Opiskelijan asialla frakissa ja marssien

Vuonna 2015 jo 90 vuotta täyttävä Tamy sai vihdoin tähänastisen historiansa kansien väliin, kun FM Vesa Vartiaisen ja FT Mervi Kaarnisen 300-sivuinen teos julkistettiin juhlallisessa tilaisuudessa lauantaina legendaarisella Yo-talolla.

Historian painopiste on Tampereen ajassa eli vuodesta 1960 nykypäivään. Tämä osan on kirjoittanut Vartiainen. Kaarnisen osuus käsittää Kansalaiskorkeakoulun ja Yhteiskunnallisen korkeakoulun nimellä toimineen oppilaitoksen ja opiskelijoiden toiminnan Helsingin kaudella eli vuosina 1925-1960.

Historiateos vyöryttää lukijansa eteen Tamyn ja sen edeltäjien toimintaa opiskelijoiden etujen ajajana, vapaa-ajan harrastusten järjestäjänä sekä järjestötoiminnan korkeakouluna. Tamy on edeltäjineen koulinut tuhansia vaikuttajia yhteiskunnan, politiikan, kulttuurin, lehdistön ja talouselämän tehtäviin. Satojen henkilöiden nimiluettelo on vain pieni otos siitä tamylaisten vaikuttajien kaartista, joka on levittäytynyt vuosikymmenien kuluessa yhteiskunnallisiin tehtäviin.

Historia osoittaa, että Tamy ja tamylaiset ovat todella olleet monessa mukana. Opiskelijan asiaa on ajettu niin frakissa tanssien kuin banderollien kanssa marssien ja mieltä osoittaen.

Tamyn historia tuo esille sen suuren linjan, jota myös itse Tampereen yliopisto edeltäjineen edustaa. Se on tasa-arvoisen opiskelumahdollisuuden tarjoaminen nuorille näiden vanhempien varallisuudesta tai asuinpaikasta riippumatta.

Kansalaiskorkeakoulu, Yhteiskunnallinen korkeakoulu ja Tampereen yliopiston opetusjaostot tarjosivat väylän, jota pitkin moni Tamyn tehtävissä vaikuttanut työväen ja maaseudun nuori on noussut suomalaisen yhteiskunnan huipulle. Tällaisen sosiaalisen nousun teki jo Kansalaiskorkeakoulun ensimmäiseen oppilaskuntaan kuulunut työväenliikkeen vaikuttaja Tyyne Leivo-Larsson, moninkertainen ministeri ja ensimmäinen naissuurlähettiläämme.

Tamyn historia sisältää kaksi selkeää radikalismin kautta, jotka kuitenkin hiipuivat muutaman vuoden huippukauden jälkeen. Oikeistoradikalismi oli vahvoilla 1930-luvulla ja vasemmistoradikalismi 1970-luvulla. Maltilliset poliittiset voimat vasemmalla, keskellä ja oikealla perivät voiton.

Poliittisen kauden jälkeen valtaan nousivat ainejärjestö- ja hupiryhmät. Viime vuosina poliittinen väri on lisääntynyt Tamyn toiminnassa, kuten on tapahtumassa muissakin ylioppilaskunnissa. Marxilaisten ryhmien voima hiipui jo 1970-luvulla. Niiden tilalle ovat nousseet vihreät.

Opiskelijoiden sosiaalisen aseman parantaminen on aina ollut Tamyn tärkein tehtävä. Välillä se on johtanut mielenosoituksiin ja lakkoihinkin, mutta opiskelijoiden asiaa on pääosin kuitenkin ajettu neuvotellen sekä yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa.

Kulttuuri on aina kukoistanut Tamyssä. Tämä on luonnollista, sillä alan koulutusta on annettu yliopistossa vuosikymmenien ajan, ja ylioppilaskunnalla on ollut mahtavat kulttuuritilat omassa ylioppilastalossa. Juice Leskinen sekä kulttuurin kautta politiikkaan siirtyneet kansanedustajat Mikko Alatalo (kesk) ja Pertti "Veltto" Virtanen (ps) ovat ylioppilastalon kasvatteja.

Reino Paasilinna ja Arne Wessberg nousivat Tamyn kasvateista Yleisradion pääjohtajiksi ja Päivi Kärkkäinen Kansallisoopperan pääjohtajaksi. Monen sanomalahden johtavan toimittajan tie on kulkenut Tampereen yliopiston ja Tamyn kautta.

VESA VARTIAINEN ja MERVI KAARNINEN:
Elämää ja taistelua -
Tampereen yliopiston ylioppilaskunta ja sen edeltäjät 1925-2010

Matti Niiranen

Kirjoittaja on hallintotieteiden maisteri,
joka toimi Tamyn hallituksen
puheenjohtajana vuosina 1976-77 ja edustajiston puheenjohtajana 1977-78