Tämä on arkistosivu.
Voit siirtyä Aviisin uudelle sivustolle tästä.
Hae Aviisin arkistosta.
 

Yliopistot ovat odottaneet tekoja

Seppo Huhdan kirjoitus (Aviisi 6/2009) liitti yliopistolakiuudistukseen asioita, jotka eivät siihen kuulu. Väite, että yliopistolain uudistuksen takana olisi halu erottaa opiskelijoita joka kvartaalin välein, on väärä.

Uudistuksessa on tarkoitus valita yliopistolle paras mahdollinen hallitus. On muistettava, että yliopistoyhteisö valitsee täysin itsenäisesti hallituksensa. Eri aloja edustavat ulkopuoliset jäsenet lujittavat yliopiston sidoksia yhteiskuntaan. Se auttaa opiskelijoiden työllistymistä opiskelun jälkeen. Aalto-yliopiston hallitus on esimerkki ammattimaisen johtamisen tuomisesta myös yliopistomaailmaan.

Yliopistojen ulkopuoliset tahot ovat myönteisiä tekijöitä ja ovat olleet keskeisiä vaikuttajia suomalaisessa yliopistolaitoksessa. Helsingin yliopiston päärakennus on Aleksanteri I:n lahjoitus, kun taas Turun yliopiston perustivat suomenmieliset kansalaiskeräyksellä.

Sittemmin yliopistomme ovat joutuneet laitostumaan valtion tilivirastoiksi. Paisuneet sisäänottomäärät ilman resurssien nostoa ovat heikentäneet opetuksen laatua. Rahoitusvajeen käydessä kestämättömäksi yliopistot ovat vaatineet itse uudistuksia asemaansa ja odottaneet valtiolta tekoja. Yliopistolakiuudistus on konkreettinen esitys yliopistojen tilanteen parantamiseksi.

Yliopistojen taloudellisen autonomian laajentuminen tarkoittaa, että yliopiston saamat lahjoitus- tai muut vastaavat varat voidaan sijoittaa valtion talousarvion ulkopuolelle, jolloin tuloja voidaan joustavasti käyttää yliopiston toiminnan edistämiseksi. Nykyisessä tilivirastoasemassa se ei ole mahdollista.

Suomalainen peruskoulutus on tunnetusti maailman huippua. Maailman kärkiyliopistot saavat Nobelin palkinnon lähes joka vuosi. Tähän meidänkin pitää pyrkiä. Se edellyttää kunnianhimoa, selkeitä tavoitteita sekä näkemystä, mitä tulevaisuuden yhteiskunta tieteeltä odottaa.

Kimmo Sasi
Kansanedustaja (Kok.)

| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (2)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.
  1. Majsteri Rantaluola (27.04.09, kello 2:39)

    Tätä tässä on tullut pelättyäkin vuosien varrella, mitä enemmän mylläystä tapahtuu. Joku valopää poliitikko saa ajatuksen hiihtolenkillä siitä, että "Suomi tarvitsee nobelistin" ja sitten sitä aletaan sorvata mahdolliseksi erilaisilla komiteoilla ja - teoilla. Suurelle yleisölle asia perustellaan jotenkin muuten kuin miten alkuperäinen ajatus meni (maan tapa), ettei kukaan pääsisi sanomaan, ettei "keisarilla ole hitto vaatteita lainkaan". Ihan vaan for the record: Suomesta ei ponnista Nobelin tasoinen tutkimus ja se on ihan luonnollista. Meikäläinen tutkimus tuottaa sen yhden teoreetikon kymmenen vuoden välein jurnuttamaan nimenomaan suomalaisen yhteiskunnan kipupisteistä, mikä ei aukea ulkomailla vaan on tarkoitettu kotimaan tarpeisiin. Väitän, että nobelia ei tipu kolmesta syystä (ja tähän mikään hallinnollinen muutos ei auta): a) tutkimus ei fokusoidu kansainvälisesti kiinnostaviin aiheisiin b) tutkijoilla ei ole riittävää indo-eurooppalaisten kielten hallintaa esittää tuloksiaan ymmärrettävästi c) Ruotsin Nobelikomitea nyt viimeksi antaisi palkinnon naapurimaalleen, jos vaihtoehtona on pari lihavaa yhdysvaltalaista yliopistoa.
    - Nopelia ei oo eikä tuu. -

  2. Maisteri Korhonen (29.04.09, kello 12:42)

    Vähänkö toi Sasi on ja on aina ollut pihalla, vaikka samaa diipadaapaahan noi vallanhimoiset poliitikot aina jauhaa. Voisivat edes rehellisesti myöntää, ettei humanistista ja muuta tuottamatonta tutkimusta tässä teknis-ekonomisessa yhteiskunnassa tarvita, koska se käy liian kalliiksi. Tämä maa vaatisi yhden kunnon vallankumouksen.

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.



Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitterissä
Tampereen yliopisto