Radio Moreenin viimeinen blues

Kai Kiviranta on yksi Radio Moreenin avustajista, joka yliopistolla tapahtuvien leikkausten takia menettää kesäkuun alusta palkallisen työnsä. Bluesmies sai Moreenin toimittajana työkokemuksen, jota muilla asemilla olisi ollut mahdoton saavuttaa.

"Tänä iltana olemme keskittyneet kosmiseen tajunnan laajentamiseen", Radio Moreenin toimittaja Kai Kiviranta puhuu matalalla sävyllä, joka tuli radiokanavan kuuntelijoille tutuksi Progesirkus-ohjelmaa pitäneen Robert Happosen äänenä 2000-luvun alussa. Hetkeä myöhemmin Kiviranta istuutuu Tampereen yliopistoradion Moreenin mikseripöydän ääreen kaivettuaan levyhyllystä Count Basien vinyylin.

Kivirannan innostus musiikkitoimittamiseen syttyi hänen kuultuaan 12-vuotiaana serkultaan blues-musiikkia. Serkku laittoi Muddy Watersin soimaan, mikä herätti välittömästi Kivirannan kiinnostuksen. Hän ihmetteli, mitä tämän kaltainen uudentyyppinen musiikki on.

"Se on bluesia", serkku vastasi.

Blues kosketti Kivirantaa tunteikkaalla tasolla, jota hän ei ollut aiemmin kokenut. Nuorelle pojalle oli erityisen tärkeää, että rinnalla oli serkku - isoveljen kaltainen henkilö, joka jaksoi kertoa uusista artisteista, puhua ja soittaa uusia kappaleita. Kivirantaan vaikutti myös Rockradio, joka soitti rock-painotteista musiikkia kolme tuntia päivässä.

Hän kuunteli ohjelmaa hartaasti sormet kasettikoneen näppäimillä. Nuorta Kivirantaa puhuttelivat myös Yleisradion toimittajien asiantuntemus ja musiikillinen yleissivistys. Hiljalleen kiinnostus radiotoimittajan työhön alkoi syntyä.

"Ajatuksena oli, etten pääsisi esiintymään vaan soittamaan musiikkia. Toivoin, että ohjelmieni kautta pystyisin välittämään tunnelmia ja kokemuksia kuuntelijoille. Musiikkiin perehtyminen oli tajunnan laajentamista ja oman perspektiivin ymmärtämisen projekti", Kiviranta kertoo.

Jo ennen opintojaan yliopistossa Kiviranta kirjoitti musiikkijuttuja paikallislehtiin, jotta saisi kerrytettyä levykokoelmaansa. Ennen opiskeluaikoja hän oli töissä valkeakoskelaisessa Radio 937:ssä, jonne Kiviranta teki kitarapainotteisia musiikkiohjelmia. Vaikka radiokanava lopetti pian, Kiviranta sai ensimmäiset käytännön kokemukset studiotyöstä.

1990-luvun taitteessa Kiviranta pääsi Tampereen yliopistoon opiskelemaan journalismia. Aikaisemmista kokemuksista innostuneena Kiviranta kiinnostui ideasta toimittaa blues- tai barokkimusiikkiohjelmia. Kiviranta meni ehdottamaan ohjelmaideaansa Radio Moreenin ensimmäiselle päätoimittajalle Seppo Huikulle. Takana oli pitkä pohdiskelu, riittävätkö eväät radiotyön haasteisiin. Huikku suhtautui ehdotuksiin ymmärtäväisesti. Klassista oli paljolti, mutta bluesohjelma sai paikan kanavalla. Kivirannan ensimmäisessä Moreeni-lähetyksessä paineet olivat kovat.

"Tuossa on liukusäädin ja tuossa mikki. Menen kahville, kyllähän sinä tuosta selviät, Moreenin silloinen äänimies Seppo Rapeli totesi ennen ensimmäistä lähetystä. Päädyin suoraan hommiin", Kiviranta muistelee.

Kiviranta kertoo, että vaikka oman tyylin löytyminen Moreenin ohjelmissa vei aikaa, se oli hyvin jännittävä prosessi. Kivirannalla oli ensimmäisissä ohjelmissaan puristinen lähtökohta: hän ei soittanut niissä kuin mustaa musiikkia.

"Kun 1920-luvun paukkuvaa ja rätisevää country-bluesia kuuluu tunti, pitää olla melkoinen fanaatikko, jotta sitä jaksaa kuunnella. Myöhemmin opin, että musiikkiohjelmia voi keventää."

Vuosien varrella Kivirannan ohjelmat monipuolistuivat. Americana-ohjelmassa Kiviranta soitti aikaisemmasta poiketen USA:n valkoisen väen perinnemusiikkia, ja Ääniä sektorin ulkopuolelta -ohjelma toi esille pirkanmaalaisia vaihtoehtoyhtyeitä. Kivirannan Jazzklassikko-ohjelma on puolestaan soinut Moreenissa lähes 15 vuoden ajan. Moreenin ohjelmista hänelle on jäänyt erityisesti mieleen edellä mainittu Robert Happosen salanimellä toimitettu Progesirkus.

"Jotkut äidit soittivat, ettei ohjelmaa voi lähettää, koska lapset pelkäsivät sitä. Se oli psykedeelisprogressiivinen ohjelma, jossa oli hauska leikkiä efekteillä ja laittaa progen väliin suden ulvontaa ja muita efektejä. Radio antaa loistavan mahdollisuuden temppuilla äänillä: Robert Happonen on poiminut tänä iltana sienet metsästä", Kiviranta kuvailee matalalla äänensävyllä.

Ideana oli, että Happosen identiteetti olisi kuulijoille mysteeri, eikä kukaan kuulijoista tietäisi, kuka radiotaajuuksilla todella puhuu. Hän oli hämärä hahmo ja puolimyyttinen hippi, joka puhui Radio Moreenin taajuudella kahden vuoden ajan.

"Eräs Moreenin harjoittelija oli soitellut numerotiedusteluun ja kysellyt, mistä saa Happosen kiinni ja missä hän asuu. Tietoa ei löytynyt mistään. Sen jälkeen harjoittelija soitti minulle."

"Tiedän, että hän asuu täällä", vastasin matalla äänellä. Puhelimesta kuului pitkä hiljaisuus", Kiviranta muistelee hymyillen.

Talvella Kivirannan puhelimeen saapui yllättäen viesti, joka tulisi hiljentämään hänen äänensä Moreenin taajuudella.

"Olin flunssan kourissa ja makasin kuin kuolinvuoteellani. Entinen avustaja laittoi tekstarin: olenko kuullut, että avustajat sanotaan irti ja Moreeni lopettaa? Laitoin toimituspäällikkö Päivi Harkolle tekstarin, että kuolemaa tehdessäni kuulen juorun, jonka mukaan näin on käymässä. Hän totesi tilanteen vetävän sanattomaksi ja kertoi, että näin asia on."

Radio Moreenin toiminta katsottiin alkuvuodesta yliopiston rahoitusmallin mukaan yliopistolle tuottamattomaksi toiminnaksi. Tämän seurauksena yliopisto päätti, ettei Moreenin 40 avustajalle makseta kesäkuun jälkeen korvauksia heidän toimittamistaan radio-ohjelmista. Päätöksen seurauksena 80 prosenttia kanavan avustajatoiminnasta loppuu.

Toinen vaihtoehto olisi ollut jäädä tekemään ohjelmia ilman korvausta.

Kiviranta kertoo, että Moreenin lopettamisesta oli puhuttu koko kanavan historian ajan. Vaikka Moreenin avustajapäätös oli surullista kuunneltavaa, Kiviranta oli varautunut uutiseen.

Parin viikon kuluttua Kivirannan postiluukusta tuli ilmoitus, jossa luki, ettei hänen palveluksiaan enää tarvita.

"Mielestäni tiedotus olisi voitu hoitaa paremmin. Tämä ei ole toimituspäällikön vika. Hän tekee työnsä todella hyvin. Lakkautuspäätöksen tehneet herrat olisivat voineet tiedottaa asiasta inhimillisemminkin kuin vain persoonattomalla kirjeellä."

Radio Moreenin toimilupa on voimassa vuoteen 2019 asti. Mikäli Moreenia pyörittävä viestinnän, median ja teatterin yksikkö ei saa toiminnalle ylimääräistä rahoitusta, Moreeni voi lopettaa toimintansa.

Kiviranta ei usko, että avustajien irtisanomisella saadaan suuria taloudellisia voittoja. Kysymys on hänen mukaansa siitä, että Moreenin toimintaa ajetaan hiljaa alas, vaikkeivät alasajajat todellisuudessa ymmärrä Moreenin kulttuurista arvoa.

Jos Moreeni lopettaa toimintansa, merkittävä vähemmistöjen ääni tulee Kivirannan mukaan katoamaan Tampereelta, sillä kaupallisten radioiden vallitsemassa mediakehässä ei ole tilaa analysoiville kirjallisuus- ja taideohjelmille.

Ylellä yt-neuvottelut ovat olleet ajankohtaisia jo pitkään. Moreenin ohjelmista ei ole tarkkoja lukuja kuulijatutkimusten kalliiden hintojen vuoksi, joten kuulijalukuihin vetoaminen on vaikeaa. Kiviranta kuitenkin kertoo, että suosittuja ohjelmia kuuntelee suuren luentosalin verran ihmisiä. Kivirannan suosittuja ohjelmia on kuunneltu nettilähetyksinä Ruotsissa ja Yhdysvalloissa asti.

"Ei ole niinkään kysymys rahan, vaan kulttuuritahdon loppumisesta. Yliopistolla on jotain muuttunut todella pahasti. Johtoryhmät eivät välttämättä tajua, kuinka innokkaita, lahjakkaita ja monipuolisia toimittajanalkuja on tekemässä Moreeniin ohjelmaa. Päättäjille olisi voinut olla terve kuuri laittaa Moreeni edes päiväksi päälle ja kuunnella, kuinka monipuolista ohjelmaa sieltä tulee."

Viestinnän, median ja teatterin yksikön johtaja Heikki Hellman vakuuttaa, että Moreenin kulttuurinen arvo on yksikön johdon tiedossa. Hellmanin mukaan päätöksen taustalla ovat talouskysymykset.

"Emme ole ajamassa Moreenia alas. Joudumme miettimään Moreenin toimintaperiaatteita uudelleen. Yliopiston oma ohjelmatuotanto tulee korostumaan muutoksen jälkeen entisestään", Hellman toteaa.

Hellmanin mukaan avustajille tiedotettiin riittävän ajoissa sopimusten päättymisestä. Hän myöntää, että asia olisi voitu hoitaa myös kutsumalla avustajat tilaisuuteen, jossa tilanteesta olisi tiedotettu.

Kai Kiviranta pelkää, että Moreenin päätös käyttää ilmaista avustajatyövoimaa voi olla journalismin kannalta haitallinen esimerkki muille medioille. Kiviranta huomauttaa, että pian suurissa mediataloissa ja lehdissä voidaan ajatella, että on turha maksaa avustajille, kun ilmaistakin työvoimaa olisi tarjolla.

"Ilmaisen työn vaara on, että sahataan oksaa, jolla istutaan. Jos on valmis antamaan oman ammattitaitonsa ilmaiseksi, ei sitä enää kauheasti kunnioita. Tuntuisi oudolta, jos esimerkiksi Anttilan kassa sanoisi tulevansa ilmaiseksi naputtelemaan kassanpainikkeita, koska se on niin kivaa. Jos teen tänään ilmaiseksi jotain, huomenna joku sanoo, että mikset vaikka maksaisi työnteosta. Täytyy huomioida, että hyvin toimitetun radio-ohjelman vie aikansa."

Kivirannalla ei ole erityisiä suunnitelmia, kuinka jatkaa Moreenin toimittajauran jälkeen. Vaikka avustajaohjelmat katoavat Moreenista, Kiviranta uskoo kuuntelevansa kanavaa toimittajauran jälkeenkin Moreenin klassisen musiikin tarjonnan vuoksi. Hän uskoo toukokuussa toimitettavan viimeisen lähetyksen olevan tunteikas kokemus.

"Ajattelin aluksi, että työurani Moreenissa on vain jonkun periodin pituinen. Minua kannustettiin aina jatkamaan eteenpäin, ja työ jatkui vuosi vuoden jälkeen. Yhdessä vaiheessa aloin miettiä, että onko mr. Bluestimen aika mennä eläkkeelle. Kun tarinani musiikin parissa vanhana miehenä päättyy näin kauniisti, olen kaikesta huolimatta ihan tyytyväinen."

"Monen avioliittokaan ei kestä 22:ta vuotta, mutta liittoni Moreenin kanssa on aina ollut läheinen ja lämmin."

Tausta: 1980-luvulla perustettu Moreeni on yksikölle kannattamatonta toimintaa

Radio Moreeni aloitti toimintansa vuonna 1989 Yliopistoradion nimellä.

Moreeni on Suomen ainoa yliopistoradio. Se toimii journalistiopiskelijoiden ja vaihto-opiskelijoiden opiskelu- ja harjoittelupaikkana.

Moreeni välittää myös kansalaisjärjestöjen ohjelmia. Lähetykset ovat olleet kuunneltavissa netin kautta vuodesta 2008.

Radiokanavan toiminta on viestinnän, median ja teatterin yksikölle tuottamatonta. Yksikön tulos on alijäämäinen, joten Moreenin toiminnan jatkuminen nykyisellään edellyttäisi lisärahoituksen saamista yksikölle.

Radio Moreeni lopettaa ohjelmien ostamisen avustajilta kesäkuusta lähtien. Moreenin avustajia on noin 40 ja heidän tekemiään ohjelmia 50. Nyt 80 prosenttia Moreenin avustajista lopettaa ohjelmien toimittamisen. Avustajat voivat jatkaa ohjelmien toimittamista palkatta.

Radio Moreenin toimilupa on voimassa vuoteen 2019. Yhtenä vaihtoehtona on esitetty, että Moreeni lopettaa toimintansa.

Moreenin pelastamiseksi järjestetään lauantaina 26. huhtikuuta radiosta kuunneltava festivaali. Radiossa: 98, 4 mHz, kaapelissa: 101,5 mHz, moreeni.uta.fi/internetlahetys

Moreeni-adressi: adressit.com/pelastakaa_radio_moreeni

Tuomas Ahola, teksti & kuvat