Tämä on arkistosivu.
Voit siirtyä Aviisin uudelle sivustolle tästä.
Hae Aviisin arkistosta.
 

Kolmen soinnun kaupunki

Punk-yhtye Tinnerin Seppo Seppälä ja Manu Ojanen
Tinnerin Seppo Seppälä ja Manu Ojanen ovat havainneet punk-musiikin elävän tällä hetkellä nousukautta. He uskovat monen hyvän tamperelaisen punk-bändin piilottelevan vielä kellareissa.


Punk-yhtye Tinnerin jäsenet ovat nähneet punk-skenen saapumisen Tampereelle. Bändi julkaisi alkuvuodesta ensialbuminsa 33 vuotta Tinnerin hajoamisen jälkeen.


Verhot aukeavat, mutta lava on täysin pimeä. Pimeydessä välkkyy tupakan hehku, ja kiljunta kaikuu korvissa. Yhtäkkiä pimeydessä kuuluu Joey Ramonen huuto "You`re a Loudmouth Babe!" Ramonesin Loudmouth-kappaleen mukaisesti. Valot syttyvät, ja säröinen kitaran räminä purkautuu kaiuttimista.


Lähes 40 vuotta myöhemmin Seppo Seppälä ja Manu Ojanen muistelevat lämmöllä Ramonesin esiintymistä Tampereen teknillisellä oppilaitoksella vuonna 1977. Ihmiset kuuntelivat punk-tykitystä auditorion pulpeteissa istuen. Keikka oli Tinnerille monen tamperelaisen bändin tavoin innoite oman yhtyeen perustamiseen.

"Keikka järjestettiin huvi- ja tanssiveron aikana. Jos yleisössä nousi pystyyn ja vähän liikahteli, se tulkittiin tanssiksi, mikä oli ajan Suomessa verollista ja kiellettyä toimintaa", Ojanen muistelee tummassa nahkatakissaan.



Jo aikaisemmin Seppälä kiinnostui punkista kuultuaan The Damned -yhtyeen New Rose -singlen vuonna 1976. Silloin radion kaksi kanavaa soittivat Seppälän mukaan taukoamatonta klassista tai sota-ajan humppaa. Punkin energia teki vaikutuksen. Seppälän onneksi Epe`s-levykauppaa pyörittänyt Epe Helenius toi Suomeen ensimmäiset punk-vinyylit.

"Epe`s oli ainoa paikka, jossa kuuli punk-levyjä. Oli karmivaa lukea Melody Maker -lehdestä uusista punk-vinyyleistä, joita ei saanut mistään. Kun kerroin Epe`sissä levyistä, sain ne kahdessa, kolmessa viikossa", Seppälä kertoo.

Punk-kulttuurin saapuminen Tampereelle aiheutti hämmennystä. Koska nuorilla ei ollut varaa ostaa Converseja tai nahkatakkeja, he pyrkivät tekemään vaatteensa kotikutoisin keinoin.

"Muistan Laano-nimisen punkkarin, jolla oli Tampereen ensimmäinen irokeesi vuonna 1979. Häntä ei meinattu päästää edes busseihin. Silloin näytti hurjalta, jos Tapparan takissa oli itse tehty rintamerkki. Helsingissä touhu oli paljon hurjempaa. Widows-yhtyeen tyypit näyttivät Lontoon kaduilta revityiltä", Ojanen sanoo.

1970-luvun lopun punk-skenessä oli tapana nimetä yh­tyeitä ja lehtiä kielteisiä mielikuvia herättävillä nimillä. Tinnerin haistelu oli Seppälän mukaan aikansa muotijuttu. Tinneriä sai ostaa rautakaupasta täysin vapaasti. Tinneristä kirjoitettiin lehtijuttuja, ja yhtyeen päämääränä oli, että nimi aiheuttaisi mummoissa ärsykkeen.



Lähtölaukaus Tinnerin soittouralle tuli, kun 1970-luvun lopulla vaikuttanut Hilse-lehti kiinnitti Tinnerin soittamaan lehden yh­teydessä ilmestyneelle Hilselp-levylle. Albumilla esiintyivät muiden muassa Pelle Miljoona, Eppu Normaali ja Kollaa Kestää. Levyn myötä Seppälä tutustui moneen tamperelaiseen yhtyeeseen, jonka jäseniin hän on pysynyt väleissä tänäkin päivänä.

Tampereen punk-bändit kokoontuivat Safety Pins -klubilla Kalevassa, josta sai alkunsa esimerkiksi tamperelainen punk-yhtye Sensuuri. Safety Pins ei kuitenkaan ollut pimeä punk-luola vaan katutasolla oleva nuorten tenavien perustama valoisa soittopaikka. Edes olutta ei paikassa myyty. Seppälä kertoo, että 1950-luvun amerikkalaista rock-kulttuuria ihailevat teddy-nuoret saapuivat klubin ulkopuolelle haastamaan riitaa punkkareiden kanssa. Jos takkia koristivat rintanapit, oli suuri todennäköisyys saada nyrkistä.

"Soitin Hellhound -yhtyeessä, ja siinä oli pari kuumaveristä kaveria, joilla oli pesäpallomailat mukana keikoilla. Jos piti käydä vessassa, menimme kaikki sinne. Yksin ei uskaltanut kulkea, jos tötteröpäitä oli yleisössä", Ojanen kertoo.

Tinnerin Mustavalkoinen maailma -kappaleesta tuli vuonna 1979 julkaistun Hilselp-levyn suosituin äänitys. Suomen silloinen raha-automaattiyhdistys Rahis innostui kappaleesta, ja tarkoituksena oli, että single olisi päätynyt Suomen levyautomaatteihin. Todellista läpimurtoa ei tapahtunut, koska Seppälälle epäselvien vaiheiden jälkeen Rahis vetäytyi suunnitelmasta. Yhtye ehti esiintyä Hilse-lehden julkaisemalla Hilse II lp:llä ja Johanna-levy-yhtiön 3 vuotta myöhemmin -kokoelmalla.

Tinneri suunnitteli albumin julkaisua, kunnes bändi hajosi riitoihin. Yhtyeen lopettamisen sinetöi basisti Reijo Laineen kuolema kilpapyöräilyonnettomuudessa 1980-luvun alussa. Myöhemmin Tinnerin rumpali Jari Salmela ja kitaristi Kari Hakala menehtyivät. Yhtyeen manageri Jusa pakeni velkojaan Amsterdamiin ja hävitti yhteystietonsa. Yhtyeen jäsenet eivät vieläkään tiedä, onko hän elossa vai lavastanut kuolemansa.

1980-luvun alussa syntynyt hc-punk-kulttuuri vieraannutti Seppälää Tinnerin juurista entisestään.

"Tuolloin tuli niittitakkiporukka, joilla oli selässä anarkiamerkkejä. Se oli kokonaan toinen skene, johon olimme tutustuneet", Seppälä sanoo.



Tinnerin ura tuntui loppuun taputellulta. Vuonna 2009 Seppälä törmäsi Vastavirralla yhtyeen entiseen kosketinsoittajaan Late Kannakseen. Puhe Tinnerin comebackista sai Seppälän suostumaan yhteisiin treeneihin. Pian Seppälän pitkäaikainen ystävä Manu Ojanen päätyi yhtyeeseen, ja kokoonpanon vakiinnuttua vanha taika löytyi. Vuonna 2011 tehdyn comeback-keikan myötä puheet uudesta materiaalista alkoivat tuntua todellisilta.

Yhtyeen jäsenten iästä nimensä juurtanut Epikriisi-albumi sisältää Seppälän mukaan aiempaa sävykkäämpää tuotantoa. Kotikaupungin Katupöly tuo Tinnerin soittoon akustista tulkintaa, kun taas Oravanpyörään on yhtyeelle ominaista nopeaa punkkia. Tinnerin nykyisellä kitaristilla Jyrki Miettisellä on studio Ylöjärvellä, mikä pidensi äänityksiä. Seppälän mukaan tietyistä biiseistä kertyi noin 270 eri miksausta.

"Kun 1970-luvulla teimme Tinnerin ensimmäiset äänitykset, studioaikaa oli kahden biisin tekoon neljä tuntia. Siitä kolme tuntia haettiin rumpusoundeja. Äänitykseen oli tunti, jossa neljä biisiä piti roiskasta. Jos laulu ei onnistunut, tuottaja vastasi ajan loppuneen. Nyt ei tarvinnut murehtia siitä. Saimme tehdä levyn kunnolla."

Tinneri suunnittelee uuden albumin pohjalta maanlaajuista kiertuetta. Uusia kappaleita on kehitteillä ja ne on tarkoitus julkaista parin vuoden sisällä seuraavalla albumilla.

"Aikoinaan luin rock-tähden käsikirjasta ohjeen, että pidä jossain vaiheessa 33 vuoden tauko. Se on nyt pidetty", Seppälä toteaa.



Kesän puhutuimmat punk-keikat:


10.6. Television


The Circus, Helsinki, 32 euroa.


Televisionin alkuperäistä basistia Richard Helliä pidetään punk-kulttuurin visuaalisen tyylin luojana. Televisionin klassikkoalbumit eroavat aikansa teoksista pitkien kitarasoolojen takia. Yhtyeen soittotyyliä on usein kutsuttu taidepunkiksi.


4.7. The Offspring, Ruisrock, Turku


Liput: Perjantain festaripäivä, 78 euroa.

The Offspring oli merkittävässä asemassa punkin uudessa tulemisessa 1990-luvun alkupuolella. 20 vuotta täyttänyt läpimurtolevy Smash on kaikkien aikojen myydyin yksityisen levy-yhtiön julkaisu.



25.-26.7. Puntala-Rock, Lempäälä


Tinnerin Epikriisi-albumillakin Puntalaan-biisissä mainittu punk-festivaali on Suomen ainoa punk-musiikkiin keskittynyt kesäfestivaali. Yhtyeiden vapaamuotoinen ilmoittautuminen on käynnissä huhtikuun loppuun asti. Artistit selviävät loppukeväästä.


Tuomas Ahola, teksti & kuva



Kuuntele Epikriisi-albumilta löytyvä Musta laatikko -kappale Youtubesta:


| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (1)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.
  1. Kari Seppälä (26.04.14, kello 2:44)

    Epätarkkuuksia tekstissä paljon. Miksei alkuperäisiä soittajia mainita, vain kuolleet!?




Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitterissä
Tampereen yliopisto