Opintouudistuksen koekaniineja ovat kandit

Tampereen yliopiston suosittuihin maisteriohjelmiin voi olla enemmän hakijoita kuin paikkoja. Jos hakijoista on ylitarjontaa, aloituspaikat jaetaan opinto­menestyksen perusteella.

Toista vuotta kauppatieteitä opiskeleva Topi Ranta saa loppukesästä tietää, pääseekö hän riskienhallinnan ja vakuutustieteen maisteriopintosuuntaukseen. Opiskelijat valitaan kriteeriopintojen menestyksen perusteella. Kriteeriopinnot tarkoittavat opintosuuntauksen kannalta keskeisiä kurssikokonaisuuksia. Opintoihin pääsevien määrä muotoutuu suhteessa ohjausta antavan henkilökunnan määrään.

Menettely on Tampereen opintopalvelujohtaja Mikko Markkolan mukaan johtamiskorkeakoulun ohella käytössä esimerkiksi sosiaalitieteiden suosituissa maisteriopintokokonaisuuksissa. Markkola ei osaa sanoa, koskeeko uudistus muita aloja.

Topi Ranta pohtii, että asiasta on tiedotettu pääsääntöisesti hyvin. Silti opettajien ja opiskelijoiden keskuudessa on epätietoinen tunnelma.

"Yliopiston henkilökunnalta saattaa tulla ristiriitaista tietoa tilanteesta. Kyseessä on ymmärrettävästi ollut iso muutos, joten kaikki eivät ole kärryillä asiasta. Pääsääntöisesti opiskelijoilla on ollut tiedossa, että keskeisten opintojaksojen menestys määrittelee opiskelijoiden pääsyn ha­luamiinsa opintosuuntauksiin."

Opiskelijat hakevat kahteen opintosuuntavaihtoehtoon toisen lukukauden lopussa. Jos he eivät pääse kumpaankaan opintosuuntavaihtoehdoista, asia käsitellään opintoneuvojan ja opiskelijan välillä. Ranta kertoo, että mahdollisten ongelmien varalle on annettu informaatioita vain vähän.

"Opintokoordinaattorilla tulee varmasti olemaan kädet täynnä töitä. En tiedä mitä käy, jos tulee paljon ta­pauksia, joissa opiskelija ei pääse haluamaansa opintosuuntaan. Eihän yleisen logiikan mukaan voi laittaa opiskelijaa sellaiseen opintosuuntaan, josta hänellä ei ole yhtään opintoja", Ranta pohtii.

Johtamiskorkeakoulun opintokoordinaattorin Heli-Maija Tontin mukaan opintosuuntien suosiota pystytään arvioimaan ainoastaan opiskelijoiden ensimmäisen vuoden opintosuunnitelmien perusteella. Niiden tiedot voivat olla puutteellisia. Opiskelijat ovat kyselleet Tontilta kriteeriopintojen keskiarvorajoja, mutta ennakkoarvioita on kokemusten puuttuessa mahdoton antaa.

"Kauppatieteellisissä yksiköissä vuosittaiset vaihtelut ovat olleet melkoisessa aaltoliikkeessä. En osaa sanoa, milloin saamme kuvan kokonaisuudesta ja kuinka paljon taloustilanne vaikuttaa siihen, mitkä aineet ovat suosittuja."

Tontti huomauttaa, että eri maisteriopintosuuntauksista valmistuneet voivat työskennellä hyvin samankaltaisissa työtehtävissä. Myös seminaaritöissä aiheet voivat olla monitieteisiä. Tontti uskoo, että jo nyt monet opiskelijat käyvät korottamassa kriteeriopintojaan, jotta pääsisivät haluamiinsa suuntauksiin.

"Kukaan ei näe myönteisenä, jos kilpailun seurauksena opiskelijat alkavat uusia hyväksyttyjä kursseja arvosanojen korottamiseksi tai vähentävät osallistumista yhteisiin lukupiireihiin. Johtamiskorkeakoulun opiskelijat ovat kuitenkin tunnettuja hyvästä yhteishengestään", Tontti toteaa.

Mistä kriteeriopinnoissa on kyse?

1. Yksiköt määrittelevät, mitkä ovat kunkin opinto­suuntauksen kannalta keskeisiä opintoja eli kriteeriopintoja. Kriteeriopinnot ovat käytössä esimerkiksi johtamiskorkeakoulun ja sosiaalitieteiden maisteriohjelmissa, joissa paikkoja ennakoidaan olevan hakijamäärää vähemmän.

2. Esimerkiksi Johtamiskorkeakoulussa maisteriohjelmiin hakeudutaan pääsääntöisesti toisen lukuvuoden lopussa. Opiskelijat ilmoittavat kaksi opintosuuntaa, joihin he suuntautuvat.

3. Jos maisterinpaikkoja on vähemmän kuin hakijoita, opiskelijoiden määrää pyritään rajaamaan opintosuuntauksen kannalta keskeisten kurssien arvosanojen perusteella.

Tuomas ahola,

teksti & kuva

Edit 15.4: Jutusta on korjattu tieto, jonka mukaan tietojenkäsittelytieteiden maisteriohjelman opintosuuntauksissa olisi käytössä kriteeriopintoihin perustuva menettely. Todellisuudessa tietojenkäsittelyn opiskelijat voivat valita maisteriohjelman suuntauksensa ilman rajoituksia.