![]() |
|
![]() |
Rumpukone vaihtaa rytmiään jatkuvasti, ja yli-innokkaasti viljellyt ääniefektit peittävät alleen Fruscianten taidokkaat melodiat. Levystä alkaa saada otteen vasta albumin neljännen Stage-kappaleen kohdalla.
Hieno Fanfare ja salamyhkäinen Zone osoittavat, että Fruscianten vahvuudet ovat muualla kuin elektronisissa kokeiluissa. Sooloilua ei levyllä kuulla kuin kitaravetoisessa Cinch-instrumentaalissa.
Enclosuren levottomissa mielenpurkauksissa jää usein kaipaamaan Frusciantelle ominaista tarkkaan harkittua minimalismia.
Kommentointi on suljettu arkistosivulla.
Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen