Tämä on arkistosivu.
Voit siirtyä Aviisin uudelle sivustolle tästä.
Hae Aviisin arkistosta.
 

Generation internet

On esitetty, että sukupolveamme määrittävä kokemus voisi olla internet. Miten pirstaloitunut pienten yhteisöjen verkko voi yhdistää meitä? Tuleeko meistä mitään?

On suuret ikäluokat, 60-lukulaiset ja pullamössöt. Sodan sukupolvi, laman sukupolvi sekä Generation X. Mutta mitä me olemme?

Sukupolvitutkimuksen grand old man Karl Mannheim on esittänyt jo vuonna 1928 ajatuksen avainkokemuksesta. Noin 17 vuoden iässä yhdessä koettu mullistus jättää leimansa sukupolveen ja saa sen tuntemaan olevansa yhtenäinen joukko, selittää tutkija Mikko Salasuo. Hän työskentelee Nuorisotukimusverkostossa.

Suuri osa tällä hetkellä perustutkintoaan tekevistä opiskelijoista on syntynyt 1980-luvulla. Elinaikanamme ei ole sattunut katastrofeja, päinvastoin, rauha on vallinnut ja hyvinvointi lisääntynyt.

Enää ei ole tunnistettavissa avainkokemuksia, Salasuo toteaakin. Hänen mukaansa ihmisillä on nykyisin avainkokemusten ketjuja - tosin ketjut voivat olla samantyyppisiä useilla ihmisillä.

"Nuoruuden hiihtoharrastus on ollut kova juttu, ja sitten toinen iso asia voi olla vaikka yliopistoon pääseminen", Salasuo kuvaa. Jos hiihtofanit kohtaavat saman ainejärjestön fuksiaisissa, oma pieni yhteisö voi syntyä.


Meitä tämänhetkisiä opiskelijoita voisikin kutsua atomisoituneeksi sukupolveksi, Salasuo ehdottaa. Sukupolvemme on pirstaloitunut, individualistinen, eikä meillä ole yhteisiä kokemuksia, ei sitten kirveelläkään.

Ja kuitenkin on, koska elämme samantyyppisessä kulttuurisessa ja sosiaalisessa todellisuudessa.

Olemme lähettäneet tekstareita ihastukselle, linkittäneet hauskoja nettisivuja mesekeskusteluissa ja napsineet profiilikuvia digikameroillamme.

Teknologian kehitys muutti elinympäristömme vuosituhannen vaihteessa totaalisesti ja se erottaa meidät omaksi sukupolveksemme. Olemme kasvaneet it-aikaan. Siksi meitä voi kutsua internet-sukupolveksi, it-sukupolveksi tai millenium-sukupolveksi.

"Te olette eläneet sellaisessa maailmassa, joka on aivan erilainen kuin ennen", Salasuo sanoo.

Hän itse on syntynyt vuonna 1972, ja sanoo kuuluvansa niin sanottuun sandwich-sukupolveen. Voileipäläisten nimi tulee siitä, että osa on perustanut elämänsä vanhemmilta perityille arvoille, kuten ajatuksille kodista ja isänmaasta, kun osa taas on ihannoinut pitkittynyttä nuoruutta, individualismia, tyyliä ja hedonismia.

Hänen nuoruudessaan ei ollut muuta kuin c-kasetteja.


Internet ja uusmedia ovat mahdollistaneet sen, että voimme etsiä tietoa juuri niistä aiheista, jotka kiinnostavat meitä.

"Ei ole enää tiedon valtatietä, on tiedon valtameri", Salasuo tiivistää.
Hän heittää luvun: jopa 75 prosenttia kaikesta oppimisesta tapahtuu muualla kuin koulun penkillä.

Tästä syystä voisimme myös olla jatkuvan valinnan sukupolvi. Valitsemme, mitä haluamme oppia ja mitä emme. Ideaalitilanteessa ihmisistä tulisi eri asioiden ammattilaisia, Salasuo toteaa. Huonossa tilanteessa taas meistä tulisi yhteisöllisyyden kadottanut sukupolvi.

Tutkijatohtori Semi Purhonen Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan laitokselta muistuttaa, että sukupolvet eivät synny itsestään vaan ne tehdään. Joku asettuu eturintamaan ja esittää ajatuksiaan, joita muut alkavat kelailla.

Opiskelijaliikkeillä on ollut perinteisesti tärkeä rooli sukupolvien muodostamisessa, Purhonen sanoo.

Nyt kuulostaa pahalta meidän sukupolvemme kannalta! Nuoret eivät äänestä ja esimerkiksi opiskelija-aktiivien jatkuva huolenaihe on, mistä löytää uusia innokkaita tekijöitä. Kun ei vaan kiinnosta.

Miten käy poliittisen aktiivisuutemme, jos flegmaattisuus leimaa sukupolveamme?

Purhosen mielestä aiempien sukupolvien poliittista intoa liioitellaan usein.

"Eivät kaikki 60-lukulaiset olleet vasemmistolaisia", hän huomauttaa.

Salasuon mielestä nykynuoret eivät ole ollenkaan flegmaattisia. Vaikuttaminen on vain siirtynyt uusille areenoille, eli nettiin. Kansalaisjärjestöt, jotka eivät ole sitoutuneet puolueisiin vaan asioiden ajamiseen, ovat saaneet paljon kannatusta.


Yhteisistä asioista on tullut globaaleja. Näin esimerkiksi huoli Guantánamon vankien ihmisoikeustilanteesta voi yhdistää porukan ajamaan vankien vapauttamista.

Jollain tavalla ongelman on kuitenkin kosketettava, henkilökohtaisesti ja kouriintuntuvasti. Siksi molemmat tutkijat suhtautuvat nihkeästi lamasukupolven käsitteeseen. Lama kun ei lävistänyt koko sukupolvea. Osaan se tietysti vaikutti paljon, mutta osalla ei ole siihen minkäänlaista kosketusta.

Salasuo arvioi, että tämä sukupolvemme ikioma taantuma, jota parhaillaan eletään, tulee kiihdyttämään polarisaatio-kehitystä. Osa siis kärsii, ja vakityöläiset eivät ole moksiskaan.

"Ellei sitten tule globaalia konkurssia", hän naurahtaa.

Kutsutaan sukupolvea millä nimellä tahansa, on kyseessä tutkijoiden tai median keksimä termi. Koska sukupolvia on viime aikoina mediassa - niin journalismissa kuin mainoksissakin - nimetty niin ahkerasti, termi on kärsinyt inflaation, toteavat molemmat tutkijat.

Tämäkin juttu yrittää epätoivoisesti nimetä sukupolvemme, mutta vaikealta se näyttää.

Salasuo sanoo, että vasta kymmenen vuoden päästä voi yrittää oikeasti nimetä sukupolveamme. Ajan kuluminen on myös Purhosen mielestä avainasemassa, koska identiteetit voivat syntyä myös jälkikäteen, muistelun ja nostalgian kautta.

Selvä, tulevaa on vaikea ennustaa. Olo on silti hieman levoton. Jos sukupolvemme ei koskaan koe olevansa sukupolvi, tuleeko meistä mitään?

"Ei se siitä sukupolvitietoisuudesta ole kiinni", Purhonen lohduttaa.

On enemmän poikkeus kuin sääntö, että joku selkeä sukupolvi nousee esiin.

Jäämme odottelemaan ajan kulumista ja tutkijoiden raportteja levollisin mielin. Kymmenen vuoden päästä voimme ehkä onnellisina muistella avainkokeustamme: kuinka upeaa se olikaan, kun Facebook tuli.


Verna Leinonen, teksti
Heli Blåfield, kuva

Rakkaalla lapsella...

Mielialalääke-sukupolvi
Napsimme estotta Prozacia.

Läski sukupolvi
Varusmiehet eturintamassa paisumme ja paisumme.

Mukavuudenhaluinen sukupolvi
Haluamme enemmän vapaa-aikaa ja vähemmän työtä.

Väkisinhiihto-sukupolvi
Meillä ei ollut mukavaa ala-asteella, kun ope pisti sivakoimaan pakkasessa.

Kuluttajaliikunnan sukupolvi
Emme enää harrasta arkiliikuntaa, vaan liikunnasta on tullut kulutushyödyke.

Tosi-tv-sukupolvi
Perttu, Sari, Sauli ja muut tulivat ja muuttivat maailmaamme.

Ilmastonmuutos-sukupolvi
Sammutamme valot ilmaston hyväksi. "En muista mitään vastaavaa", ihmettelee tutkija Salasuo Earth Hour -tempauksen saavuttamaa suosiota ja yleistä hyväksyntää.

Verkkopolitiikan sukupolvi
Suomalaiset nuoret ovat Euroopan ahkerimpia keskustelemaan yhteiskunnallisista asioista netissä.

Shoppailu-sukupolvi
Meidän aikanamme ihmiset alkoivat viettää laatuaikaa ideaparkeissa.



| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (1)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.
  1. Gekko (23.04.09, kello 2:58)

    Salasuo on kyllä generationX.ää ei mitään sandwichiä jos se on syntynyt v. 72. X:n aikaisin loppuvuosi on -75, toisissa laskuissa myöhempään, jopa 80-l. Ne, jotka opiskelee nopsaan, ei voi olla generatto x.ää. Yliopiston maisterisuma pisteviikkovaihtojärjestelmä oli Xään kohdistettu generatsia!




Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitterissä
Tampereen yliopisto