Tämä on arkistosivu.
Voit siirtyä Aviisin uudelle sivustolle tästä.
Hae Aviisin arkistosta.
 

Näin tulet toimeen kesällä

Työpaikat ovat tänä kesänä kiven alla. Nälkään opiskelijan ei silti tarvitse kuolla.

Vietä kesä opiskellen

Vaikka opetusta ei kesäisin järjestetäkään, opintoja voi suorittaa tekemällä tenttejä, kirjoitamalla esseitä tai pakertamalla gradua.

Kaikki kesällä sähköisesti tentittävät opintojaksot on koottu yliopiston nettisivuille, mutta opiskelumahdollisuudet eivät rajoitu pelkästään niihin.

"Jos tenttiä ei jostain tietystä kurssista voi suorittaa, kannattaa ottaa yhteyttä opettajaan ja yrittää sopia opintojakson suorittamisesta esimerkiksi esseellä", muistuttaa osastopäällikkö Mikko Markkola.

Tenttitarjonta saattaa vielä lisääntyä, ja joitain opintoja pystyy suorittamaan myös maksullisen kesäyliopiston kautta.

"On sekä yliopiston että opiskelijan etu, että opintoja voi kesälläkin suorittaa mielekkäästi", Markkola vakuuttaa.

Heikon kesätyötilanteen takia monet käyttävät kesäajan opiskeluun, joten yliopisto kehottaa opiskelijoita tekemään sähköisten tenttien peruutukset hyvissä ajoin.

Hae opintotukea

Kesällä opiskelevalla on samanlainen oikeus opintotukeen kuin muunkin lukuvuoden aikana. Opintotukea haetaan kesäkuukausille netissä tai opintotuen muutosilmoituksella. Hakemukseen kuuluu opintosuunnitelma, johon kesällä suoritettavat opinnot merkitään.

"Kesätuen hakijoiden määrä lisääntyi selvästi jo viime kesänä. Silloin hakemuksia oli arviolta 2000, eli noin 500 enemmän kuin yleensä", kertoo yliopiston opintotukipäällikkö Eini Mäkelä.

"Ennuste on, että tänä vuonna hakijoita on yhtä paljon. Vielä hakemuksia ei ole tullut kovin paljoa, koska kesän opiskelumahdollisuudet alkavat selvitä vasta nyt."

Opintoja tulee suorittaa viiden opintopisteen verran tukikuukautta kohden. Myös esimerkiksi gradun tekeminen katsotaan opiskeluksi, eikä siitä ole pakko saada suoritusmerkintää kesän aikana.

"Emme ole edellyttäneet, että joka kuukausi pitäisi saada viiden pisteen verran suosituksia. Jos tukea hakee koko kesältä, riittää että pisteitä tulee yhteensä 15", Mäkelä kertoo.

Jos opiskelet, mutta et halua käyttää tukikuukausia, voit nostaa myös pelkkää asumislisää. Tukikuukaudet eivät silloin kulu, mutta opintoja on kuitenkin suoritettava viisi opintopistettä kuukaudessa. Myös vapaan tulon raja kiristyy riippumatta siitä, nostaako täysimittaista opintotukea vai pelkkää asumistukea.

Opintotukea voi saada aikaisintaan sen kuukauden alusta, jona hakemus on jätetty. Käsittelyajat voivat kuitenkin venyä useampien viikkojen mittaisiksi, joten hakemus kannattaa palauttaa heti, kun kesällä suoritettavat opinnot ovat tiedossa.

"Jos tenttipäivää ei tiedä vielä tarkasti, opintosuunnitelmaan riittää arvio", Mäkelä neuvoo.

Hae toimeentulotukea

Jos kesätöitä sen paremmin kuin opintotukeakaan ei ole tiedossa, opiskelija voi hakea kaupungilta toimeentulotukea.

"Opiskelija voi saada toimeentulotukea, kun hänellä ei ole tuloja tai varallisuutta, jolla voisi tulla toimeen", kertoo sosiaalityöntekijä Riikka Kimpanpää.

"Toimeentulotukihan on aika pieni raha. Sillä ei ole tarkoitus elää pitemmän aikaa."

Toimeentulotuki kattaa jokapäiväiseen elämiseen tarkoitetun perusosan sekä kohtuullisen vuokran, sähkölaskut ja julkisen terveydenhoidon kulut. Yksin asuvalla perusosan suuruus on 417,45 euroa kuukaudessa. Jos omat tulot eivät kata näitä menoja, toimeentulotukea voi saada erotuksen verran.

"Opintotuki on opiskelijan ensisijaista tuloa. Myös laina katsotaan tuloksi", Kimpanpää muistuttaa.

Jos toimeentulotuen hakijalla on avo- tai aviopuoliso, he ovat molemmat toimeentulotuen hakijoita ja kummankin tulot huomioidaan toimeentulotukea laskettaessa. Eri sukupuolta olevan kämppiksen kanssa asuvat saattavat joutua selvittämään asiaa.

Ensimmäistä kertaa toimeentulotukea hakevat asioivat sosiaaliasema Sarviksella (Hatanpäänkatu 3), jonne hakemuksen voi palauttaa myös kirjallisena. Jos opintotukikuukaudet ovat jo loppuneet, joutuu asiaa selvittämään paikan päällä. Tukea hakevan opiskelijan täytyy täyttää myös opiskelijan olosuhdeselvitys.

"Jos itse katsoo, että tilanne on sellainen, että rahat eivät millään riitä, tilanne kannattaa tarkistuttaa", Kimpanpää kehottaa.

Hän myös muistuttaa, ettei toimeentulotuki ole opiskelijoille ajankohtaista ainoastaan kesällä, vaan sitä saatetaan tarvita muulloinkin.

"Opintotuki on niin pieni, että opiskelijalla voi olla oikeus saada jonkin verran toimeentulotukea lukuvuoden aikanakin. Tilanteen voivat aiheuttaa esimerkiksi terveydenhoitokulut tai iso sähkölasku."

Toimeentulotukea hakeville opiskelijoille saatetaan myös ehdottaa tuen vaihtamista kaupungin kesätyöpaikkaan.

Ota selvää muista tuista ja avustuksista

Suomen sosiaalisessa tukiviidakossa on muitakin avustuksia, joihin opiskelijat voivat eri tilanteissa olla oikeutettuja.

Kela maksaa pienituloisille yleistä asumistukea, joka on tulojen määrästä riippuen enintään neljä viidesosaa asumismenoista. Yksin asuva pääsee täysille tuille alle 555 euron kuukausituloilla. Jokainen voi selvittää oikeutensa asumistukeen Kelan tulotaulukoista.

Sairauden takia tilapäisesti työkyvyttömät opiskelijat voivat hakea Kelalta sairauspäivärahaa. Jos työkyvyttömyyden tiedetään kestävän yli vuoden, sairastuneella saattaa olla oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen.

Kelan ja sosiaalitoimen tukien lisäksi pienituloiset voivat saada apua myös esimerkiksi seurakunnilta. Lisätietoja saa oman alueen diakoniatyöntekijältä.

Kerjää ja katusoita

Todellisessa talousahdingossa oleva opiskelija voi yrittää pysyä leivän syrjässä kiinni myös kerjäämällä. Vaikka kerjäläisongelman kitkemisestä paljon puhutaankin, kerjääminen on julkisella paikalla täysin laillista, kunhan ei aiheuta häiriötä.

Suomessa kerjääminen on kuitenkin kovaa työtä, sillä täältä puuttuu almujen antamisen kulttuuri. Pitkien aikojen kyhjöttäminen säälittävässä asennossa käy selkään ja ottaa muutenkin voimille.

Korkeakoulutusta saaneen kerjäläisen onkin syytä harkita, olisiko toimenkuvaa mahdollista laajentaa. Pari vuotta sitten Helsingin Sanomien toimittajat kokeilivat rahan ansaitsemista kaupungilla. Otoksen mukaan katusoittaminen ilman soittotaitoa, tuulilasinpesu liikennevaloissa ja pillimehujen kaupustelu tuplahinnalla tuottavat kaikki muutaman euron tunnissa.

Omien taitojen hyödyntäminen voi tuoda parhaimmillaan kulttimainetta. Helsingin kaduilla päivysti taannoin jonkin aikaa kirjoituskoneineen ulkomaalainen opiskelijatyttö, joka kirjoitti ohikulkijoille pieniä runoja maksua vastaan. Itselle sopivan katutaidemuodon löytämisessä rajana on vain mielikuvitus.


Konstailemattoman peruskerjäläisenkin kannattaa ottaa julkikuvansa kehittäminen vakavasti. Kuten kaikessa liiketoiminnassa, avainasemassa on kilpailijoista erottuminen. Romanikerjäläiset ovat aloittaneet Suomen kerjäläisskenessä kurjuuden korostamisen buumin, josta voi yrittää erottua esimerkiksi huumorilla.

Hauskemmat kerjuukyltit voisivat piristää päivää, ehkä jopa pysäyttää ihmiset lukemaan ja auttaa tavoittamaan oman almunantajasegmentin. Suomalaiseen joulukansaan voisivat vedota esimerkiksi reen korjauskuluihin rahaa keräävä joulupukki tai Kuolemantähden remonttia tekevä Darth Vader, jotka on jo nähty kerjuulla Atlantin toisella puolella.

Yhdestä kerjäämiseen liittyvästä asiasta kaikkien alan yrittäjien on kuitenkin hyvä olla selvillä: ponnisteluja ei kannata kohdistaa minkkiturkkiin tai Armaniin sonnustautuneisiin ohikulkijoihin, sillä rikkaat eivät kerjäläisille lämpene. Rahaa antavat yleensä ne, joilla sitä ei itselläänkään kovin paljoa ole.

Oskari Rantala, teksti
Veera Niemi, kuva

| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (0)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.



Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitterissä
Tampereen yliopisto