Klassikkoni: Teiniangstin korkea veisu

En muista, mistä alun perin hoksasin, että ruotsalaisen death metal -legenda In Flamesin uran paras albumi Colony alkaa siteerauksella Saarnaajan kirjasta Raamatusta. Uteliaana ja innokkaana teininä kahlasin kymmensivuisen kirjoitelman läpi ja olin totaalisen fiiliksissä.

Saarnaajan kirja lasketaan yleensä Vanhan testamentin viisauskirjallisuuteen, vaikka tarkempi termi voisi olla ahdistuskirjallisuus. Viisaana kuninkaana esiintyvä kirjoittaja kertoo pettyneensä kaikkeen, mitä elämällä on tarjota. Hän piehtaroi itsesäälissä ja voivottelee maailman menoa.

Saarnaajalle kuoleman väistämättömyys tekee tyhjäksi kaikki inhimilliset saavutukset. Viisas ei hyödy viisaudestaan eikä rikas rikkauksistaan. Loppupeleissä kaikki on turhuutta ja tuulen tavoittelua.

Viisas kuolee yhtä suurella varmuudella kuin tyhmäkin, mutta kärsii enemmän: "Missä on paljon viisautta, siellä on paljon huolta, ja joka tietoa lisää, lisää tuskaa."

Saarnaaja päättelee, että kuolleet ovat eläviä onnellisempia, mutta kaikista onnellisimpia ovat ne, jotka eivät ole koskaan syntyneetkään. He eivät ole koskaan joutuneet kohtaamaan maailman pahuutta.

Nuoria hän kehottaa kuitenkin lopulta nauttimaan elämästään, kun nuoruutta vielä riittää - vaikka se lopulta onkin yhtä turhaa kuin kaikki muukin.

Ennen kaikkea Saarnaajan kirja on lyömätön eksistentiaalinen angstitrippi 2250 vuoden takaa. Se osoittaa, ettei teiniahdistus ole modernin maailman ilmiö, vaan on sitä osattu ennenkin.

Oskari Rantala

Saarnaajan kirja
Vanha testamentti, Raamattu
Viimeisin suomennos vuodelta 1992