Lopullinen totuus

Perheen määritelmää muutettava rajusti!

Viime aikoina on keskusteltu paljon isoäideistä. Puhun tietysti egyptiläisen Eveline Fadayelin ja venäläisen Irina Antonovan tapauksista.

Tämänhetkinen tilanne on, että Fadayelin käännytys on keskeytetty, mutta toisaalta hän on saanut korkeimmalta hallinto-oikeudelta kielteisen päätöksen oleskelulupahakemukseen. KHO on hylännyt Antonovan valituslupahakemukseen, ja niinpä häntäkin odottaa käännytys.

Julkisuudessa isoäitien käännytykset on pääosin tuomittu epäinhimillisinä. Onneksi. Siitä huolimatta on hyvä muistaa, että kaikki eivät voi saada samanlaista mediahuomiota. Onkin arveluttavaa, kuinka monet siirtolaiset ovat riippuvaisia siitä jaksavatko toimittajat kirjoittaa heidän tapauksistaan.

Entä jos istut säilöönottokeskuksessa, etkä pääse tapaamaan toimittajaa? Tai entä jos lehtiin on juuri tehty liikaa siirtolaisjuttuja, ja sinun keissistäsi ei nyt kiinnostuta?

Toinen kysymys koskee lain ja moraalin välistä eroa. Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Pekka Hallberg lähetti Helsingin ja Itä-Uudenmaan poliisilaitoksille kirjeen, jossa hän pyysi olemaan kiirehtimättä isoäitien käännytyksiä. Juristit kimpaantuivat kirjeestä, koska heidän mielestään lainvoimaisiin tuomioihin ei saanut puuttua.

Juristien mielestä Hallbergin toimet vaaransivat yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumisen. Se saattaakin pitää paikkansa. Maahanmuuttovirasto ja hallinto-oikeus kun on tulkinnut ulkomaalaislakia kauttaaltaan äärimmäisen tiukasti. Myönteiset oleskelulupapäätökset isoäitien kaltaisissa tilanteissa ovat olleet harvinaisia.

Käännytykset ovat lain mukaisia, mutta ovatko ne oikein? Ja miten me toimimme, kun nämä kaksi asiaa ovat selkeässä ristiriidassa?

Isoäitejä puolustavat ovat vaatineet heille oleskelulupaa lain ohi, juuri inhimillisyyteen vedoten. Viimeksi A-studion keskustelussa 8.4 maan eturivin poliitikot toistelivat, että siirtolaisten tapauksia tulisi aina tarkastella yksittäistapauksina.

Fadayelille maahamuuttovirasto ja oikeusasteet ovat perustelleet oleskeluluvan epäämistä sillä, ettei hän ole Suomen lain tarkoittamalla tavalla ydinperheen jäsen.

Ulkomaalaislaki katsoo perheenyhdistämisen olevan mahdollista vain omalle puolisolle ja omille lapsille. Muu omainen saa oleskeluluvan vain, jos Suomessa asuva sukulainen on Suomen kansalainen tai pakolainen ja omainen on hänestä täysin riippuvainen.

Suomen laki on ydinperheen laki, eikä se salli tästä poikkeavia perhekonstruktioita.

Julkinen keskustelu on ollut kerrankin oivallista siksi, että siinä ollaan herätty tähän tosiasiaan: ulkomaalaislaki on mätä, eikä se vastaa monien ymmärrystä siitä, mitä perhe tarkoittaa.

On myös hyvä muistaa, että on olemassa monenlaisia perheen ja huolenpidon muotoja, jotka eivät mahdo heteroseksuaaliseen avioliittomalliin (tai rekisterimalliin, jota ei monissa maissa myöskään ole). Näitä ulkomaalaislaki ei näin ollen tunnista perheeksi.

Perheenyhdistämisen mallia on näin ollen muutettava rajusti, eikä hienosäätäen. Uusi malli voisi olla tässä: perhettä ja sukua ovat ne, jotka tosiasiallisesti ovat toisistaan huolenpitovastuussa, ohi biologisen perimän ja vanhentuneiden juridisten apparaattien. Terveisiä vaan sisäasiainministeriöön!

Akuliina Saarikoski
oikeustieteen ylioppilas ja anarkistiaktivisti

| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (4)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Valtiollinen anarkismi (23.04.10, kello 22:48)
Aikaisemmissa instansseissa neiti Saarikoski on muistaakseni todennut, että valtio on vihollinen joka pitää tuhota. Lisäksi meidän kaikkien pitäisi hänen mukaansa kieltäytyä työnteosta.

Nyt kuitenkin VALTION pitäisi verottaa ihmisten TYÖNTEKOA, jotta se voisi kustantaa egyptiläisen isoäidin elämän Suomessa, kansallisvaltiossa jota ei pitäisi olla edes olemassa.

Kuulostaa hyvältä ja realitiselta. Kannatetaan!
Thereminin soittaja (04.05.10, kello 3:13)
Ongelmia tuovat Kreikka, jossa yksi virkamies elättää koko suvun ja jossa siksi virkamiehen kuollessa koko suku alkaa saada eläkettä ja toisaalta ne kylät, jossa kaikki ovat sisäsiittoisuuden takia sukua keskenään. Kun yhdistetään ulkomainen sukukäsitys ja suomalainen sosiaaliturva, tuloksena on varmasti aidosti ahdistavia tilanteita.
Markus (12.05.10, kello 16:24)
Koko Somalian kansa pitää yhdistää Suomeen? Jos Suomessa ei olisi ollut nationalistista henkeä 1800-1900-lukujen taitteessa, meillä ei olisi valtioita joka hyysäisi kaiken maailman somaleita ja muslimeita.
Way to go (06.07.10, kello 18:06)
Mistä lähtien Suomi on ollut hyväntekeväisyysjärjestö? Kaiken maailman hanttapulit, jotka eivät ole ikinä tehneet tämän maan ja kansalaisten eteen yhtään mitään, ovat jatkuvasti vaatimassa ulkomaalaisten elättämistä. Vaikka meillä ei ole yksinkertaisesti mitään vastuuta näistä ihmisistä! Esimerkiksi Somalia on sellainen sotku, mihin Suomella ei ole osaa eikä arpaa, joten miksi meidän pitäisi auttaa? No, olen kuitenkin itsekin sitä mieltä, että auttaminen on inhimmillistä, mutta jospa emme auttaisi enää sotkemalla omaa yhteiskuntaamme. Vaihtoehtoisesti voisimme suunnata avun Somalian yhtenäisen yhteiskunnan rakentamiseen. Tälläistä apua olisi esimerkiksi se, että aseet kerättäisiin pois koko maasta. Ainiin mutta eihän se käy, koska Suomi, ah niin riippumaton onnela kun olemmekin, on USAn, maailman suurimman aseiden valmistajan, sylikoira. Mikä siis eteen? No, ulkoistetaan Somalian ongelmat Suomeen, jolloin Somalian ongelmat on ratkaistu. Eiköhän tässä Suomeenkin pian saada islamilaisia fundamentalistijärjestöjä räjäyttelemään viattomia ihmisiä torin kulmalle, koska Suomen sosiaaliavustukset ovat niin onnettomat, epäinhimilliset ja epäreilut, ettei niillä saa asuntoa Helsingin ydinkeskustasta. Kaiken päätteeksi voidaankin todeta, että suomalaiset ovat huonoja ihmisiä, häh?
Jos tätä rataa jatketaan ulkomaalaislakien höllentämistä, niin todellakin aivan varmasti kohdataan samoja ongelmia kuin muissakin Euroopan maissa on ulkomaalaisten kanssa kohdattu. Eivätkä ne ongelmat johdu suomalaisten ennakkoluuloista. Suomalaiset ovat olleet jo tarpeeksi ennakkoluulottomia.