Lopullinen totuus: Vaihtoehtoisten hoitojen markkinointi on epäeettistä!

Lääketieteellisten hoitojen käyttöä säätelevät tutkimustieto, systemaattinen koulutus, lait, viranomaisvalvonta, auttamisen halu, kunnianhimo, kilpailu ja raha. Valvotun terveydenhuollon ulkopuolella markkinoidaan kuitenkin jatkuvasti jopa vakavien sairauksien hoitoon erityisen tehokkaiksi ja turvallisiksi väitettyjä menetelmiä, joita lääketieteessä ei käytetä.

Onko kysymys koko maailman lääkärien ja heitä valvovien viranomaisten salaliitosta? Kieltäytyvätkö lääkärit kaikista velvoitteista ja ammatillisesta kunnianhimostaan huolimatta käyttämästä erityisen tehokkaita ja turvallisia hoitoja?

Eriytyneitä parantajan ammatteja arvioidaan olleen jo neoliittisenä aikana. Näistä ammateista kehittyi sittemmin murtumia lastoittavia välskäreitä, henkiparantajia ja yrttinoitia. Lääkärien ammattikunta sai lakien määrittelemän asemansa vasta myöhään. Perinteestä siirtyi lääketieteeseen tehokkaaksi ja riittävän haitattomaksi havaittu osa.

Kuitenkin myös haitalliset hoidot, kuten haavojen polttaminen tai lannan hierominen niihin, suoneniskentä ja joillekin potilaille kuolettavan myrkyllisten rohtojen käyttö pysyivät paikoin suosiossa tuhansia vuosia. Niiden tarjoajat saivat potilailta elantonsa. Miksi?

Oireisiin ja sairauksiin, joihin hoitoa haetaan, kuuluu paljon sellaisia, jotka paranevat jopa haitallisesta hoidosta huolimatta. Osa potilaista taas tottuu oireisiinsa, vaikka ne jatkuisivatkin.

Plasebo- tai hoivavaikutus lienee aliarvostetuin hoitamiseen liittyvä ilmiö. Vaikutus on kaksitahoinen. Toisaalta hoito saa kunnian elimistön luontaisesta paranemisesta, vaikka se jopa hidastaisi sitä. Toisaalta minkä tahansa helpottavan selityksen antaminen oireille, usko paremmasta sekä hoitajan osoittama kiinnostus ja myötätunto todellakin muokkaavat kivun ja ahdistuksen kokemusta - jopa dramaattisesti.

Kymmenisen prosenttia ihmisistä voidaan operoida kirurgisesti pelkällä hypnoottisella kivunpoistolla!

Ihmiset tarvitsevat rohkaisua ja kokemusta elämänhallinnasta, ja terveyteen panostaminen on jo osin korvannut uskonnon. Niinpä valvotun terveydenhuollon rinnalla nähdään terveysvaikutteisiksi väitettyjen palveluiden ja tuotteiden valvomaton miljardibisnes. Se voi olla vaarallista muullekin kuin kukkarolle esimerkiksi tehottomien yrttilääkkeiden tuhotessa maksan, tai kun syöpä- tai psykoosipotilas turvautuu toiveajattelussaan vain näennäishoitoihin.

Sosiaali- ja terveysministeriö suunnittelee todettujen ongelmien pohjalta lainsäädäntöä, joka erittäin varovasti rajaisi kaikkein ongelmallisinta hoitomarkkinointia. Velvoite hoitavan lääkärin informointiin olisi silloin, kun hoidetaan raskaana olevaa, jolloin yrttilääkkeisiin liittyy sikiön epämuodostuman vaara. Samoin esimerkiksi silloin, kun hoidetaan syöpää tai psykoottista sairautta, jossa potilas on menettänyt todellisuudentajunsa. Tällöin on kysymys hengestä tai pysyvän invalidisoitumisen vaarasta.

Osa vaihtoehtoisten "hoitojen" markkinoijista vastustaa jopa tätä. Painostus ja lobbaus ovat käynnissä juuri nyt. Se ei kerro vaihtoehtoisesta terveysbisneksestä hyvää.

Hannu Lauerma
Psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri ja tietokirjailija