asuntoloihin tulee, mutta muistuttaa, että viime vuosina rakennetuissa asuntoloissa huoneet ovat isompia kuin vanhemmissa asuntoloissa.
On kuitenkin vielä auki, milloin uudet asuntolat ovat valmiita ja mikä on huoneiden hinta.
Chewe kieltää, että yliopiston henkilökunta olisi sotkeutunut korruptioon opiskelija-asuntoja jakaessaan, mutta kertoo, että ylioppilaskuntaan kuuluneet opiskelijat rahastivat taannoin uusia opiskelijoita ja lupasivat heille asuntoja. Lopulta tapaus meni oikeuteen asti, ja asuntoja lupailleet opiskelijat saivat tuomionsa.
Asuntoloiden ikkunakaltereihin on ripusteltu vaatteita ja korkokenkiä. Yhdellä vilkaisulla tietää, missä talossa asuu tyttöjä ja missä poikia. Karskin näköinen betonirakennus kuuluu pojille ja tunnetaan nimellä Ruins, rauniot. Se on myös paikka, josta opiskelijoiden järjestämät mielenosoitukset yleensä alkavat.
Raunioiden käytävät ovat kolkkoja. Huoneet näyttävät tyttöjen huoneiden tapaisilta, mutta hieman yksinkertaisemmin sisustetuilta ja pitkulaisemmilta.
Poikien vanhassa asuntolassa jokaisessa huoneessa on myös ovi talon ympäri kiertävälle parvekkeelle.
Huoneenpuolikkaan jakavien Mulandan Malawan ja Mutuna Kabemban pyykit ovat kuivumassa parvekkeen kaiteella. Kuivatusoperaatio ei kuitenkaan näytä tuottavan tulosta. Yläkerran parvekkeen pyykeistä valuu vettä heidän pyykkiensä päälle.
Pyykit ovat osa kampuksen miljöötä mihin tahansa katsookaan.
Talojen välillä risteilee opiskelijoiden itse ripustamia pyykkinaruja. Ikkunoista ja parvekkeilta roikkuu vaatteita henkareissa. Uskaliaimmat ovat asetelleet pyykkinsä pensaiden ja puiden oksille.
Vähän väliä vaatteita katoaa. Mukosha Funga kertoo, että ilmoitustaululla on usein lappuja, joissa pyydetään palauttamaan pyykkinarulta kadonneet farkut.
Varkaudet ovatkin yksi asuntolan huonoista puolista.
Usein kymmenenkin ihmisen asuttamissa huoneissa on vain kaksi avainta. Opiskelijat teettävät vara-avaimia omilla rahoillaan tai jättävät ovet lukitsematta. Harva uskaltaa jättää puhelimensa, läppärinsä tai kameransa huoneeseen varÂtioimatta.
Ensimmäisen kerroksen huoneisiin varkaat saattavat tulla ikkunasta. Kun Mukosha muutti nykyiseen huoneeseensa, oli ikkuna murron jäljiltä rikki. Eräältä toiselta tytöltä vietiin avonaisesta ikkunasta puhelin hänen nukkuessaan. Nyt ikkunoita ympäröivät kalenterit.
Moni pitää silti öisin ikkunoita auki, sillä huoneissa on kuuma.
Viiden petipaikan huoneessa asuva Chileshe Chilambwa kertoo, että erityisesti kuumalla kaudella huoneen lämpötila nousee helposti 40 asteeseen. Kymmenen tytön lisäksi huoneessa on myös kaksi kovaan ääneen hyrräävää jääkaappia, jotka omalta osaltaan nostavat lämpötilaa.
Kaikesta huolimatta Sambian yliopiston opiskelija-asuntoloissa on hyvät puolensa. Ne ovat halpoja: kahden hengen huone maksaa vuodessa noin 100 euroa henkilöltä. Yksityisistä asuntolahuoneista saa pulittaa helposti saman hinnan kuukaudessa.
Se on merkittävä summa maassa, jossa virkamiesten keskivertopalkat ovat koulutuksesta riippuen 400-800 euroa kuukaudessa ja työttömyys on korkea.
Sambian valtio tukee kampuksen ulkopuolella asuvien opiskelijoiden asumista, mutta summa ei riitä edes yhden kuun vuokraan.
Opiskelija-asuntojen hyviin puoliin lukeutuu myös se, että niissä on aina vettä ja sähköä toisin kuin muissa lähialueen asunnoissa. Jos alueella sattuu vesi- tai sähkökatkos, kampuksella ongelma korjataan 10 minuutissa. Lähitaloissa katkos voi kestää useita tunteja.
Opiskelija-asuntojen asukkeja eivät myöskään vaivaa turhat säännöt.
Yksityisissä asuntoloissa asuvat joutuvat usein noudattamaan kotiintuloaikoja. Tyttö- ja poikaystäviä ei saa tuoda vieraisille.
Opiskelija-asunnot taas ovat auki kaiken aikaa ja kaikille. Tosin tyttöjen asuntolaan ei saa asettua asumaan poikia ja toisin päin. Joskus jotkut pariskunnat ovat asuneet samassa huoneessa.
Yhdessä asumisesta kiinni jäävät menettävät oman huoneensa.
Yleisesti yliopiston alueella on vain kolme sääntöä, joita kutsutaan kolmeksi kielletyksi f:ksi. No fighting, no failing, no fishing. Tapella ei saa, koulussa on pärjättävä ja kalastaa ei saa. Kalastamisella viitataan kampusalueella olevaan pieneen järveen, joka on jätettävä rauhaan.
Vaikka huoneet saattavat välillä ahdistaa, moni opiskelija viihtyy vehreällä kampuksella.
Tämän vuoden lopuilla valmistuvaa Mukosha Fungaa hirvittää jo nyt, että kampuselämä ja sen tuomat vapaudet ovat kohta ohi.
Sambian yliopisto (UNZA), Lusaka
Sambian ensimmäinen yliopisto, aloitti toimintansa vuonna 1966.
Laitoksia seitsemän, joista lääketieteen laitos sijaitsee omalla kampuksellaan.
Opiskelijoita noin 16 000 (+ 6 000 etäopiskelijaa)
Opiskelija-asuntojen määrä noin 5 000.
Kommentti
Yksityisyys ja rauha ovat tiessään
Kun opiskelin Tampereella, minulla oli 35 neliön opiskelijayksiö.
Sambian yliopistossa edes isoimmat jaetut huoneet eivät ole niin isoja ja niitäkin asuttaa helposti kymmenen opiskelijaa.
Yksityisyys ja oma rauha ovat tuntemattomia termejä.
On vaikea kuvitella, miten tällaisessa ympäristössä voi asua, saati opiskella.
Mutta kaikkeen tottuu, opiskelijat sanovat.
Yhden hengen sänkyyn mahtuu kaksi opiskelijaa, ja yhtä vessaa voi helposti käyttää useita kymmeniä henkilöitä.
Yksilökulttuurin kyllästämiltä suomalaisilta opiskelijoilta tällainen ei ihan helposti luonnistuisi.
Siitä huolimatta moni opiskelija kertoo, että tiivis asuminen käy toisinaan hermoille ja verottaa opintomenestystä.
Laura Karlin
Kirjoittaja on freelance-toimittaja ja -kuvaaja, joka työskentelee
sambialaisessa lifestyle-lehdessä ja asuu Lusakassa tilavassa
kolmiossa.
Kommentointi on suljettu arkistosivulla.
Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen