|
Haastattelu on ohi. Laitan takkia päälle, kun rehtorin sihteeri Idel Kantola avaa suunsa.
"Meillä on hyvä rehtori."
Kantolan sanoille antaa painoarvoa vuosikymmenten kokemus. Hän on työskennellyt seitsemän eri rehtorin alaisuudessa.
Ainakinse on varmaa, että viime syksynä virkaan astunut Kaija Holli on kiitollinen haastateltava. Hän puhuu paljon, mutta selkeästi ja hyvin artikuloiden. Holli on taitava ottamaan kontaktin ja heittämään pallon takaisin.
"Niin, mietipä itse. Mitä sinä tekisit?" toistuu monta kertaa.
On aika selvittää, mitä miettii rehtori itse.
"Opetusministeriö kommentoi, että meillä on veret seisauttava strategia - siis positiivisessa mielessä. Heidän mukaansa olemme tehneet sellaisen strategian, jota nyt toivottaisiin muiltakin yliopistoilta", kertoo Holli.
Tampereen yliopiston tarkoituksena on profiloitua yhteiskuntatieteissä Suomen tunnetuimmaksi yliopistoksi. Uuden strategian mukaan tutkimuksen painoaloja ovat yhteiskunnan ja terveyden opetus ja tutkimus. Oppiainepohjaisen koulutuksen tilalle tulevat laajapohjaiset kandidaattiohjelmat. Samalla tiedekunnat ja laitokset korvataan tieteenalakohtaisilla yksiköillä eli schooleilla. Opiskelijoiden aloituspaikkoja vähennetään.
"Meillä on mahtava sauma uudistua. Ei niin, että on pakko tehdä jotain. Tarjolla on nimenomaan mahdollisuus. Ulkopuoliset eivät ole sanelemassa, että teidän pitää tehdä tolleen ja tolleen ja tolleen."
Strategiaan on kirjattu, että Tampereen yliopisto kouluttaa maailmaa ymmärtäviä maailman muuttajia.
"Saimme ministeriöltä hirveän positiivista palautetta siitä, että olemme selkeästi uskaltaneet sanoa arvot: kirjata ylös muutakin kuin perinteisiä fraaseja."
Opetusministeriö piti erityisen hyvänä, että nykyisten yli 50 hakukohteen määrä vähenee noin puoleen.
"Aiemmin sivuainepainotustamme moitittiin. Nyt siihenkin todettiin, että selkeästi olette tuoneet ilmi, että pidätte sivuaineita vahvuutena - hyvä niin!"
Aamulehden pääkirjoitus arvosteli strategian otsikossa mainittua "muutosta" mielikuvituksettomaksi sanaksi.
"Mutta ministeriön mielestä oli loistavaa, että olimme heti otsikkoon nostaneet muutoksen", Holli virnistää silmin nähden voitonriemuisena.
"Ei tämä mielestäni ole enää muutosvastarintainen yliopisto. Oikeastaan päinvastoin. Ihmiset haluavat muutosta. Monet eivät edes malttaisi odottaa, milloin uudistukset saadaan aikaan."
Holli kertoo, että jos hän olisi nyt opiskelijana, hän olisi innoissaan.
"Ajattelisin, että kerrankin yliopistolla tehdään oikeasti jotain!"
Rehtori kehottaa opiskelijoita lähtemään riemumielin mukaan tekemään itsensä näköistään maailmaa. Hän kertoo ymmärtävänsä muutosvastarinnan, jos muutos lähtökohtaisesti on muutos huonompaan, mutta:
"Toisaalta en tiedä, koska aktiivisesti lähdetään tekemään muutosta huonompaan."
Itse hän kertoo olleensa aina kovin utelias uusia mahdollisuuksia kohtaan.
"Minun tekee aina mieli nähdä, että ihanko totta: olisikohan tämä parempi vaihtoehto."
Hän korostaa silti, ettei muutos saa silti olla itseisarvo, vaan asia, joka pitää tehdä nöyrästi.
"Pitää koko ajan olla arviointi ja tsekkaus, että mentiinkö parempaan suuntaan vai ei. Jos lopputulos ei ollut hyvä, täytyy pystyä ottamaan askel taakse ja aloittamaan lähtöruudusta uudelleen. Ei se sen kummempaa vaadi."
Yliopiston johtamista Holli vertaa valtamerilaivan ruorin pyörittämiseen.
"Strategia on kurssi, johon suuntaan laiva lähtee. Vastaan voi tulla meistä riippumattomia syitä, ukkosmyrsky tai joku muu, jolloin suuntaa katsotaan uudestaan."
Erityisen tärkeäksi Holli kokee, että yliopisto on aktiivinen ihan oma-aloitteisesti.
"Muuten ulkopuolelta alkaa joku sanelemaan, mitä meidän pitää tehdä. Se on aina riskinä, jos jää odottamaan että maailma menee eteenpäin, kun itse vaan katselee."
"Vaikka kuinka vaikeata olisi, emme irtisano ketään."
Holli korostaa, että Tampereen yliopiston on valinnut linjan, ettei täällä lähdetä Oulun mallin mukaisiin yt-neuvotteluihin. Hän kehottaa työntekijöitä nauttimaan työntekemisen riemusta.
"Henkilökunnan ei tarvitse olla huolissaan työpaikoistaan. Ketään ei olla panemassa pois."
Eläköityminen antaa hyvän sauman luoda uudenlaisia tehtävänkuvia yliopistolle irtisanomatta henkilöstöä.
"Kun joku jää eläkkeelle, voidaan harkita, onko juuri hänen tehtävänkuvansa tarpeellinen vai muutetaanko seuraajaa palkattaessa hieman tehtävänkuvaa ja nimikettä. Sen jälkeen voimme hakea juuri sellaista osaajaa, jota sillä hetkellä tarvitsemme."
Yliopistolla on tällä hetkellä voimassa tehtävien täyttökielto: uutta henkilökuntaa ei toistaiseksi palkata.
"Se tähtää myös siihen, että kun yliopisto nyt muuttuu, voidaan hakea sopivia osaajia uuteen tilanteeseen."
Kun yliopisto kerää tämän vuoden loppuun mennessä vähintään miljoona euroa lahjoituksia, valtio lupaa antaa kerätyn summan kaksi ja puolikertaisena. Porkkana on hyvä, mutta Tampereen yliopisto on syttynyt keräykselle hitaasti. Tai siltä on ainakin näyttänyt.
"Kari Neilimon (hallituksen puheenjohtaja) kanssa tehtiin hiljaista työtä koko syksy. Oli taktinen veto, että viime syksynä lahjoitusasiasta ei julkisuuteen rummutettu. Jos oltaisiin syksyllä lähdetty räpeltämään rahankeruuasiaa johtosääntöuudistuksen ja strategian keskellä, niin ei siihen olisi täysipainoisesti voitu keskittyä."
Holli korostaa, ettei joutilaana olla silti oltu.
"Ensimmäinen miljoona on jo aika hyvin tiedossa, mutta ei olla lähdetty uutisoimaan sitä vielä."
Rahankeruupuuhat ovat saaneet hyvän vastaanoton yrityksissä ja yhteisöissä.
"En edes muista, kuinka monessa paikassa olen käynyt asiasta puhumassa. Olemme sopineet, että palataan asiaan keväällä."
Holli veikkaa, että Tampereen yliopisto ei jää keräystuloksessa yhtään muita huonommaksi.
"Esimerkiksi Helsingin yliopisto on varainkeruussa suunnilleen samassa tilanteessa kuin me."
Rehtori tahtoo oikaista harha käsityksen, että rahankeruulla ratkaistaisiin yliopiston tämän hetkiset talousongelmat.
"Kerätyt rahat menevät yliopiston pääomaan. Käyttöön saamme ainoastaan pääoman tuoton."
Tärkeänä ulkopuolisen rahoituksen kanavana Holli korostaa tutkimusrahoituskumppanuuksia yritysten kanssa, sekä kilpailutettavaa Akatemia-rahaa.
"Meidän pitää avustaa tutkijoita, että he tekisivät hyviä rahoitushakemuksia. Niissä meidän täytyy pärjätä. Kun saamme ulkopuolista rahaa tutkimukseen, julkista raha voidaan käyttää tarkoituksensa mukaan opetuspainotteisesti."
"Taloustilanteesta puhutaan paljon. Mutta silti minun mielessäni ei ole kertaakaan käynyt ajatus, että yliopiston strategiaa tai sen toteuttamista tehtäisiin säästösyistä."
Holli kertoo haluavansa uudistaa yliopistoa toiminnan laadun, vaikuttavuuden ja uusien mahdollisuuksien vuoksi.
"Taloudellisten säästöjen sijaan tavoittelemme resurssisäästöjä. Tarkoitan sitä, että opettajille jää enemmän aikaa ydintehtäväänsä: opettamiseen."
Muutos kolmiportaisesta hallintojärjestelmästä kaksiportaiseen laskee esimerkiksi hallintopapereita pyörittävien professorien määrän puoleen.
"Toisin sanottuna 40 proffaa lisää pääsee keskittymään ydintehtäviinsä, siis opettamiseen ja tutkimukseen."
Yliopiston taloustilanne on vuonna 2010 surkea.
"Eihän tämä helppoa ole. Meillä on niin tiukka vuosi, että välillä herään yölläkin painajaiseen, jossa puuttuu miljoonia. Ajattelen, että herranjestas."
Aivan niin paha tilanne ei oikeasti ole, sillä jonkinlainen tasapaino taloudessa saavutetaan.
"Mutta se tarkoittaa, että kaikkien pitää olla talkoissa mukana."
Kielikeskus on vaatinut roimasti lisärahoitusta talouspulmiensa paikkaamiseksi. Se on uhannut julkisesti, että muuten kielikurssien määrä ensi syksynä romahtaa.
"En minä tällä istumalla hyväksy tai usko, että syksyn kieliopinnot lakkautetaan. Eihän me tehdä mitään semmoisella kielikeskuksella, joka ei opeta!" Holli jyrähtää.
Hän paheksuu Kielikeskuksen tapaa koettaa kiristää lisärahaa opiskelijoiden kautta, kun samassa talousveneessä ovat kaikki muutkin yksiköt.
"Mun mielestä on eettisesti ja moraalisesti äärettömän väärin, että lähdetään purkamaan talousongelmia pelottelemalla opiskelijoita opetuksen lopettamisella."
Kielikeskuksen pitäisi rehtorin mukaan katsoa opiskelijoiden napaa, eikä vain omaa naapansa.
"Hehän ovat olemassa sitä varten, että opiskelijat pärjäävät ja saavat tarvittavan kielitaidon."
Tuoreen strategian mukaan jatkokoulutusta uudistetaan perustamalla yliopistoon tutkijakoulu. Se jakautuu tohtoriohjelmiin.
"Nykyisissä tohtorikoulutusohjelmissa olevat saavat tietysti tehdä työnsä loppuun. He pääsevät uuden ohjauksen piiriin kyllä myöskin, ei heitä aiota minnekään pois panna."
Tohtorikoulusta on tarkoitus tehdä kilpailtu paikka, jossa annetaan huippulaadukasta opetusta.
"Sinne haetaan parhaita - heitä, jotka ovat oikeasti motivoituneita. Helsingin yliopiston kollegiumiin on ollut valtava imu. Eikä ihme, kun opiskelijat tietävät, että siellä saa kunnollisen opetuksen ja tutkintonsa tehtyä."
Holli korostaa, että tutkimusta saa jatkossakin tehdä myös eläkeläisenä, mutta silloin sitä ei välttämättä tehdä tohtorikoulussa.
"On kansallisestikin hyvin tärkeä asia, että pystytään paremmin kohdentamaan voimavaroja nuorisoon. Vapaiden taitelijoiden ei pitäisi viedä mahdollisuuksia urallaan oikeasti eteneviltä nuorilta."
"En usko lukukausimaksuihin. Enkä usko, että sellaisia Suomeen tulee ainakaan minun rehtorikaudellani. "
Holli kertoo olleensa aina sitä mieltä, että opiskelun pitää olla ilmaista. Hän kavahtaa ajatusta, että sivistyspohjaa huononnettaisiin ja opiskelun epätasa-arvoisuutta lisättäisiin.
"Edes toisen korkeakoulututkinnon maksullisuutta en kannata. Yliopiston budjetin kannalta sillä ei ole mitään merkitystä. Maksullisuus olisi enemmänkin rangaistus sitten vaan."
Hän uskoo, että school-järjestelmän ja laajapohjaisten kandidaattiohjelmien myötä tuplatutkintojen määrä vähenee joka tapauksessa. Jos maksuja suunnataan jonnekin, Holli suuntaisi ne työelämän täydentäviin koulutuksiin.
"Semmoinen mielipide mulla on, että ihmisellä pitäisi olla mahdollisuus täysipäiväiseen opiskeluun. Ei kenenkään opiskelijan pitäisi joutua tekemään töitä opiskeluaikana saadakseen puurorahat."
Yliopisto ei saa senttiäkään rahaa opiskelijoiden sisäänottomäärän mukaan. Valtio maksaa korvausta vain valmistuneista opiskelijoista.
"Koska nyt vain kaksi kolmesta sisäänotetusta valmistuu, niin jotakin on pielessä."
Valmistumisprosentin korottamiseksi yliopiston aloituspaikkamääriä aiotaan laskea.
"Jos aiemman 100 aloittaneen sijasta otetaankin vain 80 ja heistä valmistuu 70, niin meillä on resursseja tarjota parempaa opetusta näille 80:lle."
Yliopistoon päässeiden mahdollisuudet siis paranisivat, mutta ulkopuolelle jäisi aiempaa enemmän porukkaa.
"Jäävätkö ulkopuolelle juuri he, joiden ei olisi pitänytkään tulla yliopistoon? Meillä on paljon tehtävää, että saadaan luotua tilanne, jossa motivoituneet pääsisivät sujuvasti sisään."
Hänen mielestään lukiosta valmistuneilla täytyisi olla aiempaa hieman parempi mahdollisuus päästä suoraan yliopistoon, etteivät he tipahtaisi kelkasta.
"Mutta pakkohan muillekin kuin tuoreille ylioppilaille on antaa mahdollisuus päästä opiskelemaan."
"Olen aina tykännyt haasteellisista asioista, joissa joutuu laittamaan itsensä likoon ja tekemään valtavasti työtä. Mutta sehän tässä on hauskinta, että en mä tätä itseni takia tee. Kun voin yrittää antaa mahdollisuuksia muille: ai että, se antaa mulle puhtia!"
Holli kehuu vararehtoreitaan loistaviksi.
"Meillä on todella hyvä tiimi, jossa on erinomainen henki. Olemme eri aloilta, joten tunnemme kentän hyvin. Annan sille järjettömän suuren arvon."
Eniten Holli kertoo nauttivansa tehtävässään erilaisten ihmisten tapaamisesta.
"Ihan oikeasti, ei ole näin hyvää näköalapaikkaa. Joka päivä tapaa mielenkiintoisia ihmisiä - ei aina mukavien asioiden merkeissä, mutta mielenkiintoisia! Heiltä saa aina myös itselleen jotain."
Aikapula rehtoria kuitenkin vaivaa jatkuvasti.
"En kehtaa edes sanoa, kuinka pitkiä päiviä teen."
Pienellä suostuttelulla Holli lipsauttaa, ettei ole tehnyt rehtorikaudellaan yhtään alle 12 tuntista työpäivää.
"Alle 16 tunnin pitäisi koettaa päästä."
Työhuoneen sohvalla Holli ei toistaiseksi ole torkkunut.
"Se on vielä kokeilematta, mutta tyttäreni vaati kyllä tuomaan sohvalle tyynyjä. Olen hyvä nukkuja. Nukun vaikka seisaaltani, jos on riittävän hyvä väkijoukko ympärillä."
Seppo Honkanen
Syntynyt 1950 Ilomantsissa, koti Sahalahden Töykänässä.
Lääketieteen lisensiaatti 1983, lääketieteen tohtori 1988, syöpätautien erikoislääkäri 1989.
Palliatiivisen lääketieteen professoriksi 1999, ylilääkärin sivuvirka TAYS:ssa vuodesta 1999. Lääketieteen laitoksen varajohtaja 2001-2004, johtajana rehtorin viran vastaanottamiseen asti. Tampereen yliopiston rehtori elokuusta 2009.
Lukuisia kansainvälisiä tutkimusprojekteja, hoito-, opetus- ja tutkimussuosituksia EU-työryhmissä. Käynnisti Suomen Rintasyöpäryhmän ja johti sitä yli 10 vuotta. Loi Palliatiivisen hoidon yksikön TAYS:iin.
Puoliso Heimo Holli, kaksi aikuista lasta. Kissa Harmi ja hevonen Demi.
Tampereen yliopistossa schoolit korvaavat tiedekunnat ja laitokset parin vuoden kuluttua. Schooleja tulee olemaan 5-10 ja ne suunnitellaan todennäköisesti nykyisen tiedekuntajaon pohjalta. Schooleihin jaossa saatetaan käyttää myös mielikuvituksellisempia jakoperusteita, sillä yliopiston johto kaipaa poikkitieteellistä yhteistyötä. Yksittäisetkin oppiaineet voivat hyppiä tiedekunnasta toiseen, jolleivat koe asettuvansa muuten luontevaan paikkaan. Schoolit tulevat olemaan suurin piirtein samankokoisia keskenään. Ohessa on esiteltynä mallia, jonka mukaan schoolit saatetaan jakaa.
Mallissa schoolit korvaisivat tiedekunnat lähes sellaisenaan, mitä voi pitää melko todennäköisenä lähtökohtana. Malli on poimittu yliopiston johdon ja yksiköiden ilmaan heittämistä ehdotuksista schoolien jaoksi, jotka on tarkoitettu lähinnä keskustelun avaukseksi. Tällä hetkellä yliopiston johto kaipaa ehdotuksia yksiköiltä, miten ne haluavat itse yhdistyä schooleiksi. Näiden pohjalta käydään keväällä neuvotteluja ja ehdotukset schooleista ovat tiedossa huhti-toukokuussa.
"Schoolit ovat eri asia kuin tutkinto-ohjelmat. School on hallinnollinen rakenne, joka voi toteuttaa yhden tai useamman tutkinto-ohjelman. Esimerkiksi yhteiskuntatieteellisessä schoolissa voi olla vaikkapa kolme erilaista tutkinto-ohjelmaa", Tamyn koulutuspoliittinen sihteeri Johanna Roihuvuo muistuttaa.
Tutkinto-ohjelmia muodostetaan oppiaineiden pohjalta. Useissa oppiaineissa on ollut jo yhdistymisiä, kuten filosofia ja historia on sijoitettu samalla laitokselle. Samansuuntaisia yhdistymisiä jatketaan nyt tutkinto-ohjelmissa. Lisäksi voi tulla kokonaan uusia poikkitieteellisiä tutkinto-ohjelmia.
"Esimerkiksi psykologian ja puheopin yhdistymisestä on puhuttu jo pitkään. Tämän tyyppisistä yhdistymisistä voi syntyä yhteisiä tutkinto-ohjelmia", Roihuvuo sanoo.
Tutkinto-ohjelmia tulee enemmän kuin schooleja. Yliopiston johdon alustavissa keskusteluissa niitä on visioitu yli 20. Oppiaineita yhdistetään vain, jos siitä on hyötyä. Ammattiin valmistavia oppiainetta kuten lääketiedettä ja opettajankoulutusta ei voikaan yhdistää minkään aineen kanssa kovin helposti, koska laki asettaa tutkinnoille tiettyjä vaatimuksia. Oppiaine voi pysyä uudistuksessa omana tutkinto-ohjelmanaan.
"Ei tarvitse pelätä, että humanistisissa tieteissä tulee olemaan pelkkä yksi yhtenäinen kandiohjelma", Roihuvuo sanoo.
Schoolit ja tutkinto-ohjelmat päätetään tänä vuonna. Ensi vuonna päätetään tutkinto-ohjelmien sisällöistä ja siirtymäajoista.
"On tärkeää, että vanhassa systeemissä aloittaneet saavat tehdä opintonsa rauhassa loppuun tai siirtyä helposti uuteen systeemiin", Roihuvuo sanoo.
Schooleilla tulee olemaan kokopäiväinen johtaja, johtokunta ja omat hallintopalvelut. Opiskelijaedustus säilyy schooleissa.
"Eniten opiskelijoita huolestuttaa laaja-alaisten tutkinto-ohjelmien toteutus eli esimerkiksi se, häviääkö erikoisosaaminen", Roihuvuo sanoo.
Hertta-Mari Kaukonen
Yliopiston johdon esittämiä mahdollisia tutkinto-ohjelmia:
1. Taiteentutkimus
2. Kieli- ja käännöstieteet
3. Historia ja filosofia
4. Teatteritaiteet
5. Varhaiskasvatus
6. Luokanopettaja
7. Kasvatustiede
8. Sosiaalitieteet
9. Sosiaalityö
10. Journalismi ja mediakulttuuri
11. Politiikantutkimus
12. Psykologia ja puheoppi
13. Yhdyskuntatieteet
14. Hallintotieteet
15. Taloustieteet
16. Matemaattiset tieteet
17. Tietojenkäsittelytieteet ja vuorovaikutteinen teknologia
18. Informaatiotieteet ja hypermedia
19. Lääketiede
20. Terveystiede
21. Hoitotiede
TTY-yhteistyönä:
22. Biotieteet
23. Liiketalous & johtaminen
Schoolien mahdollinen jakautuminen:
- Lääketieteellinen school =lääketiede
- Terveystieteellinen school = hoitotiede, terveystiede, Regea
- Yhteiskuntatieteiden school = yhteiskuntatieteet, puheoppi
- Taiteen ja kasvatuksen school = kasvatustieteet, taideaineita esim. näty, Hämeenlinnan OKL saattaa siirtyä Tampereelle mukaan schooliin
- Kielitieteiden school= kielet ja käännöstieteet ja kielikeskus (tai yhteiset kielikeskuspalvelut muiden alueen korkeakoulujen kanssa)
- Kulttuurintutkimuksen school = loput humanistiset
- Informaatiotieteiden school= tiedekunta sellaisenaan
Omina yksiköinään:
- Talous- ja hallintotieteet TTY:n kanssa
- Biotieteet TTY:n kanssa
Kommentointi on suljettu arkistosivulla.
Hertta-Mari Kaukonen (19.03.10, kello 17:03)
Schoolien aikatauluihin on tullut tarkennus: Laitosten ja tiedekuntien tilalle tulee schooleja jo 1.1. 2011, mutta tutkinto-ohjelmat aloittavat vasta 2012.
Ulla-Maija (22.03.10, kello 15:40)
Miettikää nyt vielä, kannattaako ottaa käyttöön tuota englanninkielistä muodikasta termiä. Uskotteko, että toimijat haluavat puhua schooleista? Ihan suomalaisen sivistyksen nimissä toivoisin, että sivistysinstituutioilla olisi suomenkieliset nimet.
Peyote-Pekka (22.03.10, kello 15:45)
Ne vois olla vaikka "skouluja".
Tai suomalaistetaan perinteisellä meiningillä tuplakonsonantit pois ja oikeinkirjoitus mukailemaan ääntämystä muotoon "kuuleja".
Mirkka-Molli Kouristus-Rastanen (23.03.10, kello 22:14)
Oujee.
Back to school!
"Vaikka kuinka vaikeata olisi, emme irtisano ketään."
Hohhoo.. Me sitten varmaan vaan vapautamme ja annamme uusia mahdollisuuksia ihmisille
-Minä vapautan sinut!
Ei kuulosta kovin luontevalta sanoa, että "opiskelen yhteiskuntatieteiden schoolissa". Niin kauan kuin opetus tapahtuu pääosin Suomeksi, eli toivottavasti aina, pitää suomen kieltä käyttää myös tiedekuntien seuraajien nimissä. Mikä vika muuten edes on nimessä tiedekunta?
Comment Kirjoittaja (27.03.10, kello 12:17)
"Mikä vika muuten edes on nimessä tiedekunta?"
Se on liian old school.
Johanna (31.03.10, kello 22:14)
Olen samaa mieltä, miksi pitää käyttää englanninkielistä nimeä school?
Kyhäsin aiheesta adressin: www.adressit.com/school
Käykääpä allekirjoittamassa!
Seppo Honkanen / Aviisi (31.03.10, kello 22:35)
Seuraavassa Aviisissa (ilmestyy 9. huhtikuuta) on kilpailu, jossa school-nimen suomennoksesta päätetään.
Rehtori Kaija Holli on luvannut esittää parasta ehdotusta yliopiston hallitukselle, jotta se otettaisiin virallisesti käyttöön. Voittajaehdotuksen keksijä saa yliopistolta lisäksi "yllätyspalkinnon".
Kommentointi on suljettu arkistosivulla.
Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen