Mitä harrastaa kesällä?

Maalla: BMX-Racing

Tässä lajissa kahdeksan gladiaattoria syöksyy 400 metriä pitkälle kurvien ja hyppyreiden täyttämälle radalle ottamaan mittaa toisistaan. Rapa roiskuu, mutta moottorinpärinä ei BMX-racingiin kuulu, sillä menopelit ovat polkupyöriä.

Vauhtia ja vaarallisia tilanteita ei silti niitä kaipaavalta puutu. BMX-racing valittiin vuonna 2008 olympialajiksi. Yle ja Aamulehti ovat molemmat nimenneet lajin 10 kiinnostavimman joukkoon Lontoon olympialaisissa.

"Se johtuu juurikin vauhdista ja näyttävyydestä. Olympiatasolla vauhdit nousevat parhaimmillaan jopa 60 km/h luokkaan", kertoo Tampereen Biking Clubissa TaBC:ssa puuhamiehenä toimiva Jani Vesikko.

Aina ei ole silti pakko ajaa täysillä, vaan harrastuksen intensiteetin voi valita itselleen sopivaksi. BMX-racing on siitä mainio laji, että sitä voivat harrastaa kaikki vauvasta vaariin. Se tunnetaankin koko perheen harrastuksena myös Vesikoilla.

"Itse paitsi kilpailen, myyn myös pyöriä omassa yrityksessä. Vaimo ajaa kilpaa, kesällä viisi vuotta täyttävä poika kilpailee ja kaksivuotias kuopus kiertää jo rataa potkulaudalla."

Lajin pariin on helppo tulla. Tarvitaan vain maastopyörä tai vastaava paksukumisempi polkupyörä, jonka kanssa suuntaa lähimmälle radalle. Tampereella sellainen löytyy Onkiniemestä, Rantatien varresta.

Rataa voi halutessaan kiertää vaikka vanhalla Jopolla. Paremman tuntuman lajiin saa kuitenkin siihen suunnitellulla pyörällä. Paras testimahdollisuus Onkiniemessä on kesätiistaisin klo 18 alkaen, kun TaBC:n porukka harjoittelee. Vesikko lupaa tuoda pyynnöstä pyörän koitettavaksi.

"Varsinainen superviikonloppu on elokuussa. 10.8. ajetaan olympiafinaali ja 11.8. järjestämme kisat Onkiniemessä. Kannattaa tulla paikalle!"

Merellä: Lainelautailu

Ensimmäiset mielleyhtymät lainelautailusta puhuttaessa ovat yleensä aurinko, aallot ja lämmin meri. Suomisurffauksen todellisuus on kuitenkin kaikkea muuta.

"Kun katot lentelevät ja sähköt katkeilevat, on aika lähteä merelle", kertoo aktiivisurffari Matti Hänninen.

Itämeri on sen verran pieni lammikko, että edes auttavasti surffikelpoisen aallon syntyminen vaatii pitkäkestoisia kovia tuulia. Siksi alan harrastajan löytää merestä useimmiten märkäpukuun sonnustautuneena kovan syysmyrskyn aikaan.

Aaltoja joutuu etsimään ihan tosissaan, sillä hyvää keliä kestää pahimmillaan vain tunteja. Suomen rikkonainen rannikko ei myöskään helpota paikkojen löytymistä, ja parhaat surffipaikat ovat usein salaisia.

"Pitää etsiä mahdollisimman avonaisia rantoja, joiden edessä ei ole saaria eikä matalikoita rikkomassa aallon kulkemista."

Suomisurffaus vaatiikin paljon tietotaitoa ja kärsivällisyyttä. Sopivaa aaltoa ei joka reissulla löydy, mutta Hänninen nauttii myös kaikesta muusta harrastukseen kuuluvasta, kuten ajamisesta, etsimisestä ja hyvästä seurasta.

Haastavuuden takia harrastajamäärät eivät Suomessa ole kovin suuret, mutta surffaukseen hurahtaneet heittäytyvät lajiin sitäkin isommalla innolla.

"Suomessa poikkeuksellisen moni harrastaja tekee itse lautoja", Hänninen heittää esimerkin.

Surffauksesta kiinnostuneen aloittelijan voi olla kuitenkin vaikea päästä lajissa alkuun. Hänninen suositteleekin ensimmäiseksi reissua ulkomaille. Helpoiten Suomesta pääsee Atlantin rannikolle Ranskaan, Espanjaan tai Portugaliin.

"Nykyään jokaisessa yhtään tunnetummassa surffipaikassa järjestetään kursseja. Se on helpoin tapa aloittaa harrastus."

Ilmassa: Purjelento

Lentokone on hämmästyttävä härveli: miten se voi pysyä ilmassa? Vielä kummallisempia ovat lentokoneet ilman moottoria. Näitä purjekoneiksi kutsuttuja ihmeitä pääsee seuraamaan kesällä lähes päivittäin Teiskon lentokentällä.

Ilmailusta innostuneen ei tarvitse tyytyä pelkkään maasta ihailuun. 100 eurolla pääsee lyhyelle esittelylennolle, ja 160 euroa maksavalla tutustumiskurssilla käydään läpi purjelentämisen teoriaa ja lennetään pari vähän pidempää kierrosta kouluttajan kanssa.

"Osalla porukasta on se jokin geenivirhe, että tuonne ilmaan on päästävä. Jos sellaisen tuntee omaavansa, kannattaa ehdottomasti tulla kokeilemaan", kehottaa Tampereen ilmailuyhdistyksen sihteeri Olli Lähdekorpi.

Purjelennossa on tarkoitus löytää pystysuoria ilmavirtauksia, termiikkejä, ja kierrellä niitä pitkin ylöspäin. Säätuntemus onkin olennainen osa harrastusta, koska lentäjä on luonnonvoimista riippuvainen.

"Termiikin päälle muodostuu klassinen, suomifilmeistä tuttu kumpupilvi. Myös maasto vaikuttaa. Lisäksi pitää pystyä ennakoimaan, mistä löytyisi nostot kahden tunnin päästä."

Nykyaikaiset koneet ovat kevyitä ja hyviä liitämään. Suhdeluku on luokkaa 1/60, eli metrin matkalla alaspäin kone liittää 60 metriä eteenpäin. Parhaimmillaan Suomessa on liidetty yli 1000 kilometriä matkoja.

Päästäkseen lentämään yksin täytyy suorittaa lentolupakirja. Keväällä järjestetään 50 tunnin kurssi teoriaosuudesta, Käytännön harjoittelu suoritetaan kesällä. Lupakirjan saadakseen pitää lentää vähintään 53 kertaa, viettää vähintään 10 tuntia ilmassa ja suorittaa vaadittavat kokeet.

"Joskus tarvitaan vähän enemmän harjoituslentoja, mutta kyllä kaikki kurssille tulleet ja loppuun asti olleet ovat lupakirjansa saaneet", Lähdekorpi rohkaisee.

Sisällä:Darts-tikanheitto

Tikanheitto on klassinen kesämökkilaji. Jos pelkkä ympyrätaulun keskelle tähtäily alkaa kyllästyttää, lisää haasteita tikanheittoon voi hakea siirtymällä dartsin pariin.

"On tämä ihan eri hommaa kuin mökkitikkailu. Yleensä aloitetaan siitä, että vaihdetaan asentoa. Dartsia oikealla kädellä heitettäessä oikea jalka on edessä", kertoo Suomen Dartsliiton puheenjohtaja Esko Mäyrä.

Englannista Suomeen 60-luvulla rantautunut laji käy aurinkoa kammoksuville, sillä tikkaa heitetään yleensä pubin sisätiloissa. Taulun voi myös hankkia itse ja ripustaa haluamaansa paikkaan.

"Tärkeää on vain valoisa paikka ja oikeat etäisyydet. Muuten taulun voi hyvin ripustaa vaikka solukämpän seinälle", Mäyrä kertoo.

Taulun ja tikkojen lisäksi muita vaatimuksia ei harrastukselle ole. Mukaan kilpailutoimintaan pääsee helposti ympäri maata järjestettävissä viikkokisoissa. Tampereella kisat heitetään ravintola Mallashovissa. Mäyrä kehottaa lajista kiinnostuneita rohkeasti paikalle kyselemään vinkkejä kokeneemmilta.

"Dartsin harrastajan tärkeimmät ominaisuudet ovat vakaa käsi, hyvät hermot ja toimiva laskupää. Eikä pidä ottaa sitä yhtä olutta enempää."

Viikkokisojen lisäksi heitetään suomen mestaruuksista ja vuosittain Suomessa järjestetään kansainvälinen Finnish Open -turnaus. Darts on myös suosittu laji maailmalla ja tikkaa voi heittää jopa ammatikseen. Mäyrä on kiertänyt kisoissa aina Australiaa myöten.

"Jos haluaa pelata tosimielellä, pitää harjoitella joka päivä. Itse en valitettavasti enää ehdi niin paljon harjoittelemaan."

Juho-Matti Paavola, teksti