Yliopistossa tehdään paljon keksintöjä

Tampereen yliopistossa on tehty tänä vuonna jo kymmenisen keksintöaiheilmoitusta tutkimus- ja innovaatiopalveluihin, kun viime vuosina sama saldo on tullut täyteen vuoden lopussa. Tampereen yliopiston innovaatioasiamies Olli Kuismanen uskookin, että tänä vuonna tutkijat tekevät keksintöilmoituksia ainakin 15—25.

"Ideoita ja keksintöaihioita on toki yliopistossamme monin verroin enemmän, mutta valitettavasti vain osaa päästään systemaattisesti edistämään. Tutkijat ovat alkaneet paremmin tiedostaa innovaatioiden ja keksintöjen merkityksen", Kuismanen sanoo.

Yliopistoissa ylipäänsä on satsattu keksintötoimintaan varsin vähän aikaa. Korkeakoulukeksintölaki tuli voimaan vuoden 2007 alussa, jota ennen tutkimustulokset ja keksinnötkin olivat lähtökohtaisesti tutkijoiden nimissä. Käytännössä tämä tarkoitti, että he saivat tehdä tuloksille, mitä halusivat.

"Ennen lakia tehdyistä tutkijoiden itse patentoimista keksinnöistä ei ole kerätty systemaattista tietoa, mutta olettaisin, että määrä on yhteensä jossain 20 tienoilla", Kuismanen kertoo.

Yliopistokeksijät saavat nykyisin Tampereen yliopiston tutkimus- ja innovaatiopalveluista apua keksintönsä kehittelyyn. Keksintölain kanssa samana vuonna alettiin järjestelmällisemmin kirjata ja vaatia keksintöilmoituksia, joita on tehty tähän mennessä yhteensä 29. Tampereen yliopistossa syntyneissä keksinnöissä on tapahtunut kaupallisia läpimurtoja vasta viime vuosina.

"Eiköhän Markku Mäen keliakiatesti ole ensimmäisiä kaupallistuneita innovaatioita meidän yliopistolta", Kuismanen arvioi.

Lastentautiopin professori Markku Mäki keksi vuonna 1998 keliakian pikatestin, jota lähti pikku hiljaa kehittämään unkarilaisen professori Ilma Korponay-Szabon kanssa. Nykyisin testiä myydään kaikilla mantereilla. Tuote pääsi markkinoille vuonna 2005, mutta tulot testistä menevät ainakin toistaiseksi kehittelytyön kustantaneelle firmalle, ei keksijöille.

"Olisi hyvä, jos yliopisto ottaisi patentit haltuunsa ja huolehtisi kaupallistamisesta ja kustannuksista myös vapaassa tutkimuksessa, sillä kustannuksia syntyy kymmeniätuhansia euroja. Jos patentti-ideastamme tulisi miljoonabisnes, me tutkijatkin hyötyisimme siitä tai ainakin perikuntamme.", Mäki miettii.

Nykyään yliopistokeksijän oikeudet hänen keksintöönsä riippuvat tutkimustyypistä. Jollei tutkimuksella ole yliopiston ulkopuolista rahoitusta eli se on niin sanottua avointa tutkimusta, oikeudet kuuluvat ensisijaisesti keksijälle. Jos taas tutkimuksella on ulkopuolista rahoitusta eli se on niin sanottua sopimustutkimusta, oikeudet kuuluvat ensisijaisesti yliopistolle tai sopimustutkimuksessa mukana oleville tahoille. Sopimustutkimuksessakin keksijä saa keksinnön tuotoista puolet itselleen.

"Käytännössä tutkijat haluavat avoimessakin tutkimuksessa antaa oikeuksiaan yliopistolle, koska patentointi ja keksinnön kaupallistaminen voi olla varsin kallista ja aikaa vievää", Kuismanen kertoo.

Nykyisin noin puolissa Tampereen yliopiston tutkijoiden keksinnöistä omistajana on yliopisto. Tampereen yliopisto on hakenut viittä patenttia keksinnöilleen, ja viiden patentointiprosessi on kesken.

Tampereen yliopistossa voidaan tehdä kaikilla aloilla innovaatioita eli täysin uudella tavalla rakennettua tietoa, kuten keksiä uusia johtamisen tapoja. Konkreettisia keksintöjä on tehty kuitenkin lähinnä kahdella Tampereen yliopiston alalla eli biotieteissä ja tietoteknologiassa.

Kuismanen uskoo, että keksintöjen ja innovaatioiden määrä kasvaa lähivuosina entisestään, sillä Tampereen yliopistoon ollaan perustamassa uusia tutkimuskeskuksia. Vuoden vaihteessa on tarkoitus perustaa palveluinnovaatioiden tutkimuskeskus ja Tampereen yliopiston ja teknillisen yliopiston yhteinen Meditech-yksikkö, johon tulee mukaan lääketiede, lääketieteen teknologia, solu- ja kudosteknologia sekä joitakin tekniikan aloja.

Aivan uusimmat keksinnöt eivät ole vielä julkisia, sillä niiden patentoiminen vaarantuu liian aikaisesta julkistamisesta. Viimeisimpiä Tampereen yliopiston julkisuudessa esillä olleita keksintöjä ovat taittovoimaa muuttava tekomykiö ja männyn juurisienestä uuttamalla löydetty lääkeaihio silmän ikärappeuman hoitoon. Tekomykiön keksijät Hannu Uusitalo ja Jani Pelto ja Metsäntutkimuslaitoksen ja Tampereen yliopiston silmälääketieteen tutkijat hakevat parhaillaan keksinnöilleen patenttia.

"Yliopiston keksinnöille on tyypillistä, että niiden markkinoille pääsy kestää kauan. Meidän keksintömme ovat usein hyvin kaukana kaupallisesta tuotteesta, kun ne on keksitty, joten tuotekehitysprosessi voi viedä tietoteknologiassa esimerkiksi vuoden ja lääketieteessä helposti viisitoista vuotta", Kuismanen sanoo.

Hertta-Mari Kaukonen, teksti