Arvio: Tervetuloa leffateatteriin, museo!

Pompeiji toi näyttelyn leffaan. Seuraavaksi tulevat viikingit.

Life and death in Pompeii and Herculaneum (British Museum, 2013).
Esitykset järjestettiin Suomessa huhtikuussa 2014 Finnkinon teattereissa Helsingissä ja Tampereella.

Oopperaan tai keikalle on leffateatterissa päässyt jo pidemmän aikaa, mutta museoon harvemmin. Onkin nerokas ajatus tuoda huippumuseo British Museumin Pompeiji-aiheinen näyttely leffateatterin kautta maailmanlevitykseen.

Britanniassa näyttely esitettiin kesäkuussa. Suomeen se saatiin huhtikuussa Storyhill Oy:n levittämänä. Jatkoa seuraa: Storyhillistä kerrotaan, että seuraavaksi Suomeen tuodaan British Museumin viikinkinäyttely.

Miltä sitten tuntuu katsoa historiallista näyttelyä valkokankaalta?

On miellyttävää istua pehmeällä penkillä ja antaa museon asiantuntijoiden kertoa, miten tuhkaan hautautuneissa Pompeijin ja Hercula­neumin kaupungeissa elettiin ennen tuhoisaa tulivuorenpurkausta vuonna 79. Ei jonottamista lippukassalle, väsyneitä jalkoja, janoa, nälkää tai muita riesoja, joita turisti museoreissuillaan voi kohdata.

On hätkähdyttävää, kuinka dramaattisesti elämä italialaiskaupungeissa loppui yhdessä päivässä.

Briteissä näyttely esitettiin suorana lähetyksenä. Kun lähetys tuodaan Suomeen lähes vuotta myöhemmin, suoran lähetyksen kömpelyydet, kuten asiantuntijoiden päällepuhuminen ja sanoissa sekoilu, tuntuvat hassuilta. Myös some-osallistumisen hehkutus ja mobiilisovelluksen mainostaminen ovat samasta syystä irrallisia.

Jatkossa toivon, että näyttelyt kuvataan elokuvallisuuden ehdoilla. Ajankohtaisuuden sijaan ajattomuus on valttia, sillä huippunäyttely voi kiertää leffateattereita pitkään.

Katsoja voi ottaa rennon löhöilyasennon, mutustaa popcornia ja hörpätä limsaa päälle. Tervetuloa leffaan, museo!

Aino Heikkonen