Tämä on arkistosivu.
Voit siirtyä Aviisin uudelle sivustolle tästä.
Hae Aviisin arkistosta.
 

Opiskelijaradikalismia ja Manserockia

Ylioppilaskunnan historiateos julkaistiin lauantaina 20. huhtikuuta. Neljä Tamyn entistä aktiivia kertoo muistoja menneiltä ajoilta.

Historiateoksen työryhmä Tiina Heikkilä (vas.), Reetta Eiranen ja Salla Heikkinen. Heikkisen takana Anna Ulvinen.
Historiateoksen työryhmä Tiina Heikkilä (vas.), Reetta Eiranen ja Salla Heikkinen. Heikkisen takana Anna Ulvinen.

"Tampereen kaupunki ei olisi nykyisen kaltainen muuttovoittoalue ja imagotutkimusten menestyjä ilman Tampereen yliopistoa, opiskelijoita ja Tamya", summaa Vesa Vartiainen, toinen Tamyn historiikin kirjoittajista.

Moni ulkopuolinen muistaa Tamyn 1960- ja 1970-luvun opiskelijaradikalismista ja vasemmistolaisuudesta. Vartiaisen mukaan yliopiston punaisuus on osaltaan myytti, koska oikeistolla oli koko ajan vahva edustus hallinnossa.

"Tamy muistetaan punaisuuden lisäksi myös Radio 957:sta ja Manserockista. Voi perustellusti kysyä, olisiko Manserock ollut niin vahva ilmiö ilman Yo-taloa ja Tamya", Vartiainen muistuttaa.



1970-luku


Markus Aaltonen
tietokirjailija ja pitkäaikainen demareiden kansanedustaja Seinäjoelta, Tamyn edustajiston puheenjohtaja vuonna 1970


"Olin ensimmäinen
opiskelija edustajiston puheenjohtajana, koska aikaisemmin puheenjohtajalla piti olla tutkinto suoritettuna.

Hallinnon uudistus oli tuohon aikaan isoin myllytys ylioppilaskunnassa. Professorit vastustivat uudistusta, mutta lehtorit ja assistentit liittoutuivat opiskelijoiden kanssa.

Taistolaisvyörytys alkoi yliopistossa 1970-luvun alussa. Olin vuonna 1968 Tampereen demariopiskelijoiden hallituksen puheenjohtaja. Hallituksen kymmenestä jäsenestä vain kolme jäi 1970-luvulla demareihin ja loput loikkasivat taistolaisiin.

Tampereen poliisimestari Melartin kutsui meidät opiskelijat Aitolahteen poliisien saunaan, jossa juopottelimme yhdessä. Melartin halusi tietää, mitä nuorten mielessä liikkui.

Kun Tamy järjesti Tiiliholvissa pressitilaisuuden aamupäivällä, tarjolla piti olla aina kunnon viinapatteri. Se tarkoitti sitä, että lehtijuttu ei ilmestynyt heti seuraavana päivänä.

Vasemmisto ja keskusta tekivät edustajistossa yhteistyötä kansanrintama-akselilla. Pärjäsimme hyvin myös sen ajan kokoomuksen kanssa, joka oli paljon vasemmistolaisempi kuin nykyajan oikeistodemarit.

Minut velvoitettiin keskustelemaan Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Eino Loikkasen kanssa opiskelijoiden lasten päivähoidosta. En ennättänyt kertoa asiaani loppuun, kun Loikkanen otti työhuoneensa vaatekomerosta Aviisi-lehden. Hän tiuskaisi, että julkaisette tällaisia kirjoituksia ja kehtaatte vielä vaatia päiväkotipaikkoja.

Jouko Raivio toimi silloin Aviisin päätoimittajana. Hän käsitteli seksuaalista vapautumista ja oli erittäin ankara Tampereen valtaa pitävää eliittiä kohtaan."





1980-luku


Riitta Myller
SDP:n kansanedustaja Joensuusta, Tampereen yliopiston opiskelija 1970- ja 1980-luvuilla, Tamyn hallituksen jäsen

"Olin yhden
vaalikauden Tamyn hallituksessa ja luonnollisesti aktiivisena demariopiskelijoissa. Tamyssa oli vielä silloin selvä vasemmistoenemmistö, mutta epäpoliittisuus alkoi nostaa päätään vahvan poliittisen kauden jälkeen.
Eniten aikaa käytettiin opiskelijoiden opistososiaalisten etujen ajamiseen. Silloin lainaa oli kaikilla paljon ja korot korkeita."



1990-luku
Marja Tiura

Suomen turkiseläinten kasvattajain liiton toiminnanjohtaja, Tamyn edustajistossa 1990-luvulla

"Istuin Tamyn
edustajistossa yhden kauden ja me kokoomuslaiset taisimme olla silloinkin vähemmistössä. Eniten edustajistoa puhuttivat asumiseen ja ruokaan liittyvät kysymykset.

Lobbasimme myös voimakkaasti opintotuen puolesta. Se oli luovaa yhteiskunnallista toimintaa.

Tampereen yliopistossa on ollut aina vahva yhteiskunnallisen keskustelun perinne, jota Aviisi on herätellyt hyvillä ja kriittisillä jutuilla."



2000-luku

Elina Vainikainen

viestintätyöläinen, Tamyn edustajiston puheenjohtaja 2006


"Ikuisuusaihe eli opintorahan pienuus oli keskeisin poliittinen kysymys Tamyssa 2000-luvulla. Opiskelijat järjestivät opintorahan korottamisen puolesta suurmielenosoituksen Helsingissä, jossa oli tuhansia osallistujia.
Minun aikanani alettiin puhua opiskelijoiden hyvinvointikysymyksistä kuten alkoholin ja huumeiden käytöstä.

Minut muistetaan varmaan Tamyssa edelleen päihteettömyyskysymyksistä. Sain salakuljetettua Tamyn toimintasuunnitelmaan kirjauksen päihteettömyyden edistämisestä opiskelijatoiminnassa. Se on tainnut jäädä kuolleeksi kirjaimeksi.

Kaipaan yhä opiskeluajoilta tiettyä yhteisöllisyyttä. Yo-talolla oli aina lämmin ja välitön tunnelma."




VESA VARTIAINEN
ja MERVI KAARNINEN: Elämää ja taistelua - Tampereen yliopiston ylioppilaskunta ja sen edeltäjät 1925-2010







Tamyn historiaa



Tamyn
edeltäjä Kansalaiskorkeakoulun oppilaskunta perustettiin 1925 Helsingissä.

Kansalaiskorkeakoulu muuttui 1930 Yhteiskunnalliseksi korkeakouluksi ja Kansalaiskorkeakoulun oppilaskunta vaihtoi nimensä Yhteiskuntatieteellisen korkeakoulun oppilaskunnaksi.

Sodan jälkeen 1945 oppilaskunnan kilpailijaksi perustettiin YKK:n ylioppilaskunta.

1960 Yhteiskunnallinen korkeakoulu muutti Helsingistä Tampereen Kalevantielle.

Korkeakoulu muuttui Tampereen yliopistoksi 1966, jolloin syntyi myös Tamy.

Tamy muutti Yo-talolle
vuonna 1967.

Kaksi yliopiston oppilaskuntaa yhdistyivät 1971.






Juho Mäkelä
, teksti & Samuli Huttunen, kuva

| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (0)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.



Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitterissä
Tampereen yliopisto