Tämä on arkistosivu.
Voit siirtyä Aviisin uudelle sivustolle tästä.
Hae Aviisin arkistosta.
 

Elokuvan historia kolmessa tunnissa

Nopeasti kirjoitettu kirja on nopeasti luettu

"Elokuvan lyhyt historia kertoo kaiken mitä taiteenlajista tulee tietää vaikuttaakseen sivistyneeltä ja vähän enemmän", lupaa Juri Nummelinin uuden kirjan takakansiteksti. Sivistyksen saa vielä nopeasti, sillä 176-sivuisen kirjan lukee helposti junamatkalla Joensuusta Lahteen. Ennen pääteasemaa ehtii vielä hyvin juoda munkkikahvit.

On kuitenkin liian mahtipontista väittää, että kahlattuaan kirjan läpi, ei tarvitsisi enää kajota muuhun elokuvakirjallisuuteen. Elokuvan lyhyt historia on kyllä oivallinen apuväline selviytyä pintapuolisista kulttuurikeskusteluista kahvipöydässä ja cocktail-kutsuilla. Kovinkaan syvään elokuvasivistykseen kirja ei kuitenkaan apuja tarjoa. Tätä varten on olemassa esimerkiksi Peter von Baghin järkälemäinen Elokuvan historia.

Kaikesta huolimatta Elokuva lyhyt historia on piristävä poikkeus suomalaisessa elokuvakirjallisuudessa. Selkokielellä kirjoitettu kirja tarjoaa oivallisen perussivistyksen lukijalle, joka vastikään on sairastunut elokuvahulluuteen. Kirjassa käydään juoksuvauhdilla läpi elokuvan historia aina taikalyhdyn keksimisestä nykyaikaiseen elokuvateknologiaan asti. Kirjan luettuaan innokas nuori elokuvafriikki voi hyvin alkaa täydentää sivistystään lähdeluettelossa mainitulla kirjallisuudella.


Ajoittain Elokuvan lyhyt historia antaa kuitenkin vaikutelman, että kirja olisi kirjoitettu lähes yhtä nopeasti kuin sen lukee. Joissakin kohdissa aiheeseen paneutuminen on jäänyt ikään kuin kesken. Esimerkiksi kirjoittaessaan amerikkalaisesta tieteiselokuvasta Nummelin mainitsee ainoastaan Stanley Kubrickin 2001: Avaruusseikkailun ja Steven Soderbergin Solariksen. Edellinen elokuva kyllä perustelee paikkansa, mutta jälkimmäinen ihmetyttää. Varsinkin kun se on vain pelkkä uusintaversio Andrei Tarkovskin samannimisestä klassikosta.

Kirjasta löytyy myös muutamia pienehköjä asiavirheitä. Esimerkiksi Aki Kaurismäen Tulitikkutehtaan tyttö on kääntynyt Pieneksi tulitikkutytöksi. Niagaran ohjaus on merkitty Otto Premingerin piikkiin, vaikka oikea vastaus on Henry Hathaway. Eikä se ole New Orleans, joka palaa Tuulen viemässä, vaan Atlanta.


Henri Waltter Rehnström

Elokuvan lyhyt historia, Juri Nummelin, 176 s., BTJ Kustannus 2009

| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (0)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.



Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitterissä
Tampereen yliopisto