![]() |
|
![]() |
Etäopiskelussa opettaja ja opiskelijat eivät tapaa toisiaan kasvokkain, vaan kommunikointi, ohjaus ja palautteen antaminen tapahtuu hyödyntäen erilaisia viestintäkanavia, kuten sähköpostia, videoneuvottelua, puhelinta tai keskustelupalstaa.
"Verkkokurssit eivät ole sen parempia tai huonompia kuin tavallisetkaan kurssit, vaan taso on opettajan ammattitaidosta kiinni", Tampereen yliopiston opetusteknologiapäällikkö Pasi Kytöharju sanoo.
Suomessa on ollut 1990-luvun alusta lähtien mahdollista etäopiskella korkeakouluissa. Kokonaisten tutkintojenkin tekeminen on tullut mahdolliseksi viime vuosina, sillä tietojenkäsittelytieteiden tradenomiopinnot voi suorittaa nykyään kokonaan verkossa.
Verkkokurssit ovat vuosi vuodelta lisääntyneet Tampereen yliopistossa. Pelkkä etäopetus on kuitenkin nykyisin harvinaista, sillä useimmiten verkkoa hyödyntävällä kurssilla tavataan myös kasvokkain.
"Avoimessa yliopistossa on sellaisia opiskelijaryhmiä, joiden opiskelun kannalta laajempi etäopiskelu on etäisyyksien takia olennaisinta", Tampereen yliopiston tietojärjestelmäpäällikkö Sami Hautakangas sanoo.
Avoimessa yliopistossa voikin suorittaa isoja kokonaisuuksia informaatiotutkimuksesta, kasvatustieteistä ja yhteiskuntatieteistä. Esimerkiksi tiedotusopin koko perusopinnot ovat verkossa. Tampereen yliopistossa etäkursseilla hyödynnetään pääasiassa netissä sijaitsevassa Moodle-oppimisympäristöä, jonne opettaja ja opiskelijat voivat liittää erilaisia aineistoja ja keskustella yhdessä.
"Vähiten verkkokursseja käytetään opinnoissa, jotka vaativat paljon kasvokkaista ohjaamista, kuten näyttelijäntyö. Kuitenkin verkkovälineet ovat tulleet myös tämäntyyppisessä opetuksessa lähiopetuksen tueksi. Esimerkiksi lääkärinkoulutuksessa hyödynnetään paljon tieto- ja viestintätekniikkaa", Hautakangas sanoo.
Tampereen yliopistossa oli viime syksynä 240 videoneuvottelua tai videoluentoa. Esimerkiksi Porin yliopistokeskukseen lähetetään paljon videoluentoja pääkampukselta.
"Saamme opiskelijoilta eniten palautetta siitä, että on hyvä, että verkkokurssit joustavat", Kytöharju sanoo.
Moni opiskelija kaipaa etäopiskelun mahdollisuutta varsinkin opintojen loppupuolella, kun työt, perhe tai muutto toiselle paikkakunnalle vaikeuttavat läsnäoloa. Vähän läsnäoloa vaativia opiskelun muotoja ovat myös kirjatentit, itsenäiset työt kuten esseet ja opinnäytetyöt. Useimmat käytännön asiat hoituvat opinnoissa nykyisin netissä, kuten tenttiin, kurssille tai läsnä olevaksi opiskelijaksi ilmoittautuminen sekä opintosuoritusotteen tilaus ja opintotuen muutosten teko. Opinto- ja graduohjaustakin voi saada tarvittaessa myös puhelimen välityksellä ja sähköpostitse.
Tamperelaiset opiskelijatkaan harvoin tulevat fyysisesti paikalle, vaan yhteyttä otetaan lähinnä sähköpostilla ja puhelimella", Tamyn järjestösihteeri Kirsi Venho sanoo.
Näin ollen muualla kuin Tampereella asuvat Tampereen yliopiston opiskelijat voivat yhtä hyvin ottaa yhteyttä ylioppilaskuntaan, kun he tarvitsevat apua. Tamyn keskeisimpiä jäsenpalveluita ovat edunvalvontapalvelut. Kaikki edunvalvontaan liittyvät asiat hoituvat myös etänä. Edunvalvontaa hoitavat Tamyssä sektorisihteerit.
Sosiaalipoliittinen sihteeri Antti-Jukka Huovila neuvoo, jos opiskelijalla tulee ongelmia esimerkiksi asumisen, terveyden tai lastenhoidon kanssa. Huovilan yhteystiedot ovat: soposihteeri@tamy.fi, 050-3612846. Koulutuspoliittinen sihteeri Johanna Roihuvuo kertoo oikeutesi, jos olet tyytymätön opetuksen laatuun tai vaikkapa opinnäytetyösi ohjaukseen. Roihuvuon yhteystiedot ovat: koposihteeri@tamy.fi, 050-3612847. Kansainvälisten asiain sihteeri Katri Suhonen kertoo mielellään kv-tuutoroinnista tai neuvoo, miten tutustua kansainvälisiin opiskelijoihin Tampereella. Suhosen yhteystiedot ovat: kv-sihteeri@tamy.fi, 050-3612849. Jollet tiedä kenen puoleen kääntyä, yleistoimistosta osataan neuvoa sinut oikean sihteerin juttusille: tamy@uta.fi, 03-2230 215.
Opiskelijoiden häirintäyhdyshenkilöt auttavat, jos koet seksuaalista häirintää tai kiusausta. Häirintäyhdyshenkilöitä ovat sosiaalipoliittinen sihteeri ja järjestösihteeri Kirsi Venho: jarjestosihteeri@tamy.fi, 0503612454. Maksuton lainopillinen neuvonta päivystää joka maanantai lukukausien aikana klo 16.30-17.30. Puh. 044-361 0300.
Edunvalvonnan lisäksi etänä hoituu myös osa Tamyn käsin kosketeltavista jäsenpalveluista. Aviisin voi lukea myös netistä ja muuttoauton voi varata netissä. Tosin auto pitää noutaa Tampereelta. Lisäksi asunnonvälityksen asuntoilmoitukset ovat netissä selattavissa Opiskelijan Tampereen nettisivuilla, mutta asunnot ovat Tampereen lähialeen asuntoja. Jos ei pääse käymään ylioppilaskunnassa Kauppakadulla jää kokonaan paitsi lähinnä vain kopiointipalvelusta ja lainatavaroista: astioista, työkaluista ja vippikassasta.
"Jollei asu Tampereella, opiskelijakorttiin voi saada lukuvuositarran postitse, kun lähettää palautuskuoren. Ja kyllä opiskelijakorttikin on lähetetty postitse erikseen sovittuna, kun opiskelija ei ole asunut Tampereella opiskelujen alussa", Tamyn toimistonhoitaja Tuire Jalaskoski kertoo.
Hämeenlinnan ja Porin etäpisteiden Tampereen yliopiston opiskelijat saavat opiskelijakortin opiskelijakaupungeistaan. Hämeenlinnassa on asunnonvälistystä kesäisin.
Perustutkinto-opiskelijat ovat oikeutettuja YTHS:n terveyspalveluihin millä tahansa paikkakunnalla. YTHS:ssä on terveydenhoitajan, lääkärin, fysioterapeutin, psykologin ja hammashoidon puhelinneuvonta.
Neljän seinän sisälle linnoittautuneen ruokahuolto ei ole ainoastaan kotiinkuljetusta tarjoavien pizzerioiden armoilla. Kaikki peruselintarvikkeet luomumaidosta maksalaatikkoon voi tilata internetistä, esimerkiksi Ruokatori.fi-palvelusta. Tuotteet valitaan nettikaupasta yksitellen ostoskoriin, jonka kiikuttaa kotiovelle Itella.
Ruokatori myy kuivatuotteita koko Suomessa ja kylmäkuljetusta vaativia aineita suurimpien kaupunkien alueella. Esimerkiksi Tampereella markettiin ei siis ole enää pakko raahautua laisinkaan. Paria nuudelipakettia nettikaupasta ei silti kannata ryhtyä ostamaan, sillä tilauksen toimituksesta ja käsittelystä peritään 15 euron maksu, ja minimitilausraja on 35 euroa.
Järjestelmän ainoa vakavampi puute on, ettei nettiruokakaupasta saa ykkösolutta vahvempia nestemäisiä eväitä. Tähän tarpeeseen vastaa Virosta käsin toimiva Viinikauppa.com. Sieltä tilatut juomat saapuvat Saksasta välikäsien kautta. Suomen lain mukaisten alkoholiverojen maksusta on ostajan huolehdittava itse.
Alkoholin nettikaupan laillisuus on kimurantti kysymys. Alkon monopoli ja EU:n säädökset ovat enemmän tai vähemmän ristiriidassa keskenään, eikä maaliskuun alussa päättynyt valtionsyyttäjän oikeudenkäynti Viinikauppa.comia vastaan tuonut asiaan lopullista ratkaisua. Toistaiseksi tavaran tilaaminen on mahdollista.
Ruuan ja juoman hankkimisen lisäksi myös juopottelu onnistuu etänä. Nettitelevisiokanava ViiniTV:n, www.viini.tv, virtuaalitastingiin voi osallistua omalta kotisohvalta käsin. Virtuaalitastingissa osallistujat hankkivat etukäteen ilmoitettua viiniä ja kokoontuvat chat-huoneeseen sitä maistelemaan. Puhetta johtavat ViiniTV:n asiantuntijat, mutta keskusteluun voivat ottaa osaa kaikki.
Sosiaalisen median aikakaudella kotonaan 24 tuntia vuorokaudessa möllöttävä voi olla paljon sosiaalisempi kuin neljän seinän sisältä ajoittain poistuva naapurinsa ainakin teoriassa ja sosiaalisuuden määritelmästä riippuen. Tietokoneellahan yhteyttä on helppo pitää vaikka kymmeneen eri ihmiseen samanaikaisesti.
Messengerin, videochatin, Skypen, Facebookin ja Twitterin simultaaninen tehokäyttö mahdollistaa valtavat sosiaaliset verkostot. Vaikka olisitkin erakoitunut fyysisesti, yksinäisyydestä ei tarvitse kärsiä.
Seuranhaku ja deittailu onnistuvat verkossa varmasti siinä missä muukin ystävystyminen. Erilaisia etäharrastusmahdollisuuksia on netti pullollaan, ja voihan online-seuralaisen kanssa esimerkiksi virtuaalimatkustella Google Street ViewÂ’ssä tai nettimaailma Second Lifessa.
Jos suhteen kumpikaan osapuoli ei suostu poistumaan kotoaan, intiimimpi kanssakäyminen on astetta haastavampaa. Ratkaisun ongelmaan voi tulevaisuudessa tarjota kehitteillä oleva "halipuku", joka välittää etäkosketusta sähköisesti.
Neljän seinän sisällä elävä ei ole suljettu myöskään yhteiskunnallisen elämän ulkopuolelle. Lain mukaan kotona saa äänestää ainoastaan silloin, kun äänestyspaikalle tuleminen aiheuttaa kohtuuttomia vaikeuksia vamman tai sairauden takia, mutta se lienee enemmän tai vähemmän tulkintakysymys. Kotiäänestäjäksi voi ilmoittautua puhelinsoitolla.
Mikäli kotiäänestystä ei saa järjestymään, voi aina lohduttautua sillä, että yksi ääni harvemmin heilauttaa Suomea suuntaan tai toiseen. Aktiivisella osallistumisella julkiseen keskusteluun lehtien palstoilla tai netissä voi olla yhteiskunnan suuntaan paljon suurempi vaikutus.
Kotiin linnoittautuville on kuitenkin syytä antaa yksi varoitus: neljän seinän sisällä löhöävienkin kannattaa pitää terveydestään huolta. Sairauden sattuessa hoidon järjestäminen kotiin voi nimittäin olla ongelmallista. Monilla apteekeilla on kyllä lääkkeiden kotiinkuljetuspalvelu, ja sairaanhoitajankin saa tilattua kotiovelle useamman yrityksen kautta.
Kotiin hälytettävä lääkäri Tampereelta näyttää kuitenkin vielä puuttuvan. Pääkaupunkiseudulla tämä markkinarako on jo täyttynyt, joten toivoa sopii palvelun leviämistä Pirkanmaallekin. Voihan jonkun helsinkiläisyrityksenkin kanssa yrittää päästä sopimukseen hieman kaukaisemmasta kotikäynnistä.
Jos olet onnistunut hankkiutumaan raskaaksi kotoa käsin, ei sieltä tarvitse synnytyksenkään takia poistua. Kotona synnyttäminen onnistuu ilman suurempia ongelmia, mutta se tapahtuu silloin virallisen terveydenhoidon ulkopuolella ja omalla vastuulla. Esimerkiksi kätilö on kotona synnyttävän itse etsittävä ja palkattava. Kotisynnytyksen puolestapuhujien mukaan koti on kuitenkin turvallinen ja rentouttava - ja siksi sairaalaa parempi - ympäristö synnytykselle.
Omien lastensa perusopetuksen voi järjestää helposti kotona. Se on Suomessa vielä harvinaista, mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa kotiopetuksessa on arviolta 1-2 miljoonaa lasta. Kunnat valvovat koulun ulkopuolelle jääneiden lasten oppivelvollisuuden edistymistä säännöllisillä tapaamisilla.
Hertta-Mari Kaukonen & Oskari Rantala, teksti
Veera Niemi, grafiikka
Kommentointi on suljettu arkistosivulla.
Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen