Kulmahuone: Toas ei pidä kansainvälisistä opiskelijoista

Kansainvälisten opiskelijoiden jutut vaikuttavat irti kontekstistaan nostettuina suorastaan jonkun totalitaristisen maan asukkaiden kokemuksilta. Nämä tarinat valitettavasti ovat vuodesta toiseen toistuvia ja sijoittuvat täydelliseen kotimaahani, rakkaaseen kotikaupunkiini, ja liittyvät opiskelija-asumiseen.

Harvalle tulee vartija kotitalossa kertomaan, ettei rappukäytävässä sovi viettää ylimääräistä aikaa, tai etteivät ylimääräiset henkilöt saa odottaa kaverin pakaste-eineksen valmistumista kello kymmenen jälkeen. Vielä vähemmän tuskin ketään kotimaista Toasilla vuokralla asuvaa rangaistaan mitä ihmeellisimmillä kielloilla, joiden perustelu on edellisen asukkaiston vähemmistön harjoittama häröily.

Vielä vähemmän ketään miellyttää tuntea stressiä vuokratakuun takaisinmaksusta, kun postiluukusta on kilahtanut laiton uhkavaatimus, jonka sisältö on suunnilleen: "Jos et ilmianna ilkivallan tekijää, niin emme maksa vuokratakuuta takaisin ennen kuin syyllinen löytyy."

Samalla kun yliopisto haluaa kansainvälistyä ja kansainvälistää, niin opiskelija-asuntosäätiö tuntuu kuulemani perusteella pitävän kv-opiskelijoita lähinnä ongelmana. Hauskan lisänsä tähän tuo se, että yliopisto varmistaa tänne saapuvien ulkomaalaisten opiskelijoiden asumisen maksamalla kiintiöstä, josta asuntoja jaetaan.

Toas ei nykyisellään tahdo hajasijoittaa kiintiötä kohteisiin, joissa asuu suomalaisia opiskelijoita, koska asuntojen pitäisi olla kalustettuja, eikä ilmeisesti ole tarpeeksi helppoa kalustaa hajanaisia asuntoja eri kohteissa. Kuitenkin muualta Suomesta, ja myös maailmalta, löytyy esimerkkejä siitä, kuinka meno rauhoittuu, kun isoa erityisryhmää ei sijoiteta omaan kuplaansa.

Mutta ei, liian kallista ja vaikeaa - menettelytapoja ei haluta muuttaa. Ainoa oikea tapa hoitaa järjestyshäiriöt ja paloturvallisuusuhat lienee Toasin mielestä se, että suljetaan yhteiset tilat, kuitenkin poislukien varsinainen keittiö (lue: keittokomero), kymmeneltä illalla, ja avataan vasta niihin aikoihin, kun agraariyhteiskunnan aamiaisaika koittaa. Lisäksi käytäville laitetaan vartijat muistuttamaan, että kymmenen jälkeen sopii oleskella vain hiljaa omassa huoneessa.

Vartijoiden yleisen ystävällisyyden (huom. sarkasmi) olen itsekin pari kertaa todennut Toas Cityssä tuutoroitavaa iltamyöhällä linja-autoasemalta kotikammariin opastaessa, sekä myöhemmin rauhallisen etkoilun lomassa. En yhtään ihmettele, jos maailmalla liikkuu kymmenienkin vuosien päästä negatiivisia kertomuksista opiskelija-asumisesta Tampereella. Tilanteelle toivottavasti tapahtuu joskus jotain.

Paavo Ylönen

Kirjoittaja on Tamyn hallituksen jäsen.