Tm on arkistosivu.
Voit siirty Aviisin uudelle sivustolle tst.
Hae Aviisin arkistosta.
 

10 × Kauppakatu 10

Kymmenen Kauppakatu 10:n konkaria muistelee menneitä. Yo-talolla on tehty Pahkasikaa kattila päässä, rakennettu katolle tekopenis ja istuttu lavalla seitsemän kravattia kaulassa pöntöllä.


1 Mikä on mielenpainuvin tai
hauskin muistosi Yo-talosta?


2 Mikä on ollut Yo-talon merkitys
tamperelaisille opiskelijoille?



Matti Parjanen

kamarineuvos

Ylioppilaskunnan erilaisissa johtotehtävissä 1959-1969, Tamyn kunniajäsen.


1 Monet Yo-talolle lahjoitetut tavarat huonekaluista pienempiin esineisiin on historiattomasti hävitetty. Ylioppilaskunnan pöytäkirjamapeista oli tehty kerran portaat vintille.

Muut ovat kertoneet, miten hauskaa minulla on ollut Yo-talolla, mutta en muista siitä mitään.

Vuonna 1969 Tamy järjesti kansainvälisen politiikan seminaarin, jonka jälkeen Neuvostoliiton KGB:n edustajat veivät meitä järjestäjiä hotelliin. Siellä meitä yritettiin värvätä viinan, suklaan ja virvokkeiden avulla.


2 Silloin kun YKK eli myöhemmin Tamy oli pienehkönä yo-kuntana homogeeninen, myös tietyt kokoontumispaikat olivat kaikille tuttuja. Vuosi vuodelta tällainen kiinnittyminen heikkeni. Maisteriksi onnistui pääsemään joutumatta mitenkään tekemisiin Tamyn tai sen toimintapaikkojen kanssa. Yo-talosta alkoi muodostua Tampereella melkein tunnetumpi muiden kuin opiskelijoiden parissa.



Pertti "Veltto" Virtanen

punk-profeetta ja perussuomalaisten kansanedustaja

Tamyn edustajiston jäsen 1970-luvulla, valmistui yhteiskuntatieteen maisteriksi vuonna 1979 Tampereen yliopistosta


1 Oma suhteeni Yo-taloon on lämmin ja muistorikas. Yo-talo oli koko 1970-luvun keskeinen elämässäni. Jo ennen kuin sain opiskelijakortin, olin vuodesta 1971 lähtien sekä bileissä että töissä.

Vuodesta 1973 lähtien Virtanen esiintyi Yo-talolla useasti. Tein myös Yo-talosta Kauppakatu 10 Rokin, jota joskus itse rämpytin. “Kauppakatu 10 on määränpää, ja kun sinne päästään, niin ei mitään määrää."

Poliittinen urani alkoi muistaakseni vuoden 1976 vaaleista, jolloin tulin valituksi anarkistisen Pirkkalaisen Nuijan listoilta Tamyn valtuuston. Ainoana tarkoituksena oli vallata vaa’ankieliasema tyrmistyttävän Tampereen yliopiston marxilaisen ryhmän ja patamustan oikeiston välillä.

Mieleenpainuvin muisto lienee kannabiskokeilusählinki, joka johti jos minkälaisiin syytöksiin, että kuka puhui ja mitä. Tampereen huumeyksiköllä oli säännöllisenä puuhana tarkkailla Yo-taloa koko 1970-luvun ja naamioitua opiskelijoiksi. Itse en polttanut maistiaisia lukuun ottamatta, enkä polta vieläkään edes tupakkaa.


2 Yo-talon merkitys on ollut valtava koko suomalaiselle kulttuurielämälle, koska siellä Pahkasika-hemmot pyörivät, Kaurismäen kanssa ryypättiin ja Alivaltiosihteereihin myöhemmin vaikutettiin. Muualle Suomeen levisi rockin uusi aalto nimenomaan Yo-talon kautta. Keskeisenä tekijänä oli lyhytikäinen ja oudon älyllinen Virtanen-yhtye. Tänäkin päivänä törmään jatkuvasti eri aloilla oleviin ihmisiin, jotka vannovat 1970- ja 1980-luvun tamperelaisen Yo-talolähtöisen kulttuurisiemennyksen pyhään nimeen.



Mikko Alatalo

keskustan kansanedustaja
ja muusikko.

Opiskeli tiedotusoppia Tampereen yliopistossa, Tamyn kulttuurilautakunnan jäsen


1 Yksi mieleenpainuvia muistoja oli Metallityöväen lakon aikaan tilaisuus, jossa muna neuvoi kanaa. Taistolaiseksi kääntynyt porvarisnuoriso neuvoi työläisille, miten luokkataistelua käydään.

Toinen muisto on opiskelijabändimme Coitus Intin eka keikka Yo-talolla. Paikalla oli täysi kaaos, ja jono venyi pitkälle Kauppakadulle.

Koska järjestysmiehet eivät tunteneet Juice Leskistä, Harri Rinnettä ja minua, emme päässeet ohi jonon. Niinpä jonottaessamme omalle keikalle pidimme akustisen a cappella -konsertin jo Yo-talon eteisessä. Se huvitti yleisöä kovasti. Keikka oli valtava succès.


2 Yo-talo on ollut vuosikymmenet tamperelaisten opiskelijoiden kulttuurikeskus aikana, jolloin ei ollut paljon muita klubeja kuten Tullikamaria.

Yo-talo oli maan ykkösbändien kuten Wigwamin ja Hurriganesin esiintymispaikka. Myös monia vaihtoehtobändejä kuuli usein Yo-talolla. Niistä elämään jäi ainakin Virtanen.


Matti Niiranen

hallintotieteiden maisteri

Tamyn hallituksen puheenjohtajana 1976-1977 ja edustajiston puheenjohtaja 1977-78.


1 Hallituksen kokoukset kestivät Yo-talolla pitkään, kun junnasimme tuntikausia kannanottojen sananmuodoista. Kaikki ei ollut niin tiukkapipoista kuin voisi kuvitella umpipoliittisesta ajasta. Välillä irroteltiin Juice Leskisen, Mikko Alatalon ja kumppaneiden tahdittamana.


2 Yo-talo oli ja on yhtä kuin Tamy, ja Tamy yhtä kuin Yo-talo. Ajat muuttuvat, ja opiskelijoiden toiminta ajan riennossa. Toivottavasti Yo-talo voi jatkossakin ilmentää opiskelijoiden elämää Tampereella, vaikka ylioppilaskunnan toiminnot siirtyvät steriiliin tiilibunkkeriin. Onko niin, että opiskelijat vielä kerran joutuvat barrikadeille puolustamaan Yo-talon henkeä?



Timo Laaninen

keskustan puoluesihteeri

Tamyn hallituksen varapuheenjohtaja 1977 ja pääsihteeri 1978


1 Yo-talo oli illanviettopaikka, ruokapaikka, kokouspaikka ja työpaikka. Hauskin muisto oli Juice Leskisen kohtaaminen Tiiliholvin narikkajonossa.
Huolimattomuuttani olin vähällä ottaa hänen takkinsa, kun poistuimme samaan aikaan ravintolasta. Juice sanoi, että älä ota minun takkiani. Tämä oli ainoa kohtaamiseni Juicen kanssa.

Juicen kuoleman aikaan olin pääministeri Matti Vanhasen erityisavustaja ja luonnostelin Vanhasen muistoadressin tekstin Juicen hautajaisiin.


2 Yo-talolla on ollut suuri merkitys tamperelaisille opiskelijoille. Alakerran bileissä solmittiin monia ihmissuhteita ja yläkerrassa tehtiin opiskelijapolitiikkaa. Jotkut yhdistivät vielä nämä kaksi elementtiä.



Heikki Mäki-Kulmala

kasvatustieteen lehtori

Aviisin päätoimittaja ja Tamyn hallituksen jäsen 1970- ja 1980-luvulla


1 Yo-talon kakkoskerroksessa piti Tamyn ohella majaansa edesmennyt Pahkasika-lehti. Sen ja Aviisin väen välillä oli monenlaista ystävyys-, yhteistyö- ja avunantotoimintaa. Minun täytyi toimia välillä valokuvamallina. Näin myös silloin, kun pojat tekivät kuvitusta juttuun, joka kertoi Lee Harvey Oswaldin suomalaisesta pikkuserkusta, joka terrorisoi ihmisiä heittelemällä heitä kananmunilla.

Minulle puettiin päälle epämääräinen palttoo, kananmunakoteloista kyhätty panosvyö ja mustunut kattila kypäräksi päähän. Sitten yritimme mennä Yo-talon sisäpihalle kuvaushommiin. Mutta emme päässeetkään, koska työmaan vastaava mestari melkein heitti meidät sieltä pois.

Mestari kertoi Tamyn pääsihteerille, että hän oli joutunut häätämään sisäpihalle tunkeutuneen narkomaaniporukan.


2 Aina tulee olemaan opiskelijoita, joiden mielestä ylioppilaskunta ja toimet sen talossa ovat etäällä tavallisesta opiskelijasta. Olen varma, että myös ne tavalliset opiskelijat huomaisivat pian elämänsä tulleen entistäkin köyhemmäksi, mikäli ei olisi niitä erityisiä opiskelijoita eikä heillä olisi taloa, jossa tehdä niitä erikoisia juttujaan.



Satu Hassi

vihreiden europarlamentaarikko

Opiskeli Tampereella tekniikan lisensiaatiksi


1 Abiturienttivuoteni jouluaattoiltana 1969 lähdin Yo-talolla järjestettyyn kodittomien jouluun. Oli häkellyttävää nähdä sali täynnä hiljaisia asunnottomia miehiä, joista iso osa vaikutti pultsareilta. Yksi antoi minulle kauniilla käsialalla kirjoitetun runon, se tuntui liikuttavalta. Sitten huomasin, että hän antoi samaa runoa niin monelle muullekin paikalle tulleelle nuorelle tytölle kuin ehti.


2 Yo-talon merkitys tamperelaisille opiskelijoille on ollut varmaan valtaisa. Opiskeluvuosinani istuin Tampereella käydessäni enemmän Tiiliholvissa, jossa 1960-luvulta 1980-luvulle tapasivat kaikki vasemmistolaiset, vihreät, homot, lesbot ja ay-aktiivit.



Rosa Meriläinen

kirjailija ja vihreiden entinen kansanedustaja

Tamyn hallituksen jäsen 1996-1997


1 Tamyn tiloista takaovelle vievä portaikko toimi 1990-luvulla tupakkapaikkana. Siellä oli kivointa tissutella ja röyhytellä epämääräisissä seurueissa ja laulaa työväenlauluja. Lämmin muisto on myös kopiohuoneen sohvasta, jossa pidin sairastupaa kärsiessäni korvatulehduskierteestä ja korvaamattomuusharhasta. Työkaverit siirsivät palaverit sairasvuoteeni ääreen kopiohuoneeseen. Siitä tuli lämmin ja pörröinen olo: saa olla ihmisten ympäröimänä ja aina otetaan mukaan, vaikka olisi kipeäkin.


2 Oma talo on ollut paikka, jossa voi järjestää seminaareja, kulttuuri-iltoja ja bileitä. Se, että ei tarvitse vuokrata tiloja ulkoa on korvaamaton tuki. On muuten hauskaa huomata, että ei tarvitse odottaa muiden järjestävän mielekästä puuhaa, vaan voi itse tehdä kaiken alusta pitäen.



Juha Honkonen

Vihreän langan päätoimittaja

Aviisin päätoimittaja 2003-2006


1 Hauskimpia muistoja Yo-talosta olivat työntekijöiden spontaanit bileet ja muut tempaukset. Olen tanssinut Yo-talon pöydällä. Kerran vuorasimme kulttuurisihteeri Matti Huhdan ikkunan lumella ja rakensimme katolle ison tekopeniksen.


2 Yo-talon ansiosta ylioppilaskunta on profiloitunut myös ydinkeskustassa. Rakennus on historiallinen ja hieno, mikä on varmasti kohottanut Tamyn imagoa. Lisäksi Yo-talo on ollut vuosikymmenet suosittu bilemesta, jossa ylioppilaskuntakin on voinut järjestää edullisesti tapahtumiaan.


Seppo Honkanen

Museoliiton viestintäpäällikkö

Aviisin päätoimittaja 2008-2012


1 Kymmenen vuotta sitten olin pitämässä Kikkailijoiden kaupunkisuunnistusrastia seitsemän kravattia kaulassa. Palkitsimme voittajajoukkueen WC-pöntöllä, jonka ujutimme sisään Yo-talon palkintojenjakotilaisuuteen silloisen kulttuurisihteerin Matti Huhdan ohi.

Epäilen, että kovin moni muu ei ole istunut kravatteihin pukeutuneena pöntöllä Yo-talon lavalla. Ikimuistoisia ovat myös hetket Aviisin päätoimittajana Yo-talon kakkoskerroksessa. Pisimmillään olin töissä yhtä soittoa yli vuorokauden lehteä tekemässä.


2 Yo-talon merkitys tamperelaisille opiskelijoille on valtava. Talo on 46-vuotisen historiansa aikana toiminut lukuisille ikäpolville opiskelijaelämän rakkaana kehtona.

Siellä on myös alkanut ja päättynyt lukemattoman monta ihmissuhdetta ja tehty merkittävää tuhoa opiskelijoiden maksoille.



Haastattelut tehtiin sähköpostitse


Juho Mäkelä
, teksti
Samuli Huttunen, kuva






Yo-talon historiaa




Ylioppilastalo
oli alun perin vuonna 1901 valmistunut Pohjoismaiden Yhdyspankki, jonka suunnitteli arkkitehti Gustav Nyström.

Uusrenessanssityylinen kivitalo toimi 1930-luvun lopulle saakka pankkitalona.

Yhdyspankin Tampereen konttorin johtaja Nils Idman teki talossa Pohjoismaiden suurimman kavalluksen vohkimalla pankkiholvista yli kymmenen miljoonaa markkaa. Idman tuomittiin vuonna 1910 viideksitoista vuodeksi vankeuteen.

Tampereen kaupunki osti talon vuonna 1938 noin 2,4 miljoonalla markalla. Kiinteistö muuttui kaupungin taksoitus-, passi- ja huoltotoimistoksi.

Ylioppilaskunnassa nousi Tampereelle muuton jälkeen toistuvasti kysymys omasta Yo-talosta, jonka tarvetta lisäsi kasvava opiskelijamäärä.

1966 kaupunginvaltuusto päätti luovuttaa Kauppakatu 10-kiinteistön tamperelaisten opiskelijajärjestöjen toimisto- ja harrastustilaksi.

Yo-kunta, oppilaskunta ja Aviisi muuttivat tammikuussa 1967 Yo-talolle. Viralliset avajaiset pidettiin helmikuussa 1967.

Kellariravintola Tiiliholvi aloitti toimintansa Yo-talolla 1968. Remontin suunnitteluvaiheessa Tiiliholvista hahmoteltiin opiskelijaravintolaa.

Vuonna 1969 anniskeluoikeuksia laajennettiin myös talon ensimmäiseen kerrokseen eli nykyisen Yo-talon tiloihin.

Yo-talosta alkoi muodostua yksi tamperelaisopiskelijoiden illanviettopaikoista, jossa oli kaksi kertaa viikossa tansseja.

Yo-talon 1970-luvun kovimpien rock-esiintyjien joukkoon kuuluivat muun muassa Wigwam, Hurriganes ja Hector.

Tamy myi syyskuussa 1978 vaikean taloustilanteen sanelemana Tiiliholvin ja keskikerroksen ravintolatoiminnan Hämeen Aleksi Oy:lle.

Tampereen kaupunki aloitti rapistuneen Yo-talon remontin vuonna 1988. Tamyn työntekijät joutuivat korjaustöiden vuoksi puoleksi vuodeksi evakkoon.

1991 Tamy alkoi taas Yo-talon ravintoloitsijaksi.

1997 Yo-talon ravintolatoiminta osakeyhtiöitettiin. Tamy omisti yhtiöstä 90 prosenttia.

2008 Tamy päätti luopua ravintolayhtiön osake-enemmistöstä. Vuodesta 2009 lähtien Tamyn osuus on ollut 15 prosenttia yhtiöstä.

| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (0)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Tyt kaikki lomakkeen kohdat.



Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitteriss
Tampereen yliopisto