Kultainen kosketus

Sanotaan, että palkkajohtajan tilinauha pullistelee, koska hän joutuu kantamaan niin suurta vastuuta.

Johtajan työ on varmasti raskasta. Johtajaparka joutuu kertomaan leikkauksista, lomautuksista, yt-neuvotteluista ja irtisanomisista alaisilleen. Epäilen silti, että ikävien uutisten kertominen on kevyempää kuin niiden kohtaaminen. Potkut saanut työntekijä ottaisi luultavasti johtajan vastuun vaikka hieman pienemmälläkin palkalla.

Kuinka moni on nähnyt työttömän johtajan?

Johtaja putoaa aina jaloilleen. Kun hän johtaa yhden yrityksen tappiokierteeseen, toinen on valmis palkkaamaan hänet välittömästi: johtajaksi. Kerran johtoportaaseen kohonneella kuvitellaan olevan kultainen kosketus, oli hän millainen työhaluton ja -kyvytön peelo tahansa.

Johtajan vanhetessa häntä odottaa kultainen kiikkutuoli tai paremminkin huvijahti. Esimerkiksi Mikael Lilius tienaa eläkeläisenä 40 000 euroa kuussa. Eläkkeet maksaa viime kädessä valtio. Ilmeisesti johtaja on eläkeläisenäkin yhteiskunnalle kymmeniä kertoja muita vanhuksia arvokkaampi.

Ehdotan, että annetaan johtajille lisää vastuuta.

Jos yritys joutuu irtisanomaan työntekijöitä, johtajien palkkaa leikataan samassa suhteessa. Jos puolet henkilöstöstä vähennetään, on vähintäänkin kohtuullista, että ylimmän johdon palkka tippuu puoleen. Myös tehostamistoimenpiteet (lue: irtisanomiset) on vapusta 2009 lähtien syytä aloittaa nimenomaan johtoportaasta.

Liliuksen Mikael on terävä ekonomi. Hän on myös hyvä pitämään puoliaan. Mutta lyön vetoa, että hän on varsin tavallinen suomalaisukko. Tuskin hänellä on poikkeuksellisia erityislahjoja, sen enempää kuin Fortumin perusinsinööreilläkään.

Kovat löylyt heitettyään myös Mikael tulee vilvoittelemaan mökin penkille. Ehkä hän tuntee sen silloin sisuskaluissaan. Ei voi olla oikein, että yksi palkkatöissä oleva perusmikael tienaa 74 000 euroa kuukaudessa ja optiomiljoonat sun muut lisät päälle, kun saman yrityksen keskivertoammattilainen tienaa vaivaiset neljä prosenttia hänen peruspalkastaan.

Mutta niinhän sitä sanotaan, että tyhmä ei ole se, joka pyytää. Tyhmä on se, joka suostuu.

Yksi hyvä puoli johtajien palkoissa on: rehellisesti veronsa maksavat johtajat pulittavat valtion kassaan 56 prosenttia palkkatuloistaan. Niillä euroilla maksetaan monen ei-johtajan sosiaalituet.

Seppo Honkanen