Taivaan täydeltä ansioluetteloita

Kiinalainen Shan Lu ja nepalilainen Rajib Paudyal aloittivat kaksi vuotta kestävät opintonsa Tampereen yliopistossa viime syksynä. He ovat huomanneet, että kilpailu työpaikoista on ankaraa.

Tietojenkäsittelyä opiskeleva Rajib Paudyal kertoo olleensa varma, että hän löytää osa-aikatyön helposti. Toisin kävi. Paudyal on etsinyt työtä jo kuukausia. Hän uskoo, että suurin este työn löytämisille oli hänen egonsa.

"Aluksi hain vain oman alan töitä. Nyt minulle kelpaisi mikä tahansa."

Paudyal on lähettänyt noin 60 työhakemusta. Hän on hakenut muun muassa siivoojaksi, mansikanpoimijaksi ja lehdenjakajaksi. Yhteenkään työhaastatteluun hän ei ole päässyt.

Suomen kieltä opiskelevaa Shan Luta sen sijaan onnisti, sillä hän sai kesätöitä kuukaudeksi Tampereen seurakuntien hautaustoimesta. Työhaastattelussa kiinalainen puhui suomea. Hän uskookin saaneensa työpaikan juuri suomen kielen taitonsa ansiosta.

Shan Lu metsästi töitä myös kesätyömessuilla Pirkkahallissa. Särkänniemen haastattelussa hänelle sanottiin, että hän puhuu suomea hyvin. Ei kuitenkaan tarpeeksi hyvin.

"Messujen jälkeen olin hyvin pettynyt. Ajattelin, että työnsaanti ei ole mahdollista", hän paljastaa.

Lu kertoo, että Kiinassa ulkomaalaisia työntekijöitä arvostetaan. Siksi työnhaun vaikeus Suomessa tuli hänelle yllätyksenä. Monet hänen opiskelukavereistaan palaavat kesäksi kotimaahansa. Lu kuuluu niihin harvoihin, jotka ovat löytäneet Suomesta kesätyön. Hän pohtii, että taloustaantuma on kaventanut entisestään ulkomaalaisten työmahdollisuuksia.

"Suomalaisia jää koko ajan työttömäksi. Miksi työnantaja palkkaisi ulkomaalaisen?"

Rajib Paudyal tunnustaa osaavansa suomea hyvin vähän. Hän on turhautunut. Kuuden opintopisteen laajuiset kieliopinnot eivät riitä kielen oppimiseksi, mutta ilman kielitaitoa työtä ei tunnu löytyvän.

Paudyal kertoo ajatelleensa, että englannin osaaminen avaisi ovet IT-alan työpaikkoihin. Pelkästään suomen kielen osaamattomuus ei nepalilaisen mukaan selitä sitä, että hän ei ole saanut työtä.

"Ehkäpä työpaikkoihin on hakenut minua pätevämpiä hakijoita", hän pohtii.

Kotimaassaan Nepalissa Rajib Paudyal pyöritti omaa yritystä, mutta se teki konkurssin. Sen jälkeen hän huhki freelancerinä 17-18 tuntia vuorokaudessa viiden kuukauden ajan. Nyt Paudyal elää säästämillään rahoilla, mutta säästöt hupenevat nopeasti.

"Nepalissa keskipalkka on noin 100 euroa kuussa. Siellä kaikki on paljon halvempaa kuin täällä", Paudyal sanoo.

Perheen avustuksilla eläminen on Lulle kuitenkin luonteva vaihtoehto.

"Kiinassa vanhemmat eivät anna lastensa tehdä töitä opiskeluaikana. Usein ensimmäisen työn saa vasta opintojen päätyttyä", Lu kertoo.

Paudyal ja Lu valittelevat sitä, että hakemuksiin saa usein vastaukseksi vain pahoittelevan sähköpostin. Paudyal arvelee, että viestit ovat tekosyitä.

"Yritykset ilmoittavat nettisivuillaan etsivänsä työntekijöitä. Kun lähetän hakemuksen, saan vastauksen, että töitä ei ole tarjolla", hän äimistelee.

Paudyal on imenyt itseensä suomalaista sisua, eikä aio antaa periksi.

"Uskon yhä löytäväni työn. Minun on pakko", hän sanoo.

Saksalainen Katharina Tolle on kehittänyt työnhausta melkeinpä kestävyysurheilun. Hän käveli Tampereella Hämeenkadun päästä päähän ja poikkesi jokaikiseen liikkeeseen.

"Monet kauppiaat kehottivat minua lopettamaan ja sanoivat, etten löydä töitä. Jotkut sanoivat, että pian heillä itselläkään ei ehkä ole työpaikkaa", saksalainen harmittelee.

Suomen puhuminen sujuu Tollelta melko hyvin, sillä hän on ollut vaihto-oppilaana Turussa.

Kierros Hämeenkadulla ei tuottanut tulosta. Seuraavaksi hakemukset lähtivät 50 ruokakauppaan. Yhdessä suomalaisen poikaystävänsä kanssa Tolle kiersi päivän ajan autolla ympäri Turkua. Hän kiikutti hakemukset henkilökohtaisesti kauppiaille jäädäkseen paremmin mieleen. Vastaanotto oli kohtelias, mutta töitä ei herunut.

"Päivän loputtua olimme uupuneita. Olo oli samaan aikaan toiveikas ja toivoton", saksalainen kertoo.

Valtio-oppia lukeva Tolle on soitellut ahkerasti hakemustensa perään.

"Poikaystäväni sanoo, että jos minä en saa töitä, kukaan ei saa", hän naurahtaa.

Naurun taustalla kytee kuitenkin turhautuminen. Tolle kertoo olevansa väsynyt marssimaan hymy naamalla kauppoihin ja kysymään töitä. Jatkuva epävarmuus kalvaa saksalaisen mieltä. Häntä harmittaa etenkin se, että työnantajat eivät ilmoita, jos hakija ei tullut valituksi.

"Masennun joka kerta, kun ajattelen kesätöitä. Kuten poikaystäväni sanoo: tilanne on syvältä", Tolle summaa.

Liettualainen Ruta Klimasauskaite on opiskellut Tampereen yliopiston Business Competence -maisteriohjelmassa lähes kaksi vuotta. Osa-aikatöitä hän alkoi etsiä heti Suomeen tultuaan. Kevään aikana liettualainen on kutsuttu kolmeen haastatteluun.

"Kieli on suurin ongelma. Olen opiskellut suomea, mutta en puhu kieltä sujuvasti", hän kertoo.
Kielitaidon puute haittaa työn hakemista jo ilmoituksia lukiessa, sillä ilmoitukset ovat usein vain suomeksi.

Klimasauskaite arvelee, että jotkut työnantajat saattavat pelätä englannin kielen puhumista, eivätkä siksi halua palkata ulkomaalaisia.

"En tiedä ketään suomea taitamatonta, joka olisi saanut työn täältä", hän sanoo.

Liettualainen on aikaisemmin työskennellyt kaksi kesää Yhdysvalloissa matkamuistomyymälässä ja vaatekaupassa. Kotimaassaan hän vastasi lähes vuoden ajan kolmesta korumyymälästä. Työnkuvaan kuului kaikki työntekijöiden palkkaamisesta tavaroiden tilaamiseen.

"Haastatteluissa minulle on sanottu, että olen liian pätevä. Lisäksi työnantajat epäilevät, että etsin vain väliaikaista työtä Suomesta," hän sanoo.

Klimasauskaite jäisi mielellään Suomeen, mutta työnsaannin vaikeuden takia hän aikoo valmistuttuaan muuttaa pois.

"Minusta tuntuu, että käytän hyväksi Suomen valtiota. En maksa veroja, opiskelen ilmaiseksi ja valmistuttuani lähden pois."

Klimasauskaiten sitkeä työnhaku päättyi lopulta onnellisesti. Hän pääsi osa-aikatöihin liettuan kielen osaajia hakeneelle radiokanavalle.

Karoliina Huhtanen, teksti
Heli Blåfield, kuva

"Suomea pitäisi osata ainakin kahvipöydässä"

Työnantajat tarvitsevat asennekasvatusta. Tätä mieltä on Studying in Tampere Region -hankkeen projektisuunnittelija Maria Virtanen. Hän on mukana järjestämässä työnhaun infotilaisuuksia ulkomaalaisille opiskelijoille.

Projektisuunnittelijan mielestä Tampereen seudulla ei ole totuttu puhumaan englantia yhtä paljon kuin pääkaupungissa.

"Työnantajat kokevat, että suomea pitäisi osata ainakin kahvipöydässä. Monet työt pystyisi hoitamaan englannin kielellä", Virtanen huomauttaa.

Alkuvuoden infotilaisuuksissa opiskelijoille annettiin realistinen eli varsin ankea kuva työtilanteesta. Tänä vuonna monet firmat eivät ole pystyneet palkkaamaan edes harjoittelijoita.

Virtasen mukaan työnhaussa onnistuminen riippuukin usein persoonasta.

"Reipas, oma-aloitteinen ja iloinen ihminen löytää työn", hän miettii.

Kielimuurin kanssa tuskaileville on luvassa apua. Studying in Tampere Region -hanke alkaa yhdessä Tampereen yliopiston Ura- ja rekrytointipalveluiden kanssa kehittää englanninkielisiä urapalveluita.

"Suunnitteilla on yhden luukun palvelu, josta opiskelijat saavat neuvoja", Virtanen sanoo.

Tampereen kaupungin rekrytointiasiantuntija Malin Stolt muistuttaa, että rekrytoinnin yhteydessä on laitonta kysyä työnhakijan kansallisuutta.

"Sillä ei pitäisi olla eroa, onko työnhakija ulkomaalainen vai suomalainen. Harvassa työpaikassa voi kuitenkaan pärjätä ilman suomen kielen taitoa", Stolt sanoo.

Stoltin mukaan Tampereen kaupunki palkkaisi mielellään enemmän ulkomaalaisia kesätyöntekijöitä. Iso osa kaupungin kesätyöpaikoista on asiakaspalvelua. Stolt painottaa, että tällaisissa töissä hyvä suomen kielen taito on välttämätön. Sen sijaan esimerkiksi puistotöissä pärjää vähemmälläkin kielitaidolla.

Särkänniemen työhaastatteluun pääsee kuka tahansa. Tänä vuonna halukkaita haastateltiin sekä kesätyömessuilla että huvipuistossa.

Asiakkuuspäällikkö Tiia Ojansivu kertoo, että ulkomaalaisia opiskelijoita ei haastattelussa käynyt juuri ollenkaan. Työnhakuilmoituksesta kävi selkeästi ilmi, että suomen kielen taito on välttämätön.

"Jokaikinen työmme on asiakaspalvelua, eikä pelkällä englannilla pärjää", Ojansivu sanoo.

Karoliina Huhtanen

Työskentely Suomessa

- EU- ja ETA -maiden kansalaiset voivat työskennellä Suomessa kuten suomalaiset. Heidän on rekisteröidyttävä poliisilaitoksella, jos he viipyvät Suomessa yli 3 kuukautta.
- Muista maista tulevat voivat työskennellä lukuvuoden aikana osa-aikaisesti (max 25h/vko), jos heillä on voimassa oleva oleskelulupa. Kesällä he voivat työskennellä kokopäiväisesti.
- Ulkomaalaiset saavat suomalaisen verokortin verotoimistosta.
- Ulkomaalaisia kehotetaan avaamaan suomalainen pankkitili, jolle palkka maksetaan.

Lähde: Studying in Tampere Region
www.uta.fi/sitr