Vakavaa talousasiaa

Osmo Tammisalo kirjoittaa (Aviisi 2/10) , että vakavasti otettava yhteiskuntatiede on mahdottomuus. Olen eri mieltä. Taloustieteet on vakavasti otettava yhteiskuntatiede.

Taloustieteissä oletetaan, että pitkällä aikavälillä ja keskimäärin ihmiset pyrkivät maksimoimaan omaa etuaan ja toimimaan rationaalisesti. Hyvä taloustiede perustuu logiikkaan, biologiaan, behaviourismiin ja jatkuviin empiirisiin testeihin.

Valistusajalla luonnontieteiden ja ihmistieteiden yhteensovittaminen oli yleistä. Itävaltalaisen koulukunnan mukaan taloustieteissä lähes kaikki olennainen kirjoitettiin ylös jo yli sata vuotta sitten. 1700-1800-lukujen edistyksellisyys kohtasi 1900-luvulla faustilaisen tieteen nousun, kun utilitarismi, historiallinen materialismi, pragmatismi ja myöhemmin postmoderni konstruktivismi valtasi yhteiskuntatieteet.

Tammisalo kirjoittaa, että tieteen kriteerit täyttävä syy- ja seuraussuhteiden tutkiminen on mahdotonta, sillä ihmisten elinympäristön muutokset ovat suuria, jokaisella ihmisyhteisöllä on oma historiansa ja että ihmismieli mukautuu vallitseviin tapoihin. Tammisalon mukaan vakavasti otettava yhteiskuntatiede on mahdottomuus, sillä yhteiskuntatieteissä uskotaan yleisesti että yhteiskunnalliset instituutiot omaavat ihmisistä riippumattoman dynamiikkansa.

Talousteorian perusteet ovat syy- ja seuraussuhteiden tutkimista puhtaimmillaan. Esimerkkinä kelvannee kysynnän ja tarjonnan laki, joka perustuu kiistattomaan logiikkaan. Taloustieteet tutkivat ihmisen toimintaa erilaisissa insituutioissa, kuten politiikassa, yrityksissä ja laajemmin markkinoilla.

Tammisalo kirjoittaa, että vakavasti otettava yhteiskuntatiede on mahdottomuus, koska alalla yhdistetään tiede politiikkaan. Tästä olen samaa mieltä ja kritiikki pätee myös taloustieteisiin. Kaksi suurinta taloustieteellistä katastrofia, marxismi ja keynesiläisyys, lankesivat molemmat politiikkaan. Ironisesti marxilaisuus ja keinesiläisyys ovat olleet kaksi vaikutusvaltaisimpaa talouspoliittista suuntausta Suomessa. Taloustieteissä, aivan kuten kaikissa muissakin yhteiskuntatieteissä, mennään vikaan heti, kun hylätään totuuteen pyrkiminen ja alistetaan tiede yhteiskunnallisille tavoitteille.

Jussi Räsänen