Tämä on arkistosivu.
Voit siirtyä Aviisin uudelle sivustolle tästä.
Hae Aviisin arkistosta.
 

Agendalla aikaa

Tiedotusopin professori Kaarle Nordenstreng, 68, jää eläkkeelle kesäkuussa, muttei vielä sulje työhuoneensa ovea lopullisesti.

Professori saapuu kuvauksiin siisti puku päällään, mutta laukusta löytyy eksoottisempia paitoja.
Professori saapuu kuvauksiin siisti puku päällään, mutta laukusta löytyy eksoottisempia paitoja.

Käärme puri kerran Nordenstrengiä. Kolme päivää kärsittyään käärme kuoli.

Tämä tiedotusopin opiskelijoiden ainejärjestölehdessä julkaistu vitsi kertoo paljon pitkäaikaisesta ja nimekkäästä professorista. Kaarle Nordenstreng on aika kova jätkä. Mutta sanotaan Kalle, näin meidän kesken.

Nordenstrengin nimissä on julkaistu yli 400 tieteellistä tekstiä. Hänet valittiin tiedotusopin professoriksi 30-vuotiaana. Siinä virassa hän on ollut lähes 40 vuotta ja toiminut myös laitoksen johtajana. Hän on ollut kansainvälisten järjestöjen johtopaikoilla ja asiantuntijatehtävissä ympäri maailmaa.

Alati kiireinen viestintätutkimuksen guru kieltäytyy kehumasta itseään, koska on paremminkin ollut "myötäjuoksija".

"Ja tällä en tarkoita Neuvostoliiton ja Kekkosen perseennuolijaa", professori virnistää.

Hänellä on kuusi etunimeä ja Ford Thunderbird suoraan Teksasista!

Istutaan hetkeksi professorin pöytään, ja kysytään, miltä nyt tuntuu. Läksiäisluentoon on aikaa alle kuukausi.

Imago - Kiireinen herrasmies


Kalle on tunnetusti kohtelias supliikkimies. Vuonna 2001 julkaistussa elämänkerrassa Kaarle Nordenstreng - viestintätieteen suurlähettiläs on 40 tekstiä Kallen kollegoilta, ystäviltä ja tuttavilta. 26:ssa näistä teksteistä mainitaan kohteliaisuus ja hyvät sosiaaliset taidot.

Toinen asia, joka aina mainitaan Kallen yhteydessä, on kiire. Mies hoitaa kuutta asiaa kerrallaan ja juoksee kommunikaattori korvalla junasta lentokoneeseen ja konferenssista luennolle.

Haastattelun aikanakin Kalle vastaa viiteen puheluun ja hoitaa kaksi juoksevaa asiaa, mutta hymyilee silti. Eikö koskaan tule stressi?

"Kieltämättä näinä aikoina on liikaa kaikkea. Mä en oikein osaa delegoida, yritän hoitaa itse liikaa. Toisaalta olen saanut äidinmaidossa taidon laittaa asiat lokeroihin, ja otan yhden päänsäryn kerrallaan."

Ura - Myötäjuoksemista


"Kirjallinen tuotantoni ei koostu valtavista järkäleistä, vaan minulla on hirveästi sirpaletuotantoa: papereita, toimitettuja teoksia, lukuja toisten teoksissa", professori analysoi.

Merkittävimmäksi saavutuksekseen hän nimeää Tiedotusoppi-teoksen vuodelta 1975. Se oli oppiaineen teorian yhteen kokoava teos ja kuului tentittävään peruskirjallisuuteen aina 1990-luvulle asti.

Kalle ei meinaa millään kehua itseään. "En halua glorifioida kykyjäni", hän sanoo, ja pohtii, että hänen elämänsä on ollut paremminkin onnekkaiden sattumien kauppaa; valinnat ovat kantaneet hedelmää. "Olen aina mennyt elämän virran mukana, tarttunut kiinni tilaisuuksiin, ja siten päätynyt mielenkiintoisiin paikkoihin."

Siitä myös läksiäisluennon otsikko, myötäjuoksija. "Sen me keksimme vaimon kanssa punaviinilasillisen ääressä", Kalle kertoo. Hän lupaa antaa neljä eri näkökulmaa otsikkoon, mutta vasta sitten A1:n edessä 27. toukokuuta.

Juoksemista, sitä elämä on kuitenkin ollut. Pertti Hemánus, kollega ja ystävä, kirjoittaa elämänkerrassa näin: "Väitteiden mukaan olet ollut yhden kerran 1960-luvulla humalassa, mutta sitä minun on vaikea uskoa. Aikasi ei ikinä siihen riitä."

Perhe - Avioliitto kestää


Kalle on ollut naimisissa vuodesta 1974 professori Ullamaija Kivikurun kanssa. He ovat aina asuneet eri kaupungeissa Tansaniassa vietettyä puoltatoista vuotta lukuun ottamatta, Kalle Tampereella ja Ullamaija Helsingissä.

"Pysyy avioliitto kasassa paremmin, kun ei ole koko ajan samassa pesässä", Kalle heittää. "Oli sellaisiakin aikoja, että kävin päivittäin Helsingissä ja olin yöt siellä kotona, mutta nyt olen ollut enemmän täällä."

Aikuiset lapset ovat tietysti jo omillaan. "Tytär on juristi ja poika rockmuusikko. Poika on osan vuotta Yhdysvalloissa, niin häntä ei hirveän tiiviisi tapaa, mutta tytärtä näen viikoittain."

Vapaa-aika - Amerikanraudat pörisevät


Viime viikolla Kalle oli Moskovassa, loppuviikoksi hän lähtee Tsekkiin. Aina menossa!

"Sukulaisillani on tapana vitsailla että Kallen kesäloma oli eilen klo 16-17. Kunnon pitkän kesäloman olen pitänyt ehkä joskus opiskeluaikoina. Tietysti on vapaapäiviä. Esimerkiksi joulun ja pääsiäisen aikaan niitä kertyy useampia."

Mitä professori tekee vapaa-aikanaan?

"No ensinnäkin sitä ei ole. Jos olisi, lukisin enemmän ja kävisin elokuvissa."

Harrastuksikseen hän mainitsee sukututkimuksen - ja tietysti autot, "vaikka se vähän epäekologista onkin." Nyt alla on vaatimaton Ford Focus, mutta Thunderbirdistä ja Mustangista professori tunnetaan. Molemmat ovat suoraan Amerikasta.

"Ensin ajoin Thunderbirdillä Amerikan ympäri ja kävin myös Meksikon puolella, ja sitten se tuli laivalla Suomeen. Maksoi siellä Datsunin verran, iso amerikanrauta."

Aatteet - Punainen oli pop


Täytyy tätäkin nyt kysyä. Mitä mieltä professori on tiedotusopin punaisesta leimasta?

Kalle puhuu pitkään. Toki, tiedotusopin opiskelijat olivat 60-luvun lopulla ja 70-luvun mittaan enimmäkseen vasemmalla, mutta ei tiedotusoppi ollut mitenkään erityisen punainen, varsinkaan laitoksen puolelta, Kalle korostaa. "Punaiseksi haukkuminen on ennakkoluuloa", hän niittaa.

"Olen käyttänyt kuriositeettiesimerkkinä sitä, että meillä ei koskaan ollut marxilais-leniniläisen filosofian perusteita tutkintovaatimuksissa, mutta Helsingin valtiotieteellisessä oli."

"Punaisuus oli silloin joka paikassa. Se meni läpi Suomen yliopistolaitoksen ja läpi koko yhteiskunnan. Konservatiivinen ja oikeistolainen ajattelu oli puolustusasemissa."

Professori kertoo, että hänen poliittinen heräämisensä tapahtui ensimmäisellä opintomatkalla Yhdysvaltoihin 60-luvun lopulla. Vietnamin sota sai kampukset kuohumaan.

"Siellä kypsyi se edistyksellisyys ja uusvasemmistolaisuus."

Tulevaisuus - Vielä huipulle


Laki pakottaa 68-vuotiaan emeritukseksi, mutta Kalle aikoo pyöriä laitoksella vielä ainakin ensi vuoden. Hän jatkaa muutaman väitöskirjan ohjaamista ja aikoo perata tiedotusopin laitoksen arkiston. Lisäksi työn alla on kolme kirjaa, jotka käsittelevät alan kansainvälistymisen historiaa niin tutkimuksen kuin journalistien piirissä.

"Hiukan haikea on lähteä, mutta toisaalta en lähde kertaheitolla. Olen vielä mukana tässä yhteisössä."

Professorin mielestä tulevaisuuden viestinnäntutkimuksen pitäisi palata perusasioihin, etiikkaan ja filosofiaan. "Se on jäänyt turhan vähälle. Paljon pyöritään uuden median ilmiöissä, mutta niitä perimmäisiä kysymyksiä pitäisi tutkia."

Joku muu saa kuitenkin tehdä sen.

"Kovin kiireistä tämä elämä on ollut. Toivottavasti se helpottaa nyt eläköitymisen myötä."

"Minulla on haaveena kiivetä Kilimanjaron huipulle. Se on ollut agendalla 20 vuotta, mutta koskaan ei muka ole ollut aikaa."


Verna Leinonen, teksti
Heli Blåfield, kuvat


Kuka hän on?


Kaarle Tapani Jorma Johannes Magnus Bertel Nordenstreng syntyi 9. kesäkuuta 1941 Helsingissä ja kävi koulunsa Munkkiniemessä. Hän vietti lapsuudenkesiään äitinsä Elsan kotiseudulla Valkealassa.

Nordenstreng aloitti radiotoimittajana 15-vuotiaana nuorten radiossa ja voitti vuotta myöhemmin nuorten radioselostajien kilpailun.

Nordenstrengin ylioppilastodistukseen kirjattiin kaksi laudaturia. Hän kirjoittautui yliopistoon lukemaan pääaineenaan psykologiaa ja valmistui maisteriksi vuonna 1965. Hänen gradunsa otsikko oli "Radion puhe- ja musiikkiesitysten akustis-prykologista analyysiä".

Nordenstreng väitteli vuonna 1969, ja valittiin pitkän ja monitasoisen valintaprosessin jälkeen tv- ja radio-opin professuuriin vuonna 1971. Aviisi seurasi tuolloin valintahärdelliä tiiviisti ja tuki avoimesti Nordenstrengiä.

Sittemmin hän on toiminut useissa kansainvälisissä luottamustehtävissä, esimerkiksi kansainvälisen journalistiliiton presidenttinä.

Nordenstreng on naimisissa professori Ullamaija Kivikurun kanssa. Heillä on kaksi lasta, Markus (s. 1974) ja Laura (s.1979).

| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (2)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.
  1. Hasse (23.09.10, kello 14:48)

    Kun on tallaisia ihmisia "opettamassa" yliopistoissa ja varsinkin mediavakea, ei liene mikaan ihme etta koko Suomi on yhta suurta sosiaalidemokraattia eika sita kansa itse edes huomaa. Hiljaisina orjat kavelevat kohti murusia joita eliitti armossaan tarjoaa.

  2. Mauri Valkonen (22.11.12, kello 22:20)

    Ja sitten tuollaiset lausahdukset, kun huomaa olleensa koko elämänsä väärässä, että no silloin kaikki olivat sitä mieltä, että kommunismi on hieno aate, osoittaa aikamoista selittelyn makua! Eivät kaikki todellakaan juosseet tuon typeryyden perässä. Ehkä kaikki toimittajat, mutta ei järkevät, omilla aivoillaan ajattelevat ihmiset.

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.



Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitterissä
Tampereen yliopisto