Kielten opetus vähenee rajusti

Kurssitarjonta vähenee jopa puolella joissakin kielissä, sillä kielikeskuksen määrärahat eivät riitä

Patinan hallituksen opintovastaava Raigo Megerildin (kesk) allekirjoitti kannanoton kielikeskuksen riittävän opetustarjonnan puolesta. Jukka Vieri, Maiju Hämäläinen ja Katri Rosenberg seurasivat silmä kovana.

Ensi syksynä kielikeskuksessa alkaa rankka säästökuuri, jonka takia kaikkien kielten kurssitarjontaa karsitaan. Joidenkin kielten kurssitarjonta uhkaa supistua jopa puoleen nykyisestä. Kursseja karsitaan eniten kielistä, jotka kuuluvat tutkintoon vapaaehtoisina. Vapaaehtoisia kieliä ovat esimerkiksi venäjä, ranska ja kiina. Samalla vaihto-opiskelijoiden kielten kursseille pääsyä rajoitetaan.

"Kielikeskuksen määrärahat ovat riittämättömät entisenkaltaisen toiminnan jatkamiseen. Kielten kurssitarjonnan vähennykset vaikuttavat tutkinto-opiskelijoiden opiskeluun. Samalla on tasapuolista tehdä vähennyksiä myös vaihto-opiskelijoille", kielikeskuksen johtaja Antti HildÃ©n sanoo.

Tutkintoon pakollisena kuuluvien suomen ja ruotsin, sekä suosituimman vieraan kielen englannin, opetus pyritään turvaamaan, jotta säästöt eivät hidasta opiskelijoiden valmistumista. Vähennyksiä tapahtuu esimerkiksi karsimalla rinnakkaisia ryhmiä alkeiskursseista.

"Tulijoita meidän kursseille kyllä riittää. Vähennykset vaikuttavat siihen, että yhä harvempi pääsee kursseille", HildÃ©n sanoo.

Historian opiskelija Maiju Hämäläinen on yksi niistä, jotka eivät ole päässeet pitkänkään jonotuksen jälkeen kielikurssille. Hänellä on kaikki muut kandin tutkintoon vaadittavat opinnot tehtyinä paitsi pakollinen englannin kielen syventävä kurssi, mutta hän ei ole kurssille päässyt. Ei, vaikka hän tarvitsisi kandin tutkintoa, koska harkitsee vaihtavansa alaa.

"Selkeästi pakollisia kielikursseja ei ole tarpeeksi, koska niille pääsee vasta maisterivaiheen lopussa, joten kurssien karsiminen entisestään kuulostaa ikävältä. Ei voi olla niin, että opiskelijan pitää käydä kurssit maksullisesti kesäyliopistossa valmistuakseen kandiksi."

Lisäksi Hämäläinen on kuullut, että hänen lukemansa kiinan jatkokurssit ovat lakkauttamisuhan alla. Hämäläinen harmittelee harvinaisten kielten karsintaa, koska nekin voivat olla hyvin hyödyllisiä.

"Mielestäni opiskelijoita voisi rangaista, jos he jättävät kielikurssin kesken ilman hyvää syytä, sillä he vievät jonottajilta mahdollisuuden osallistua."

Kielikeskus säästää myös lyhentämällä kursseja. Aikaisemmin yhtä opintopistettä kohdin on järjestetty 14 opetustuntia. Syksystä alkaen opintopistettä kohdin on enää 13 opetustuntia. Kielikurssit ovat yleensä kolmen opintopisteen laajuisia, joten käytännössä kevennys tarkoittaa 42 opetustunnista 39 siirtymistä.

"Tällä tavalla lehtoreille mahtuu yksi kurssi enemmän lukuvuodessa työsuunnitelmiin. Lisäksi tuntiopettajille maksetaan hiukan vähemmän, koska opetustakin on vähemmän", HildÃ©n kertoo.

Tamyn toimintasuunnitelmaan on kirjattu, että Tamy yrittää vaikuttaa kielikeskuksen kurjaan tilanteeseen.

"Ei pitäisi tehdä mitään äkkinäisiä päätöksiä, vaan pitäisi turvata järkevät siirtymäajat opintoihin, jotka uhkaavat loppua. Minuun on ottanut yhteyttä esimerkiksi huolestuneita Intercultural Communication Studies -sivuainekokonaisuuden opiskelijoita, jotka pelkäävät, että heidän sivuaineensa loppuu kokonaan", Tamyn koulutuspoliittinen sihteeri Johanna Roihuvuo sanoo.

Intercultural Communication Studies -ohjelman kursseja vähennetään reilusti, mutta niitä ei olla näillä näkymin lopettamassa. Roihuvuo painottaa, että kurssien opetustuntien vähentäminen tarkoittaa väistämättä laadun heikkenemistä, sillä puhuttua kieltä on vaikea opiskella yksin.

"Kielikeskus sai viime vuonna opetuksen laatupalkinnon, mutta nyt sen opetusta karsitaan. Se tuntuu hämmästyttävältä. Kuten myös se, että yliopiston strategiassa painotetaan kansainvälistymistä, mutta samaan aikaan kielten kurssitarjonta pienenee", Roihuvuo sanoo.

Kielikeskuksen tiukka säästökuuri johtuu yliopiston heikosta taloudellisesta tilanteesta. Kielikeskus on joutunut erityisen koville, koska sen melkein kaikki kulut koostuvat palkoista ja yliopistonopettajien palkkataso on noussut viime vuosina roimasti. Vielä ei ole tiedossa, kuinka monen tuntiopettajan ja määräaikaisen opettajan työsuhde loppuu syksyllä. Vakituisia ei ole kuitenkaan irtisanomassa. Kielikeskus käy vielä keväällä neuvotteluja rehtori Kaija Hollin kanssa, joissa etsitään kielikeskuksen tiukkaan taloustilanteeseen ratkaisua.

Historian ainejärjestö Patina on keräämässä nimiä ainejärjestöiltä kannanottoon, jolla se yrittää vaikuttaa kielikeskuksen neuvotteluihin, jotta kielikeskus saisi enemmän rahaa ja pystyisi tarjoamaan mahdollisimman laajaa opetustarjontaa.

Hertta-Mari Kaukonen

| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (12)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Majsteri Rantaluola (19.03.10, kello 17:02)
Mulla ehdotus yhden-kurssin-päästä-vapahtamisesta-tilanteessa oleville: antakaa niille henkilöille hyväksymismerkintä suullisella audienssilla, jos he osoittavat hallitsevansa opetettavan aineiston tietyllä tasolla. Ainakin useimmat osaavat englantinsa sillä tasolla kun pitää, koska vieraskielistäkin materiaalia on nykyään pakollisina osina opintoja. Päälle median myllytys ja oman kaveripiirin laajentaminen englannin ehdoilla. Suurin osa osaa. Ruotsin kanssa voi olla tahmeampaa. Yliopisto ei voi olla niin sniidu, että se vaatii suoritusta mutta ei tarjoa opetusta. Asian voisi periaatteessa vetää vaikkapa riiheen.
dejavu/vapaa kielivalinta (19.03.10, kello 20:44)
Tämähän on skandaali:
Peruskoulussa ei opeteta muita kieliä kuin pakkoruotsia ja englantia- ja nyt sama homma leviää jo yliopistoihinkin.
Eikö olisi vihdoinkin aika päästä eroon poliittisesta ruotsista, joka tulppana vie kieltenopetuksen resursseja kaikilla opintojen asteilla:

www.ek.fi/www/fi/index.ph...

www.opettaja.fi/pls/porta...
Vapaa kielivalinta ry (19.03.10, kello 20:46)
Kannatamme monipuolista kieltenopetusta.
www.vapaakielivalinta.fi/...
aallotar (20.03.10, kello 0:00)
Miten pakkoruotsista päästäisiin eroon?
Tämä on tärkein kysymys, johon on löydettävä vastaus. On perustettava ideariihiä ja idearyhmiä pohtimaan asiaa. Opiskelijajärjestöjen on otettava asiakseen ideariihien perustaminen jokaiseen aineyhdistykseen. Kaikilla ryhmillä on sama kysymys työstettävänä: miten pakkoruotsista päästäisiin eroon?
Majsteri Rantaluola (20.03.10, kello 3:03)
Aallotar Girl,

riihi = oikeudenkäynti, oikeusistuin, tuomioistuin

eikä suinkaan 'brainstorming sessio' tahi 'aivoriihi'. Ja sinä ja minä ja kukaan tuskin pääsee pakkoruotsista eroon. Sitä on helpompi opetella vaikka... puhumaan. Aikaa kuluu vähemmän kuin vastustamiseen.
jarppa (24.03.10, kello 9:31)
Olisi tosiaan vahingollista jos ________ tavalla tärkeä intercultural communication studies- opintokokonaisuus lopetettaisiin täysin, eikä siitä koskaan edes hiiskuttaisi enää mitään

Tehtävä: kuka pystyy löytämään oikean sanan viivalle? Palkintona papaya-merkki!
Brooks (06.04.10, kello 8:46)
Kyllä taitaa olla väärät hanat kiinni nyt. Itse ulkoailla asuvana ja työskentelevänä voin käytännön kokemuksesta sanoa, että hyvälläkään ammattitaidolla ja -tiedolla ei paljoa tee kansainvälisesti ellei ole kielitaitoa.
Hyvä kielitaito laajentaa myös mahdollisuuksia huomattavasti ja se, jos mikä auttaa kansainvälistymään.
Brooks (06.04.10, kello 8:49)
Aallotar, tuo oli ajatuksena mainio. Hymyilyttää, koska toimintamalli on niin ruotsalainen kuin olla ja voi. Perustetaan toimikuntia ja muita vastaavia pohtimaan mikä toimikunta olisi hyvä ratkaisu.
E. Perälä (06.04.10, kello 17:45)
Ja sitten toisaalla valitetaan, että suomalaisten nuorten kielitaito kapenee (vain englantia) ja huononee. Missähän syy?

Bologna toi jo sen, että mm. humanistisilla aloilla tuli suuri "nopeutus valmistumiseen" eli toinen vieras kieli putosi pois vaatimuksista. Itse valmistuin vanhoilla opseilla, ja minun piti vielä tehdä se toinenkin vieras kieli (hollanti minulla, olin au-pairina joskus Alankomaissa ja opin).
AAX (06.04.10, kello 21:28)
Näin se homma etenee.
Tosin Oulun yliopiston kielikeskuksessa hieman rivakammin. Siellä italia ja espanja lakkautetaan, ranska ja venäjä osa-aikaistetaan (50%). Tosin kiina tulee uutena (Kiinan valtio kustantaa). Alkeiskursseja ei järjestetä kuin japanissa ja kiinassa.
Majsteri Rantaluola (09.04.10, kello 22:32)
Boor Brooks,
kaiken kohtuullisuuden mukaan oletan nm. Aallottaren hakeneen ns. viimeistä ratkaisua pakkoruotsille eli sen täydellistä ja ehdotonta lopettamista ilman mitään komiteaa, mietintöä tai RKP:n millikerhon sisäistä äänestystä. Hän ei kritisoi prosessia vaan itse sen tuotetta tai kohdetta. (Kuten mekin teemme suhteessa politiikkaan ja marjatiuroihin yms. yleensä.) Jos et tajua sitä kanssasisaresi tekstistä, ei meidän muidenkaan kannattane lähteä sinne ulkomaille, koska ei siellä ainakaan fiksuunnu.
Giga (21.04.10, kello 13:29)
Jos nyt jotain positiivista täytyy tästä etsiä, niin nyt pääaineinaan kieltä lukevien osakkeet kasvavat roimasti.

Ja toisaalta, ainahan on huomattu ero opiskelijoissa, jotka lukevat sivuainekieltään Kielikeskuksessa ja niissä, jotka lukevat sitä kielen ja kirjallisuuden tai käännöstieteen oppiaineissa. Toivottavasti useampi nyt rohkaistuu tasokokeisiin ja pääsee vaativamman opetuksen ja motivoituneemman kollega-aineksen joukkoon.