Tämä on arkistosivu.
Voit siirtyä Aviisin uudelle sivustolle tästä.
Hae Aviisin arkistosta.
 

Lyriikka toimii livenäkin

Runoilija ja uneksija Otto Grundström panostaa runokeikkoihin ja viiniin

Otto Grundströmin toista runokokoelmaa odotetaan ilmestyväksi ensi syksynä. Kuva: Ida Pimenoff.
Otto Grundströmin toista runokokoelmaa odotetaan ilmestyväksi ensi syksynä. Kuva: Ida Pimenoff.

Tehosekoitin oli yhdelle sukupolvelle yhtye, jonka varhaistuotanto toimi ääniraitana teini-iän tunteille ja myöhemmät, kehittyneemmät levytykset säestivät nuoruuden huippuvuosia. Vaikka yhtye hajosi vuonna 2004, sen jäsenten yhteyttä omaan henkiseen kasvuun voi jatkaa lukemalla laulaja Otto Grundströmin runoja.

30-vuotiaan Grundströmin esikoisteos Tähtiotsa ilmestyi vuonna 2005. Kertomuksen tavoin etenevälle runokokoelmalle on ollut tulossa jatkoa jo pitkään, mutta julkaisukunnossa seuraaja ei vielä ole. Työnimellä Pan Therion kulkeva kakkosteos ilmestyy näillä näkymin ensi syksynä - joskin alkuperäisen aikataulun mukaan julkaisun piti koittaa jo vuotta aikaisemmin.

"En ole itse ollut siihen tyytyväinen. Ilmeisesti on jonkinlainen toisen kirjan syndrooma ja rima liian korkealla. Materiaalin puute ei ole ongelma, enemmänkin se, että saa istuttua alas ja viimeisteltyä sitä", Grundström kertoo.


Tehosekoitin lopetti toimintansa vajaat kolme vuotta sitten. 70-luvun rokkarilta bändiaikoinaan näyttänyt Grundström oli muutaman kuukauden päästä kasvattanut parran ja muuttunut olemukseltaan boheemimmaksi. Henkinen muutos päätoimiseksi runoilijaksi oli kuitenkin alkanut jo paljon fyysistä aikaisemmin.

"Bändi aloitti, kun olin 15-vuotias. Parikymppisenä aloin suhtautua laulutekstien tekoon kunnianhimoisemmin. Runoudesta olen ollut lapsesta asti kiinnostunut, ensin eeppisestä runoudesta ja kansanrunoudesta. Mikään 1700-luvun jälkeinen sen sijaan ei kiinnostanut. Varsinkin viime vuosisadan runoutta kohtaan minulla oli vahvoja ennakkoluuloja", hän muistelee.

"Ryhdyin lopulta kirjoittamaan vapaamuotoista runoutta melkein vastentahtoisesti. Luulin, etten pidä siitä, mutta elämässä tapahtui dramaattisia asioita ja oli pakko ruveta kirjoittamaan."

"Ei bändissä voinut tehdä ihan millaisia tekstejä tahansa, joten runoista tuli pakotie sanoittamisesta. Laulujen sanoittaminen oli kova koulu. Siinä piti aina alistua musiikille, rytmiikkaan ja painotuksille, joten samalla oppi runokielen ja rytmin."

Enää Grundström ei joudu laskemaan tavuja teksteissään, sillä tekstin ei tarvitse alistua sävelelle. Mutta miten hän suhtautuisi, jos joku haluaisi säveltää hänen runojaan?

"Se olisi hauskaa, jos ne sävellettäisiin hyvin. Eivät Tähtiotsan tekstit kuitenkaan oikein sovellu sävellettäväksi. Monet teksteistä kun eivät toimi niinkään yksittäisinä runoina vaan kertomuksen osina."


Haastattelujen perusteella Grundströmistä on piirtynyt kuva taitelijana, joka nukkuu myöhään ja lähtee kaupungille inspiraatiota etsimään. Kuva ei ole täysin väärä, mutta aineksia runoihin tulee muualtakin kuin kadulta.

"En osaa kirjoittaa muusta kuin omasta elämästäni. Siihen taas voi tuoda inspiraatiota esimerkiksi mikä tahansa muu taide. Minulla on myös pennusta asti ollut vahva unimaailma, joten olen joskus saanut kirjoitettua kokonaisia runoja heti herättyäni unien pohjalta."

Grundström on Helsingin yliopistossa kirjoilla, joskin tällä hetkellä poissaolevana. Jokunen idea on saattanut syntyä luennollakin, vaikka täysipainoista taiteilijaelämää viettävän runoilijan onkin vaikea lähteä yksilöimään, mistä mikäkin vaikute tulee.

"Kirjoitan aina luentomuistiinpanot siten, että vasta-argumentoin kuulemaani. Siinä syntyy pohdintaa ja ajatuksia."

Grundström ei ole julkaissut pariin vuoteen omaa musiikkia, mutta ei hän ole laulamista hylännytkään. Runoilija on keikkaillut salanimellä ja laulanut raumalaisen Taipuvan Luotisuoran levyllä niin ikään pseudonyymin takaa. Oma yhtyekin on suunnitelmissa, ja jäsenet jo katsottuna, mutta aikaa ei ole riittänyt vielä musiikille.

"En alunperinkään ajatellut jättää musiikkia kokonaan, mutta piti odottaa ilman puhdistumista ja sitä, että se todella taas huvittaa. Minulla on erittäin selkeä tunne siitä, mitä haluan tehdä, mutta sen kuvailu on vähän vaikeaa. Kyse on kuitenkin taiteiden välisestä jutusta, jossa tekstit olisivat vahvassa osassa eikä tähdättäisi ykköshitteihin."


Rocklavoilla Grundströmiä ei siis vielä nähdä, mutta runokeikkoja hän tekee noin viisi kertaa kuussa.

"En ole oikein oppinut myymään itseäni, mutta otan vastaan keikat, joita tarjotaan, jos niistä saa ruokaa ja vähän rahaa", hän kertoo.

"Ensimmäiset runoesiintymiset olivat ihan kauhun paikkoja, mutta nyt niitä pystyy tekemään. On niin eri tilanne olla lavalla yksin kuin bändin kanssa."

Runokeikat eivät ole Grundströmille pelkkä toimeentulon jatke. Hän haluaa olla luomassa uudenlaista esitystapaa runoudelle.

"Suomen runokulttuuri on liian pitkään ollut sitä, että mutistaan paperista runoja vapisevin käsin, ja yleisö on yhtä hämmentynyt kuin esiintyjä. Haluan tuoda siihen vähän muita elementtejä."

Näitä elementtejä ovat esimerkiksi laulut ja musiikki-improvisaatio. Grundströmiä säestää keikalla hänen serkkunsa Eero Grundström. Aiemmilla keikoilla instrumentteihin ovat kuuluneet muun muassa yli satavuotias polkuharmoni ja huuliharppu. Grundström kertoo, että heille on kerran taputettu encorekin, joten kovin perinteistä lausuntaa ei ole luvassa.


On pakko vielä kysyä runoilijan suhdetta viineihin. Likviditeettiinsä vedoten Grundström kertoo pääasiassa juovansa sitä, mitä eteen tuodaan, mutta viinihyllyn ääreen sattuessa mukaan lähtee italialaista punaviiniä kymmenen euron hintaluokasta. Ja on hänellä suosikkiviinikin, josta puhumisen korrektius tosin riippuu siitä, kuinka laveasti viinit määritellään.

"Minulla on pitkäaikainen ja lämmin suhde Sorbukseen. Olen löytänyt sen uudelleen, kun bändiaikojen päätyttyä minusta on tullut taas jonkinlainen punkkari. Aurinkoisena päivänä on mukava mennä kalliolle istumaan ja ottaa mukaan pikkupullo Sorbusta."

Mikko Mattlar

| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (1)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.
  1. Samuli (10.07.08, kello 12:25)

    Hyvä skuuppaus tämä. Missä kaikki kommentit ovat?




Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitterissä
Tampereen yliopisto