|
Hallituksen puolivälitarkastelu toi opiskelijoille toivotun lopputuloksen. Opintotuen indeksiin sitominen varmistui ja toisen asteen opiskelijoiden asema parani, kuten hallitusohjelmassa oli luvattu. Lisäksi opintolainasta saa osan tulevaisuudessa anteeksi, kun valmistuu nopeasti.
Opintotukikuukausien maksimimäärää leikattiin kuudella kuukaudella, mikä koskee lähinnä kahden tutkinnon tekijöitä. Jotta opiskelija voi nostaa opintotukea, on jatkossa opiskeltava 20 opinopistettä vuodessa. Yhden tai kahden opintotukikuukauden nostaminen ja pienen opintopistemäärän tekeminen esimerkiksi töiden ohella ei enää onnistu.
"Kuukausien maksimimäärä laskee 70:stä 64:ään. Tämä ei kosketa suurinta osaa opiskelijoista ollenkaan, mutta vaikuttaa esimerkiksi toista tutkintoa suorittavien tilanteeseen", kertoo Tamyn sosiaalipolittinen sihteeri Olga Haapa-aho.
Perustutkinto-opiskelijoilla on edelleen mahdollisuus saada 55 kuukauden päälle yhdeksän kuukauden pidennys erityisen painavasta syystä tai saada yhdeksän kuukautta lisätukea jatko-opintoihin.
"Laajempaa tutkintoa, kuten psykologian tai lääketieteen tutkintoa suorittavat voivat jatkossa saada nykyistä vähemmän pidennystä", Haapa-aho sanoo.
20 opintopisteen vähimmäisopiskelukriteeri hankaloittaa esimerkiksi pitkän sijaisuuden saavan opiskelijan asemaa. Laki kiristyy, mutta sitä tulkitsevat jatkossakin opintotukilautakunnat.
"Vähimmäiskriteeristä voidaan poiketa laissa määriteltyjen syiden takia. Näitä ovat sairaus, vaikea elämäntilanne tai muu painava syy. Esimerkiksi työssäkäynti tai järjestötoiminta ei riitä syyksi. Tämä vaikuttaa opiskelijoihin, jotka suorittavat opintoja vähän kerrallaan töissä käynnin tai muiden kiireiden takia", Haapa-aho kertoo.
Opintotuki tuskin pysyy rauhassa kovin pitkään. Keskustelua sen määrästä ja ehdoista on käyty pitkään, ja työurien pidentämistavoitteet ovat kohdistuneet opiskelijoihin. Haapa-aho uskoo, että nyt opintotukiasioissa voidaan olla pari vuotta rauhassa.
"Opintotukea halutaan uudistaa jatkuvasti ja erityisesti koulutuspoliittisia tavoitteita halutaan jatkuvasti saavuttaa opintotuen keinoin. Elinkeinoelämän keskusliitto ilmaisi jo pettymyksensä uudistusten vähäisyyteen. Tamyn kanta on, että opintotukea tulisi tarkastella nimenomaan sosiaalietuutena ja sen ensisijainen tehtävä on turvata opiskelijoiden perustoimeentulo", kertoo Haapa-aho.
Yliopisto-opiskelijoiden asiaa ajaa neuvottelupöydissä Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL. Budjettiriihineuvottelujen loppuvaiheessa nousi pieni kohu, kun SYL:iä syytettiin epävirallisten minimiehtojen paljastamisesta päähallituspuolueiden neuvottelijoille.
Minimiehtojen paljastaminen varhaisessa vaiheessa heikensi kriitikoiden mukaan opiskelijoiden asemaa neuvottelussa, sillä minimiehdot olivat konsensushakuiset ja eivät vaatineet edes opintotuen säilyttämistä nykyisellään. Kritiikkiä tuli myös siitä, että epävirallinen minimiehtopaperi ei ollut ylioppilaskuntien hyväksymä ja SYL toimi epädemokraattisesti ylioppilaskuntien ohjeistusta vastaan.
Vuotajasta ei saatu selvyyttä, ja SYL:n puheenjohtaja Marina Lampinen katsoo, että asian spekuloiminen jälkeenpäin on turhaa. Lampisen mukaan suuria voittoja ei olisi voitu saadakaan tilanteessa, jossa leikataan. Hänkin toivoo, että opintotuki saa olla nyt rauhassa ainakin niin kauan, että uudistusten vaikutukset nähdään.
Samaan aikaan opintotuen heikennysehdotusten kanssa tuli julkisuuteen EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille lukukausimaksuja ajava aloite. Lampisen mukaan aloitetta tuskin jatkokäsitellään ennen kesää. Aloite ei ole unohtunut opintotuen varjoon, ja SYL on soitellut kansanedustajia läpi.
Tiina Heikkilä, teksti
Sakari Piippo, kuva
Opintoraha sidotaan indeksiin.
Otetaan käyttöön korkea-asteella opintolainahyvitys ja luovutaan opintolainan korkojen verovähennysoikeudesta 2015 sekä luovutaan yhden prosentin koron maksamisesta opiskeluaikana
Otetaan käyttöön vähimmäisopiskelukriteeri eli 20 opintopistettä vuodessa opintojen edistymisen seurannassa.
Lyhennetään kaikkiin korkeakouluopintoihin tarkoitettua tukiaikaa 70 tukikuukaudesta 64 kuukauteen
Opiskelijat ovat säästyneet toistaiseksi pahimmilta iskuilta eli lukukausimaksuilta ja pakolliselta opintolainalta.
Nytkään ei tullut lainapakkoa, mutta 20 opintopisteen suorittamisen vaatimus opintotuen saamiselle ja muut heikennykset menivät läpi pikkujuttuna kenenkään älähtämättä. 20 opintopisteen vähimmäisvaatimus vaikeuttaa monen työssäkäyvän, perheellisen tai sairaan opiskelijan elämää.
Opiskelijajärjestöjen ihmiset vaihtuvat tiheään ja muisti on lyhyt. Vuonna 2003 aloittaneella opiskelijalla on erilainen kuva yliopisto-opiskelun vähimmäisehdoista ja akateemisesta vapaudesta. Kymmenen vuoden takaiselle opiskelijalle opintoajan rajallisuudesta stressaaminen kuulosti niin pahalta heikennykseltä, että rajauslakia vastustamassa vuonna 2004 oli 10 000 ihmistä. Tämän päivän opiskelijalle rajaukset ovat arkea.
Ehkä niiden aiheuttaman kiireen tuottaman paineen takia opintotukea olikin puolustamassa vähemmän mielenosoittajia kuin rajatonta opintoaikaa vuonna 2004. Toisaalta opintolainan valtiontakauksen saaminen oli aikanaan suuri saavutus, kun taas nyt lainaa ei haluta ollenkaan.
Opiskelijajärjestöt joutuvat jatkuvasti taistelemaan itseään vaikutusvaltaisempia ja rahakkaampia järjestöjä vastaan. Tämän kevään opintotukikeskustelun aikaan käytiin kahden rintaman sotaa, kun akuutin opintotuen puolustamisen ohella murheena oli myös EU- ja ETA-maiden opiskelijoiden lukukausimaksuja ajanut lakialoite.
Torjuntavoittoa voinee tässä tilanteessa kutsua voitoksi.
Tiina Heikkilä
Kommentointi on suljettu arkistosivulla.
Minä olen nyt lisätuella, toista tutkintoa tekemässä. Tukikuukausia on jäljellä nyt 10 70:stä. Osaatteko sanoa, milloin tukikuukausien laskun määrä astuu voimaan?
jyrki katainen (10.04.13, kello 12:48)
Miten 20op tukiraja on heikennys? Tähän mennessähän on vaadittu 5op/kk eli vuodessa 45op tukien saamisen edellytykseksi. www.kela.fi/in/internet/s...
20op vuodessahan ei ole kuin suunnilleen 4-5 kurssia, jonka tavoitteellisen työssäkävijän tai yh-äidinkin luulisi suorittavan ongelmitta, tuota alempi määrähän ei johda valmistumiseen edes 10 vuodessa?
Joni Kalkki (01.05.14, kello 16:23)
Se tarkoittaa että 20 op vuodessa on saatava vaikka opiskelisi vain osan vuodesta.
Todennäköisesti näistä uudistuksista seuraa enemmän tulonmenetyksiä kuin säästöjä valtiolle, jos pienikin osa jää valmistumatta tämän takia.
Kommentointi on suljettu arkistosivulla.
Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen