Lukukausimaksuilla pelottelu on turhaa

Julkisuudessa velloneessa lukukausimaksukeskustelussa on sekä epähuomiossa että tahallaan sorruttu virheellisiin väittämiin. Tämä näkyi osaltaan myös Aviisin (4/2010) jutussa otsikolla "Lukukausimaksut väijyvät nurkan takana".

Jokaisella on oltava varallisuuteen katsomatta mahdollisuus opiskeluun niin pitkälle kuin omat kyvyt ja into riittää. Tämä on ehdottomasti koko hyvinvointiyhteiskuntamme menestyksen edellytys. Opetusministeri Henna Virkkunen (kok) ja hallitus ovat toistuvasti sanoneet ei lukukausimaksuille. Hyvä niin.

Suomalaisille opiskelijoille ei saa jatkossakaan tulla lukukausimaksuja. Tämä on myös kokoomuksen kanta. Maksujen periminen suomalaisopiskelijoilta olisi lisäksi uuden yliopistolain vastaista.

Keskustelua ovat herättäneet erityisesti kaksi opetusministeriön työryhmää, joista toinen pohti koulutusvientiä ja toinen opintojen nopeuttamista. Vaikka työryhmät voivat toimeksiantojensa rajoissa tehdä haluamiaan ehdotuksia, mitään "lukukausimaksutyöryhmää" ei ole opetusministeriön toimesta asetettu.

Hallituksen on välttämätöntä selvityttää päätöksenteon tueksi eri vaihtoehtoisia malleja ja niiden seurauksia. Poliittisten päätösten ja arvovalintojen aika on, kun erilaiset vaihtoehdot ja taustatiedot on tuotu esiin. Olisi kummallista, jos ministeri pyrkisi etukäteen sensuroimaan työryhmien työtä.

Koulutusvientistrategiaa pohtinut työryhmä esitti, että seuraava hallitus punnitsisi koulutuksen maksullisuuden laajentamista lukukausimaksujen osalta. Kyseeseen tulee nimenomaan lukukausimaksujen periminen ETA-alueen ulkopuolisilta opiskelijoilta.

Jos ja kun ulkomaalaisilta voidaan periä lukukausimaksut, pitää valmistumisen jälkeen Suomeen töihin jääville palauttaa maksut esimerkiksi verohelpotuksin. Väestömme ikääntyessä vauhdilla on perusteltua kannustaa osaavaa työvoimaa jäämään maahamme töihin ja veroja maksamaan.

Sinivihreän hallituksen ja opetusministeri Virkkusen kanta on selvä. Pelkoa lukukausimaksuista suomalaisille opiskelijoille ei ole. Tämä ei näytä kaikille menevän perille, kun maksuilla halutaan politikoida.

Sofia Vikman
tamyläinen Tampereen kaupunginvaltuutettu (kok)

| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (8)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Majsteri Rantaluola (25.03.10, kello 0:47)
Tulipa mieleeni, että ehkä lukukausimaksuilla kannattaisi sittenkin pelotella opiskelijoita ja tyynnytellä keski-ikäisiä, jotka haluavat "tuloksia". Yksi mahdollinen malli olisi ottaa käyttöön progressiivinen lukukausimaksu. Se tarkoittaisi sitä, että pienin lukukausimaksu olisi 100 euroa (ensi vuodesta lähtien) ja sen jälkeen se nousisi kertoimella x opiskeluvuoden mukaan. Toisin sanoen kuudentena opiskeluvuonna maksu olisi 600 e. N:nnen vuoden opiskelija maksaisi 100n e lukukausimaksua. Kokonaisen kuuden vuoden maisterintutkinnon hinnaksi tulisi 2100 e, mikä on minusta kohtuullista; yhden normi-ihmisen kuukausipalkka vielä verojenkin jälkeen. Tästä olisi 10) etua:
a) opiskelijoilla olisi kannustin valmistua
b) huonon startin jälkeen voisi lopettaa housut kintuissa mutta ei puilla paljailla
c) graduvuosi menisi hinnakkaimpana todennäköisimmin gradua tehden
d) opistolla roikkujoille tulisi kiire valmistua, koska jääminen olisi niin kallista
e) opintososiaalisen edun hyödyntäminen (tamyn kortti) tulisi jossakin vaiheessa taloudellisesti kannattamattomaksi
f) yliopisto saisi edes vähän rahaa maisterista maisterilta itseltään
g) kandidaatiksi opiskelemista ei estettäisi ja se olisi halvempaakin (1000 €)
h) yliopisto ymmärtäisi tarjota rahalle vastinetta (kaikki kurssit mulle heti nyt)
i) tämä koko sotku tulisi kuitenkin lopulta vanhempien maksettavaksi, joilta
j) ei ole vielä niistetty tarpeeksi.

Ymmärrän, jos ehdotukseni ei ole luokan suosituin tyttö, mutta toivon, että edes luokan lunatic fringe ottaisi sen omakseen. Tavataan takarivissä!
Majsteri (25.03.10, kello 2:34)
Parempi nimi tälle lukukausimaksulle olisi tarkemmin ajateltuna epäilemättä "aggressiivinen lukukausimaksu". Raimo Sailas, take note.
Comment Kirjoittaja (27.03.10, kello 12:14)
Lukukausimaksuhan voisi olla progressiivinen kuin rock. Pitkä, monimutkainen ja täynnä itsetarkoituksellista kikkailua.
Majsteri Rantaluola (30.03.10, kello 12:22)
Jos viittaat tällä kirjoitustyyliini, kuten olen joskus saanut jotenkin samansuuntaista postia (todennäköisesti samalta kirjoittajalta), totean vain, että netti on täynnä täysin yhdentekevää one-lineria, josta harva on koskaan saanut mitään iloa elämäänsä kirjoittajansa mukaanlukien. Pystytkö menemään pystypäin takaisin elämässäsi sanoen, että "kirjoitin tuon paskan rivin vuonna 2007, ja se on vieläkin netissä"? Jos et pysty itse ajattelemaan vaan lähinnä kommentoimaan toisten ajattelua, TV on sinulle sopiva mediumi. Tai tägien tekeminen kaupungilla.
Giga (21.04.10, kello 13:16)
Mielestäni Comment Kirjoittaja viittaa lukukausimaksuun. Jos lukukausimaksu tulee, rinnalle tulee väistämättä stipendijärjestelmä, johon vanhempien tulotaustan lisäksi saadaan sotkettua aluepolitiikka, eri vähemmistöjen eri kiintiöitä, porrastettu siirtymäsysteemi, jotta sukupolvia ei eriarvoisteta, lukihäiriöiset, adhd, sukupuolet vastakkaisen sukupuolen kansoittamilla aloilla ja niin edelleen, niin edelleen.

Olen sitten varmaan tylsän konservatiivinen, mutta mielestäni ne, jotka osoittavat pääsykokeessa (kun niitä yhä on, ja pitäisi valmennuskurssi-ilmiölle jotain tehdä, kyllä) lahjakkuuteensa ja motivaationsa, ovat yhtäkaikki ansainneet kuusi vuotta ohjausta ja opiskelua yliopistossa. Yksi kymmenestä maksaisi satasen, joka häviäisi kuin pieru saharaan. Ja paljonko oli valiokunnan työryhmissä ja ministeriössä kokoustettu ja saatu lisätöitä Kelalle hakemusten käsittelyssä, että se satanen saadaan? Niinpä niin.

Jos summan pitäisi oikeasti yrittää houkutella, no otetaan esimerkiksi, Cambridgen tasoisia opettajia, tutkijoita ja jos summalla pitäisi rakentaa tehokas opintoputki mahdollisuuksineen tukiopetukseen ja lopputyön tehokkaaseen ohjaamiseen, niin hintalappu ensimmäisestä vuodesta alkaen olisi noin 6000 euroa. Tosin Cambridgekin sivuillaan kehottaa varautumaan korotuksiin (www.cam.ac.uk/admissions/...)

Tuo 6000 ei siis kata kaikkia kuluja, mitä opiskelijasta on, sillä myös Cambridge saa tukea yrityksiltä ja valtiolta (valtio rahoitti vuonna 2006 1/3 yliopiston budjetista). (en.wikipedia.org/wiki/Uni...)

Toisin sanoen, jos kerätään satasia, systeemin pyörittäminen imaisee heti systeemin luomat tulot. Täytyy puhua tonneista.
Majsteri Rantaluola (23.04.10, kello 6:45)
Kirjoitustyyli kuulostaa Laakasuolta (kts. ts. nt. ps. jt.). Ainoa maa, josta Suomi voi ottaa mallia tulevaisuuden yliopiston luomiseen on USA, koska sen maahistoria edes jollakin tavoin korreloi finskien kanssa (perustettiin 1776). Briteillä on 1000-vuotinen valtakunta, joten heidän traditionsa ovat kaukana ulottumattomissa, vaikka sinne onkin helpompi lentää. Sitten on enää selvitystilassa, kuinka paljon ja kuinka hullusti opiskelijat tulevat rettelöimään kaikkien aikojen yliopistouudistusta vastaan.
Markus (26.04.10, kello 21:05)
Yliopistomaksujen vastainen kansanliike on tarpeellinen. Jos opiskelijat tyytyisivät hyssyttelyyn niin kokoomus muuttaisi linjaasta vaalien jälkeen. Mutta nyt tämän kansanliikkeen vuoksi kokoomus ei uskalla kannattaa vaalien jälkeenkään maksuja.
Giga (28.04.10, kello 0:23)
Saisinko listan tänne pohjois-amerikkalaisista yliopistoista, joissa on noin sadan dollarin lukukausimaksu, kiitos.