|
Ekofilosofi Pentti Linkolaa ei päästetä pitämään jo sovittua luentoa Suuressa filosofia-
tapahtumassa Tampere-talossa huhtikuun alussa.
Jupakan juuret ulottuvat Tampereen yliopiston Aikalainen-lehdessä joulukuussa ilmestyneeseen Linkola-
haastatteluun. Siinä filosofi ihannoi natsi-Saksaa. Seurauksena oli
muun muassa paheksuvia juttuja valtakunnallisissa lehdissä sekä rehtori
Krista Varantolan puhuttelu Aikalaisen päätoimittajalle Heikki
Laurinollille.
Linkola oli kutsuttu Suuren filosofiatapahtumaan jo alkusyksyllä. Järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Jorma Sipilä kertoo, että peruutuspäätös tehtiin joulukuussa yksimielisesti.
"Järjestelytoimikunnassa syntyi käsitys, ettei Linkolaa ole syytä kutsua puhumaan. Ihmisiä kuohutti hänen lausumansa, oliko natsi-Saksassa muuta vikaa kuin se,että se hävisi toisen maailmansodan", Sipilä perustelee.
Linkolalla ei kuitenkaan ollut valmiina aihetta, josta hän olisi Tampere-talossa puhunut. Hänen luentonsa olisi saattanut käsitellä jotain muuta kuin natsi-Saksaa.
Koska joulukuisen haastattelun jälkeen Tampereen yliopiston henkilökuntaan kuuluvat paheksuivat Linkolaa Helsingin Sanomia myöten, ekofilosofi kirjoitti Aikalaiseen vastineen. Sitä ei milloinkaan julkaistu.
"Vastine oli hirvittävän pitkä. Se olisi vienyt vähintään aukeaman. Jos olisimme antaneet sille noin paljon tilaa, tekstin sisältö olisi katsottu lehdenkin kannanotoksi. Pyysin Linkolaa lähettämään lyhyemmän kirjoituksen, mutta sitä ei koskaan tullut", päätoimittaja Laurinolli kertoo.
"En minä rupea lyhyitä töksähtelyjä kirjoittamaan. Mikä kirjoitan perustellusti", Linkola vastaa Aviisin puhelinhaastattelussa.
Hyllytetyssä vastineessaan Linkola jatkaa samoilla linjoilla kuin joulukuun haastattelussa. Hän kritisoi demokratiaa ja ihannoi diktatuuria, etenkin natsi-Saksaa.
"Joukossa tyhmyys tiivistyy ei ole sutkaus, vaan luonnonlaki. Johtajalla voi olla korkea moraali, massalla ei koskaan. - - Missä kansa johtaa, siellä ei ruoho viheriöi eikä kiveä jää kiven päälle."
"Hitler-Jugendin nuorissa, jotka kansallispuvuissa vaelsivat vuorilla vaalea arjalainen tukka hulmuten ja haitarin soidessa, tiivistyy se, mitä pidän natsismissa loistavana.- - Ei voi ihmetellä, että Pohjolan naiset hurmaantuvat pitkistä, komeista, iloisista ja kohteliaista vuoristojääkäreistä, vastakohtina heidän omille länkisäärisille, tuhnuisille, lässähtäneille äijänjässiköilleen", Linkola kirjoittaa.
Puhelimessa Linkola äityy vielä kritisoimaan kärkevästi Suurta filosofiatapahtumaa ja Tampereen yliopistoa.
"Se ei näemmä olekaan valtakunnallinen tapahtuma, vaan punainen propagandatapahtuma. Siellä tehdäänkin politiikkaa eikä puhutafilosofiaa. Tampereen yliopisto on yhä taistolainen. Siitä firmasta pysyn jatkossa erossa."
Sipilää, joka on myös Tampereen yliopiston kansleri, ei Linkolan kritiikki hetkauta.
"Yliopiston punaisuus on vanha vitsi. Ei sillä ole mitään tekemistä tämän debatin kanssa."
Nyt häntä kuitenkin hieman harmittaa syntynyt sotku.
"Koko keskusteluhan on nyt uusissa kehyksissä islamsarjakuvien jälkeen. Tässä kontekstissa olen taipuvainen ajattelemaan, että suomalaisten pitää voida puhua hyvin fundamentalististenkin ajattelijoiden kanssa. Jos haasteet kielletään, emme opi keskustelemaan heidän kanssaan", toteaaSipilä.
Hänen mielestään Linkola olisi alun perin sopinut tapahtuman tämänvuotiseen aiheeseen, joka on "Ihmisen luonto". Linkolan kantavia ajatuksiahan on se, ettei luonto kuulu ihmiselle.
"Sokea Reettakin tajuaa, että länsimainen sivilisaatio ja luonto ovat törmäyskurssilla", Sipilä myöntää.
Toisaaltahän toteaa, että filosofian perusajatuksia on fundamentalismin kritisoiminen. "Fundamentalisteja ei ole hyvä päästää puhumaan filosofiatapahtumaan."
Aikalaisen Laurinolli ei ole muuttanut julkaisulinjaansa ylivarovaiseksi rehtori Varantolan puhuttelun jälkeen.
"Julkaisisin Linkolalta lyhyemmän vastineen, vaikka joutuisin uudestaan puhutteluun ja vaikka saisin potkut."
Suuren filosofiatapahtuman järjestävät Tampereen molemmat yliopistot sekä kaupungin omistama Tampere-talo.
Kymmenes Suuri filosofiatapahtuma 8. ja 9. huhtikuuta Tampere-talossa.
Kommentointi on suljettu arkistosivulla.
Arhi, Finnsanity-blogi (28.10.08, kello 23:13)
Kuinka Linkola voi pelästyttää akateemisen keskustelun syviä rivejä?
Onko demokratian mielikuva todella niin hauras että avoin keskustelu on kiellettävä ideologisin perustein?
Mitä arkipäivän fasismi on – onko se osa ihmisluontoa vai mennyttä historiaa?
Tampereen yliopiston ”Suuri filosofiatapahtuma” on hämmentävästi perunut Linkolan puheenvuoron.
Keskustelu maailman vaarallisimmasta mutta yleisimmästä ilmiöstä näyttää aiheuttavan tuskaa intellektuaaleille ihmisille, jotka varmaankin kulkevat lapsityövoiman voimalla tehdyissä kengissä. Miksi Linkolan näkemys kulttuurimme tämän hetkisen vaiheen erilaisesta fasistisista tendensseistä ei saa tulla esille ja varsinkin miksi keskustelu ja vasta-agumentointi fasismin määrittelystä ei saa sitä kautta tulla esille?
Fasistisissa diktatuureissa nimenomaan keskustelu ja asioiden suhteellistaminen prosesseina, siis asioiden yleinen käsittely, ovat sensuurin ensimmäiset kohteet ja keinot, joilla demokratia tapetaan. Luodaan absoluuttisia pahoja asioita, uhkakuvia, joita ei saa arvioida. Onko Linkola se absoluuttinen paha, joka on pahin uhka demokratialle vai näkeekö Linkola jotakin enemmän meidän tekopyhyydestämme ja ajastamme, kuin mitä haluamme tunnustaa?
Olemmeko sittenkin sumussa matkalla kohti absoluuttisen fasismin ratkaisuja kun puhe siitä on liian hämmentävää ja ahdistavaa ja ainoa reaktio saa olla torjunta? Minkälainen tiedeyhteisö moralisoi arvokeskustelun ”ei-tieteelliseksi” ja tuomitsee ennen dialogia vastustajansa liian pahaksi?
Absoluuttisen fasismin pelko estää meitä näkemästä kulttuurifasismin eri muotoja, joihin yhteiskuntamme nojautuu. Sokrateen oppilas Platon on loistavin esimerkki loogisesta fasismista. Mutta eikö hän ole yksi suurimmista filosofeista, johon on peilattu kaikki poliittinen ja teoreettinen ajattelu? Sepä se. Platon katkeroitui virkamiesten aloittaman noitavainon vaatiessa ruton runteleman kaupungin tuomitsevan kyselevän Sokrateen yhtenäisen kulttuuriuskon turmelijana.
Platon ei enää uskonut yksilön vapauteen filosofiassaan. Platon halusi täydellisen totalitaarisen, linkolalaisen asiantuntijayhteiskunnan, jossa kaikki olisi harkittua ja loogista, täydellisen kontrolloidun epädemokraattisen järkivaltion. Platonin mielestä taiteilijat ja taide ovat ihmismielen "suurin turhuus ja rasite" ja kaikkea tulisi tarkastella järjen näkökulmasta.
finnsanity.blogspot.com/2...
naturesson (11.12.11, kello 10:20)
Radikaali ympäristöajattelu on tässä maassa täysin vääristynyttä ja ajautunut aivan kummallisille urille, koska sen on annettu vuosikymmenestä toiseen pyöriä yhden ihmisen rajoittuneen näkökulman ympärillä. Mihin on jäänyt vallan, dominanssin kritiikki suomalaisesta ekofilosofiasta? Niin, se jätettiin suosiolla sivuun, koska Linkolan hallitsemassa keskustelukulttuurissa se ei ole salonkikelpoista, se naurettaisiin kumoon poliittisesti korrektina ihmiskeskeisyytenä ja tunteiluna.
Mutta jos todella haluamme ymmärtää massojen käyttäytymistä teknologisessa sivilisaatiossa, eikö pitäisi pureutua juuri ylivallan problematiikkaan, modernin ihmisen avuttomuuden psykologiaan? Elämme täällä kuin eläimet tarhassa ja kieltäydymme näkemästä vankilamme kaltereita, koska kaikki on saatu näyttämään niin hyvältä ja turvalliselta, ja ennen kaikkea, koska meidän ei anneta kokea mitään muuta. Tätä vieraantuneisuuden psykologiaa käsitellään kyllä ulkomaisessa ekologisessa kirjoittelussa, ja itse asiassa sillä näyttää olevan siellä aivan keskeinen sija.
Kommentointi on suljettu arkistosivulla.
Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen