Opiskelijoiden laiskuus uhkaa lopettaa kesätentit

Kesätenttejä saatetaan karsia, tai koko järjestelmä lopettaa, elleivät opiskelijat pidä ilmoittautumisistaan entistä tarkemmin kiinni.

Viime vuonna kaikista kesätentteihin ilmoittautuneista 42,7 prosenttia jätti tulematta ilman peruutusta. Yksittäisissä tenteissä osuus saattaa olla vielä suurempi.

"Kesätenteissä poissaoloprosentti voi olla jopa 80, ja paikalle tulleista 80 prosenttia saattaa olla niin huonosti valmistautuneita, että heidät pitää laittaa seuraavalle kierrokselle", yliassistentti Marko Nenonen historiatieteen laitokselta kertoo kokemuksiaan.

Monet opettajat kokevat kesätenttien olevan ylimääräistä työtä, joka saattaa tuntua myös turhalta, koska niin moni jättää tentteihin
saapumatta.

Ylimääräistä työtä kesätentit ovat tosin joka tapauksessa, sillä ne eivät kuulu opettajien velvollisuuksiin. Tiedotusopin lehtori Jyrki Jyrkiäinen huomauttaa, että opettajilla on kesäisin tarpeeksi työtä ilmankin.

"Opetusta pitäisi kehittää, tutkimusta tehdä, oltava yhteiskunnallisesti aktiivinen", Jyrkiäinen listaa.

"Kesällä pitäisi tehdä sitä, mitä ei muulloin ehdi. Nämä kesätentit ovat ylimääräisiä rönsyjä."

Jyrkiäinen toivoo myös opiskelijoiden tajuavan tämän, sillä viime vuosina ainakin tiedotusopin laitokselle on tullut äkäisiä kommentteja kesätenttien vähyydestä.

Jyrkiäisen mukaan kesätenttien sisällyttäminen virallisesti opettajien työsuunnitelmiin ei ratkaisisi ongelmaa, sillä sitten jostain muusta pitäisi karsia.

Poissaolojen lisääntymiseen arvellaan vaikuttaneen muun muassa verkkoilmoittautumisen helppous ja pitkä ilmoittautumis- ja perumisaika.

Poissaoloprosentti on silti ollut vähintään 30:n tienoilla joka vuosi sen jälkeen, kun kesätenteistä tuli maksuttomia 1997. Ilmoittautuneita on 2000-luvulla ollut vuosittain noin 5 000. Ensi kesänä tenttitilaisuuksia järjestetään yhteensä 15.

Opinto- ja kansainvälisten asioiden osastopäällikkö Mikko Markkola sanoo, ettei koko kesätenttijärjestelmän lopettamista olla vielä tosissaan suunniteltu.

Hän myöntää, että se on kuitenkin mahdollista, mikäli tilanne ei tulevina vuosinakaan parane. Tentteihin saapumattomien rankaisemiseen Markkola ei silti usko.

"Sanktiot eivät tunnu hyvältä, koska niitä pitäisi vahtia ja laittaa toimeen. Se edellyttäisi lisää työtä."

Kesätenteille yhä
todellinen tarve

Yliassistentti Nenonen kertoo joutuvansa laatimaan kesätentteihin kysymyksiä jopa 150 eri kirjasta.

Kun 40 prosenttia ilmoittautuneista jättää tulematta, hänellä saattaa mennä työpäivän verran aikaa hukkaan kysymyksiin, joihin kukaan ei lopulta vastaa.

"Meidän laitoksella melkein kaikki suhtautuvat kesätentteihin myönteisesti, mutta kun työhön puututaan muutenkin valtion ja hallinnon taholta, täytyy priorisoida, onko järkevää tehdä tenttikysymyksiä tyhjille penkeille", Nenonen pohtii.

"Minusta täytyy kuitenkin olla mahdollisuus kesätentteihin, ja minä tulen ottamaan kesätenttejä vastaan jatkossakin."

Kesätenttejä on järjestetty Tampereen yliopistossa vuodesta 1992. Järjestelmä luotiin lama-aikana, jolloin kesätyöt olivat tiukassa.

Kesätenteille olisi kysyntää vieläkin. Monet opiskelijat joutuvat elämään kesän opintotuella, ja sen saadakseen on suoritettava vähintään kolme opintoviikkoa eli 5,5 opintopistettä kuussa.

Jos valinnanvaraa pienenee, opiskelijat saattavat joutua valitsemaan kursseja, jotka eivät edistä heidän tutkintojaan.

"Jotkut suorittavat niitä vain opintotuen takia, ja siinä ei ole järkeä. Eihän ikinä ole tyhmää opiskella, mutta siinä saattaa mennä arvokkaita opintotukikuukausia", Tamyn sosiaalipoliittinen sihteeri Anne Lindfors huomauttaa.