Sarjakuvaa ja hyvää fiilistä

"Tämä on hyvän fiiliksen sarjakuvafestivaali", toiminnanjohtaja Antti Grönlund määrittelee Tampere kuplii -tapahtumaa, joka järjestetään nyt neljättä kertaa.

Tapahtuman kunniavieraana on tällä kertaa Spider-Manin piirtäjä Marcos Martin, mutta esillä on myös niin kotimaista valtavirtasarjakuvaa, underground-henkisiä pienlehtiä kuin japanilaista mangaa. Kaikki sopivat hyvin saman katon alle.

"Meidän voimavarana on nimenomaan se, että ei lähdetä erottelemaan perinteistä länsimaista sarjakuvaa aasialaisesta. Kaikki ovat mukana sulassa sovussa", Grönlund kertoo.

Sarjakuva on Suomessa suositumpaa kuin koskaan. Myydyimpien kirjojen tilastojen kärjessä keikkuvat Fingerporin, Viivin ja Wagnerin ja Kiroilevan siilin kaltaiset strippisarjakuvien kokoelmat. Viime vuonna samalle listalle kipusi Sarjakuva-Finlandian napannut Sarasvatin hiekkaa -albumi.

Grönlund harmittelee, että sarjakuvaa pidetään siitä huolimatta edelleen lasten juttuna. Se on taiteenlajina monella tavalla edelleen marginaalissa.

"Rokkifestareita ja viininmaisteluviikkoja on vaikka miten paljon, mutta sarjakuvafestareita järjestetään vain muutama vuodessa", hän sanoo.

Mitä ilmeisimmin tapahtumalle on kuitenkin tilausta. Tampere kuplii on kasvanut nopeasti yhden päivän tapahtumasta viisipäiväiseksi festivaaliksi. Viime vuonna kävijämäärä kohosi jo kuuteen tuhanteen.

"Sarjakuvasta puhutaan enemmän ja se näkyy enemmän kuin kolme vuotta sitten", pohtii puolestaan taloustieteiden laitoksen amanuenssi Kyösti Koskela.

Hän on Grönlundin tapaan ollut mukana järjestämässä Tampere kuplii -tapahtumaa alusta saakka.

"En väitä, että tämä olisi pelkästään meidän ansiota, mutta jotain on tapahtunut. Eniten saamme tietysti kiittää laadukasta suomalaista sarjakuvaa."

Tampere kuplii on kuitenkin vahva kandidaatti sarjakuvan profiilin kohoamisen osasyylliseksi. Festivaalin näkyvin mediatapahtuma on Sarjakuva-Finlandian voittajan julkistaminen. Tällä kertaa voittajan valitsee finalistien joukosta dekkarikirjailija Matti Rönkä.

"Ehdolla palkinnon saajaksi oli 56 sarjakuvaa, eli lähes kaikki viime vuonna ilmestyneet albumit", Koskela selittää.

Hän kehuu kymmenen finalistin antavan hyvän kuvan kotimaisen sarjakuvan nykytilasta ja sen moninaisuudesta.

"Suomalaisen sarjakuvan paras puoli on moniulotteisuus ja se, että rajoja ei ole."

Tampere kuplii -festivaalin tapahtumat jakaantuvat viiden päivän ajalle. Tekijät kuvaavat talkoovoimin pyöritettävää tapahtumaa sateenvarjoksi, jonka alle mahtuu erilaista toimintaa.

"Muilla suomalaisilla sarjakuvafestareilla Kemissä ja Helsingissä kaikki tapahtumat järjestetään kokonaisuutena", Koskela kertoo.

"Meillä on useita yhteistyökumppaneita, jotka tuovat ohjelmaan oman osuutensa. Esimerkiksi perjantain Tampere Kuplii Goes Academic -osion järjestelyissä on mukana yliopisto."

Mitä miehet sitten itse festivaaliltaan odottavat?

Grönlund mainostaa lapsille suunnattua Hämähäkkimiehen piirtäjä Marcos Martinin workshoppia.

"Martin kertoo tarinoita ja piirtää samaan aikaan. Siinä on vastustamatonta Kylli-täti-meininkiä."

Hän epäilee myös, että yleisön nauruhermoihin osuu hyvin Petri Hiltunen. Fantasiasarjakuvista tunnettu taiteilija on lupautunut esittelemään kymmenen kummallisinta supersankaria.

Koskela puolestaan hehkuttaa erityisesti manga-fanien suosimaa cosplaytä eli sarjakuva-, elokuva- tai animaatiohahmoksi pukeutumista.

"Pääsin ensimmäistä kertaa tsekkaamaan cosplaytä viime vuonna. On mukavaa nähdä, miten nykynuoret harrastavat sarjakuvaa."

Oskari Rantala

Tampere kuplii menee akateemiseksi

Tampere kuplii -festivaalin akateeminen osuus pureutuu tänä vuonna tekijänoikeuslakiin ja teiniaivojen kehitykseen.

"Teemana on ´Lakia ja epäjärjestystä´", kertoo taloustieteiden laitoksen amanuenssi Kyösti Koskela.

"Laki viittaa ajankohtaiseen tekijänoikeuskeskusteluun ja epäjärjestys teiniaivoihin, joiden toimintaa avaa psykologian professori Kalevi Korpela. Hän käyttää esimerkkinä Jere-sarjakuvia."

Koskelan mukaan tekijänoikeudet ovat murroksessa niin kirjallisuudessa kuin valokuvissa ja muussakin kuvituksessa. Syynä on sähköisten julkaisumahdollisuuksien lisääntyminen.

"Yksinkertaistettuna voisi sanoa, että aiemmin työt luovutettiin yhtä julkaisukertaa varten. Nyt julkaisija haluaa kaikki oikeudet kaikissa mahdollisissa muodoissa", Koskela selostaa tilannetta.

"Tämä on rankka asia ja siitä on noustu barrikadeille viime vuonnakin."

Koskela uskoo, että tekijänoikeuksista saadaan mielenkiintoista keskustelua aikaan. Tekijän ja kustantajan välisen sopimuskäytännön lisäksi tekijänoikeuksien ongelmia tarkastellaan kulttuurin kuluttajan näkökulmasta. Aihepiiriä on avaamassa Piraattipuolueen varapuheenjohtaja Harri Kivistö.

Lain ja epäjärjestyksen lomassa julkistetaan myös Sarjakuva-Finlandian saaja. Dekkarikirjalija Matti Rönkä, tämänvuotinen diktaattorituomari, ilmoittaa päätöksestään puoliltapäivin.

Aiempina vuosina Tampere kuplii -festivaalin akateemisessa osuudessa on käsitelty muun muassa luovaa taloutta sekä sarjakuvaa tutkimustulosten esittämisessä, mutta Koskelan mukaan käsiteltävistä aiheista ei tule lähivuosina pulaa.

"Sarjakuvaa voi käsitellä melkein miltä puolelta tahansa ja sitä voidaan käyttää millä alalla tahansa", Koskela suitsuttaa taidemuodon ulottuvuuksia.

"Kaikkia mahdollisuuksia ei aina tajua itsekään."

Tampere Kuplii Goes Academic perjantaina 19. maaliskuuta yliopistolla Väinö Linna -salissa

Ohjelma:
uta.fi/laitokset/talti/tkga/ohjelma.html

Pienlehtiä, raivoa ja lamaannusta

Underground-asenne elää sarjakuvaskenessä ehkä vahvemmin kuin minkään muun taiteenlajin piirissä. Vaikka sarjakuva on siirtynyt lähemmäs valtavirtaa, kaikki mielenkiintoinen sarjakuva ei ole salonkikelpoista, kaupallisesti kannattavaa tai suurten sanomalehtien sarjakuvasivuille hyväksyttyä.

Itsenäistä ja omaehtoista vaihtoehtoa edustavat pienlehdet. Niiden maailmaan pääsee sukeltamaan Klubilla Pienlehtimarssi-tapahtumassa lauantaina.

Pienlehtiin tutustumisen lisäksi Klubilla voi seurata keskustelua sarjakuvabloggaamisesta sekä osallistua livepiirroskilpailuun.

Pienlehtimarssissa esiintyvät myös kulttuuriyhdistys Kiilan julkaiseman yhteiskunnallisen sarjakuvan antologian Raivoa ja lamaannusta tekijät. Albumi on harvinaista herkkua, sillä poliittisia aiheita on käsitelty suomalaisessa sarjakuvassa varsin vähän.

Johanna Rojolan toimittama Raivoa ja lamaannusta -albumi sisältää sarjakuvia muun muassa Ville Rannalta, Tiitu Takalolta ja Aviisiinkin sarjakuvaa piirtävältä Otso Höglundilta.

Pienlehtimarssi lauantaina 20. maaliskuuta Klubilla klo 11-18