|
Niin kauan kuin suomalainen verojärjestelmä ei kannusta työntekemiseen, vaan sakottaa rankalla kädellä ahkeria ja hyvin koulutettuja, tulee aivovuoto jatkumaan Suomen rajojen yli. Toisaalta aluepolitiikan välineenä käytettävä korkeakoulutus ei takaa työtä periferiassa, vaan valmistuneet siirtyvät työn perässä joka tapauksessa suurissa määrin kasvukeskuksiin, kun alueilta puuttuvat riittävät edellytykset menestyksekkäälle yritystoiminnalle. Jos kehitys halutaan muuttaa, tarvitaan sen ratkaisemiseen vahvaa poliittista tahtoa ja toimeenpanoa.
Anonyymi
Jokainen ilmaisen korkeakoulutuksen saanut suomalainen on satojen tuhansien eurojen sijoitus yhteiskunnalta. Jos hän lähtee töihin rajojen ulkopuolelle, Suomi antaa ikään kuin lahjana sijoittamansa koulutuspanoksen kohdemaan yhteiskunnalle. Tähän meillä ei ole laajassa mittakaavassa varaa: ei voi olla niin, että Suomi toimii muun maailman koulutusreservaattina.
Anonyymi
Aivovuoto on mielestäni neutraali ilmiö, jota ei pitäisi arvottaa kysymyksen asettelusta läpipaistavalla nationalismia huokuvalla tavalla. Aivovuoto kertoo siitä, että jossain on asiat paremmin ja aivovuodon hyötyjistä pitäisi siis ottaa oppia, eikä voivotella asiaa.
Antti Koikkalainen
Tilastot osoittavat aivovuodon olemassaolon, mutta voi hyvinkin olla, että Suomi on tulevaisuudessa entistä houkuttelevampi maa korkeasti koulutetuille. Toivottavasti aivovuotoa ehkäistään aluepoliittisesti sekä vaalimalla ympäristöä, hyvinvointivaltiota ja sosiaalista koheesiota.
Perttu Kaijansinkko
Aivovuoto ei ole erityisen hyvä tai paha asia, vaan se on globalisaation mukanaan tuoma tosiasia. Niin kauan kun ihmiset voivat liikkua vapaasti rajojen yli, ihmiset myös liikkuvat vihreämmän ruohon perässä rajojen yli. Jos palkka ja muut olosuhteet ovat parempia jossain muualla, niin tottahan suomalainen korkeakoulutettu sinne lähtee.
Anonyymi
Kyllä muutakin kuin korkeakoulutettua jengiä tarvitaan yhteiskunnassa aina, ja alakohtaisesti vaihdellen ylikoulutus on ongelma. Lisäksi liian alaspesifi koulutus on ongelma, sillä tulevaisuudessa työtehtävät vaihtelevat, eikä niissä pärjää tehtäväkohtaisella koulutuksella. Enemmän olisin huolissani Suomen sisäisestä korkeakoulutettujen epätasaisesta jakautumisesta.
Tiina Heikkilä
Pelko on ehkä väärä ilmaus, kyse voisi olla enemmänkin asian tiedostamisesta ja siihen reagoimisesta. Suomen tulisi panostaa rajusti omaan vetovoimaisuuteensa kansainvälisillä työmarkkinoilla asuinmaana ja ympäristönä, joka toimii ja jossa on hyvä terveydenhuolto sekä koulutus. Suomeen tulisi saada houkuteltua myös ulkomaalaisia eri alojen ammattilaisia.
Jaakko Vuorio
Ulkomaille töihin lähtevät korkeakoulutetut suomalaiset luovat arvokkaita verkostoja ja kontaktipintaa Suomelle. Se on arvokasta koko yhteiskunnallemme.
Anonyymi
Pelko ei estä asioita tapahtumasta, mutta toimimisen se estää.
Terhi Meriläinen
Kommentointi on suljettu arkistosivulla.
Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen