”Sä haluat tappaa!”

Nato Commando, Suomi 2005. Ohjaus Trash Videon tiimi. Käsikirjoitus Ville Lähde. Pääosissa Ville Lähde, Sami Saarinen ja Antti Kiuru. Kesto 80 minuuttia.

Voin hyvin kuvitella, että Trash Videon jampat Hervannasta tekevät vielä jonain päivänä ensimmäisen huonon kotimaisen toimintaelokuvan sitten Romanovin kivien. Porukan uusin, dvd:llä julkaistu Nato Commando ei ole vielä se elokuva.

Se on taiten tehty, mutta sittenkin vain verellä mässäilevä kotielokuva, jollaisia elokuvista innostuneet lukiolaispojat ja vähän vanhemmatkin kaikkialla läntisessä maailmassa kuvaavat omaksi ilokseen.

Tekijät itse eivät varmasti pistä pahakseen puheitani huonosta toimintaelokuvasta. Niin selvästi Stallonen, Norriksen, Schwarzeneggerin ja kumppaneiden 80-luvun action-pätkät näkyvät vaikutteina.

Elokuva kertoo entisestä kommandokorpraali Alex Lommosta (Ville Lähde), jonka vanha komentaja, everstiluutnantti Fägerlund (Antti Kiuru) houkuttelee jälleen riveihinsä. Matkalla kohti viimeistä kaksintaistelua kohdataan lonkeromutantteja, taisteluhelikoptereita ja paljon muuta tykinruokaa. Yhdessä kohtauksessa räjäytetään Särkänniemen karuselli.

Nato Commando tekee esikuvistaan parodiaa, mutta rakastavasti. Elokuvan avainrepliikin lausuu everstiluutnantti Fägerlund houkutellessaan Lommoa takaisin armeijan leipiin: "Tää maalaustaide oli Kikan haave, ja se kuoli Kikan mukana. Sä olet elossa ja sä haluat tappaa!"

Mitään omaperäistä tarinassa ei ole, mutta ainakin se pysyy jotenkuten kasassa. Pelkkää päämäärätöntä verellä sohlaamista ei 80 minuuttia jaksaisi katsoakaan. Lyhyempi Nato Commando voisi silti olla.

Nato Commando jää erikoistehosteissa selväksi kakkoseksi vertailussa toiseen tamperelaiseen amatöörielokuvan suuruuteen Star Wreckiin, mutta näyttelijätyön ja käsikirjoituksen osalta se voittaa Star Trek -parodian mennen tullen.

Ei Nato Commandon näyttelijöilläkään oikeisiin elokuviin ole vielä asiaa, mutta etenkin pääosaa esittävä Ville Lähde on roolissaan ihan hauska ja luonteva.

Seksuaalisen tasa-arvon nimissä elokuvaa voisi paheksua siitä, miten se esittää pääpahiksen - jälleen esikuvilleen uskollisena - homoseksuaalisena naistenvihaajana.

En usko tämän olevan mikään ajateltu kannanotto, mutta kertoopahan sekin jotakin siitä, kuinka paljon omaa ajatustyötä elokuvan eteen on tehty.

Kelpo työtä harrastelijaporukka silti on tehnyt. Arvosteluasteikon soveltaminen on vaikeaa, mutta uskon tekijöiden ymmärtävän, miksi yhden kouran antaminen on ainoa oikea ratkaisu.