Tähtien aika

Halvat dvd:t ovat tuoneet vanhan Hollywood-elokuvan ystävälle kulta-ajan: Brandon, Burtonin, Bergmanin ja kaikkien muidenkin unelmatehtaan kulta-ajan tähtien elokuvat ovat kenen tahansa saatavissa alle kymmenellä eurolla kappale.

Warnerilta on kevään aikana ilmestynyt joukko klassikoita, joista yksi hienoimpia on Stanley Donenin ja Gene Kellyn Laulavat sadepisarat (1951). Nekin, jotka eivät ole elokuvaa nähneet, tuntevat nimikohtauksen, jossa onnesta pakahtunut Gene Kelly pomppii lavastekaupungin kadulla sateessa.

Itse elokuvasta irrotettuna kohtaus voi tuntua pöhköltä, lapselliseltakin. Äänielokuvan syntyvaiheista kertova elokuva on Hollywood-musikaalia parhaimmillaan: hauska, vahdikas ja nokkela. Suorastaan naurettavan komea Gene Kelly muistuttaa huomattavasti myöhempien aikojen isoleukaista kollegaansaBen Affleckia, mutta eron näkee yhdellä silmäyksellä. Kelly on tähti, Affleck pala puuta.

Nokkela on myös Mike Nicholsin esikoisohjaus Kuka pelkää Virginia Woolfia? (1966), jota siitä huolimatta on vaikea kutsua hauskaksi.

Tosielämän moninkertainen aviopari Elizabeth Taylor ja Richard Burton esittävät apulaisprofessoria ja tämän vaimoa, joiden pitkä ja riitaisa yö oli auttamassa elokuvasensuurin alasajoa Hollywoodissa.

Aikalaisia kohahduttanut seksuaalisväritteinen kielenkäyttö ja voimasanat ovat nykyään arkipäivää, mutta Taylorin ja Burtonin sanojen takana on vihaa ja ahdistusta, joka ei ole vanhentunut yhtään. Edward Albeen näytelmä on hieno pohja, mutta elokuvan siitä tekevät Burton ja Taylor ja Haskell Wexlerin hieno mustavalkokuvaus.

Aina välillä tähtikin voi mennä vikaan, ja siitä esimerkiksi nostettakoon Lewis Milestonen Kapina laivalla. Pääosaan on valittu onnettomasti Marlon Brando, joka tuntuu olevan jollain tapaa tuskissaan silloinkin, kun välit sadistikapteeni BlighÂ’n (hieno Trevor Howard) kanssa ovat vielä sivistyneet.

Elokuva muistuttaa esitellystä kolmikosta parhaiten myös siitä, että jotkut asiat toimivat vain valkokankaalla. Hienot purjehduskuvat ja Tecnicolor-värit latistuvat televisioruudulla täysin.

Tuomo Tamminen