Tämä on arkistosivu.
Voit siirtyä Aviisin uudelle sivustolle tästä.
Hae Aviisin arkistosta.
 

25 000 sanan minuuttivauhdilla

Tutkijat teilaavat ihmelukemisen, jolla ei ole tieteellistä näyttöä.

Hyviä uutisia kaikille, jotka tuskailevat toivottomien pääsykoekirjapinojensa kanssa tai panikoivat tenttiä edeltävänä iltana: lukunopeutta voi kasvattaa käden käänteessä.

Tai niin ainakin Sakari Turunen kirkkain silmin uskottelee Tampereen kaupunginkirjaston luentosalissa hämmentyneille ihmisille.

Turunen toimii Oivaoppi-yhtiön valmentajana. Nyt hän luennoi nopeutetusta oppimisesta.

Turusen mukaan lukunopeus on naurettavan helppoa tuplata.

Kun ihmiset normaalisti lukevat noin 200 sanaa minuutissa, voi oikealla tekniikalla kiihdyttää samassa ajassa jopa 600 sanaan.

Turunen heijastaa seinälle PowerPoint-kalvon, jonka luvut aiheuttavat salissa kahinaa. No, huh huh. Valokuvalukemisella eli PhotoReading-tekniikalla on mahdollista lukea minuutissa jopa 25000 sanaa - vain selaamalla sivuja. Se tekee lukuisia kirjoja tunnissa.


Mikä tämä Turunen oikein on miehiään? Välillä nuoren diplomi-insinöörin into jopa pelottaa; mieleen puskee ajatus uskonnollisen herätyksen kokeneesta henkilöstä.

En ole aivan hakoteillä, kun vierailen Oivaopin verkkosivuilla. Siellä puhutaan muun muassa "oman tietoisuuden tason nostamisesta", "omien rajojen ylittämisestä" ja "elämyksellisestä oppimisesta". Kappas, lokakuussa on järjestetty leiri, jossa tulikäveltiin ja alkalisoitiin kehoja.

Ei kai kukaan voi kirkkain silmin väittää, että tieto imeytyy päähän vain lehteilemällä sivuja. PhotoReading on leimattu pseudotieteeksi. Kuvalukijat perustelevat näkemyksensä ihmisten aivojen vajaakäynnillä. Tutkimuksissa on todistettu ihmisen käyttävän aivokapasiteetistaan kymmenisen prosenttia.

Opettaako Oivaoppi todella valjastamaan nämä piilevät voimavarat vai onko se yksi uusi yritys havitella hyväuskoisten rahoja?

PhotoReading-kurssit eivät ole ilmaisia. Kahden päivän avoin peruskurssi maksaa 790 euroa (opiskelijalta 490 euroa) ja henkilökohtainen valmennus
3 764 euroa.


Sekä Tampereen yliopiston psykologian laitoksen johtaja Markku Ojanen että hänen kollegansa Turun yliopistosta, Pekka Niemi, suhtautuvat valokuvalukemiseen skeptisesti.

Heidän mukaansa kirjan silmäilyllä saattaa saada vihiä sanastosta ja aihepiiristä, ja sitä kautta tietää, mistä on kyse. Uuden tiedon kokonaisvaltainen omaksuminen on kuitenkin poikkeusyksilöiden heiniä.

Niemi, joka on tutkinut kognitiivisia prosesseja ja lukemaan oppimista, haluaisi nähdä aiheesta vakavasti otettavaa tutkimusta. Esimerkiksi valokuvalukemisen perustajaa Paul Scheelea ei tieteellisissä piireissä tunneta lainkaan.

Myöskään laajasta psykologian alan tietokannasta PsycInfosta ei PhotoReading-hakusanalla löydy toistaiseksi yhtään osumaa.

Vertailukohtana voidaan pitää Reading-sanaa, jolle psykologisen kirjallisuuden otsikoista ja tiivistelmistä etsivä hakukone osuu 54732 kertaa.

Niemi kysyykin, miksei valokuvaluvun avulla oppimisesta ole tehty tieteellistä tutkimusta, vaikka hänen mukaansa sitä olisi helppo systemaattisesti tutkia.

Samaa ihmettelee myös Turunen.


Miten sitten on mahdollista, että valokuvalukemista opetelleet ovat todistetusti omaksuneet uutta tietoa ennätysajassa? Esimerkiksi Sakari Turunen väittää päässeensä Helsingin yliopistoon lukemaan kognitiotiedettä PhotoReadingin ansiosta.

Pekka Niemellä on tähän selitys.

"Jos tenttikulttuuri on huono, opiskelija voi helposti päästä tentistä läpi hyvällä verbaliikalla ja lässyttämällä", hän toteaa lakonisesti.

Markku Ojasen mukaan lukunopeuteen vaikuttaa keskeisesti myös peruslahjakkuus. Luku- ja oppimistekniikoitakin on mahdollista kehittää.

Kuvalukemista on kritisoitu ankarasti. Turusta on jopa vaadittu valvottuihin testeihin todistamaan taitonsa.

Asianomainen sanoo olevansa valmis kaikkeen yhteistyöhön, mutta nykyistä keskustelua hän ei ole kokenut asialliseksi. Hänellä ei periaatteessa ole mitään testaamista vastaan.


Valokuvalukeminen on kuin ihme, joka auttaa kaikissa elämänalueissa. Kun pikaluet, kaikki murheesi katoavat.

Turusen puheesta käy ilmi, että lukemiseen liittyy keskeisenä uudenlainen tapa kokea teksti. Tietoisuuden ei saisi antaa häiritä lukemista vaan tekstin merkitykset pitäisi kokea syvällisesti, alitajuisesti.

"Helposti tuntuu, ettei aika riitä kaikelle ja urakka voi tuntua jopa ylivoimaiselta. Työelämässä tahti ei helpotu, vaan tarve oppia uutta tehokkaasti on jatkuvasti tärkeämpää."

Yllä oleva teksti on osa luennon mainosviestiä. Päällimmäiseksi ajatukseksi luennosta jäikin: mihin meillä on niin kiire?

Ilkka Pernu
| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (0)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.



Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitterissä
Tampereen yliopisto