Mikä helvetin metroseksuaalisuus?

"Eihän sitä voi laskea pettämiseksi, sehän on metroseksuaali", naureskeli eräs iltapäivälehden lukija uutiselle jalkapallotähti David Beckhamin syrjähypystä. Toisen tuttavani arvio käsitteen kuvaamasta henkilöstä oli "sellainen, joka nussii metroissa". Metroseksuaalisuudesta on kirjoitettu runsaasti artikkeleita, muutama kirja ja peräti elokuva. Channel 4 -kanavan Metrosexuality-sarjan mainoslause kehottaa ihmisiä löytämään todellisen metroseksuaalisen identiteettinsä. "Being Metrosexual has never been more funky, freaky and fun!" Minulla ei ole hajuakaan mistä on kyse, mutta aion ottaa asiasta selvää.

Käsitteen isäksi selviää Mark Simpson, joka kirjoitti metroseksuaaleista The Independentiin jo 1994 ja popularisoi käsitteen 2002 kirjoittamalla siitä uudestaan Salon.com-verkkolehteen. Sieltä se karkasi tiedotusvälineisiin ja kahvipöytäkeskusteluihin.

Encyclopaedia Britannica ei tunnista termiä, joten on turvauduttava nettiin. Male101.com, jossa on myös aiheeseen liittyvä keskustelualue, kertoo metroseksuaalin olevan "mies, joka ei anna seksuaalisen suuntautumisen stereotyyppien rajoittaa tyyliään ja elämäntapaansa". Tuttu termi komeilee uudissanoja listaavan wordspy.comin sanahakujen ykkössijalla. Wordspyn mukaan kyseessä on "urbaani nuori mies, jolla on vahva estetiikan taju ja joka käyttää paljon aikaa ja rahaa ulkonäköön ja elämäntyyliinsä. Toisin sanoen metroseksuaali on heteromies joka vaikuttaa stereotyyppiseltä homolta".

- - -

David Beckham on metroseksuaalisuuden lippulaiva. Hän on tiettävästi maalannut varpaankyntensä, käyttänyt hameen kaltaisia vaatteita ja poistanut karvoituksensa bikinivahalla. Lisäksi hän pelaa hyvin jalkapalloa. Ehkäpä Beckhamin kaltaiset ovat tulleet vapauttamaan tavismiehet ahtaasta sukupuolistereotyyppisestä käyttäytymisestä.

Metroseksuaalisuudella näyttää olevan myös kaupallinen ulottuvuus. "Termin myötä moni mies voi nyt hyvillä mielin ostella trendituotteita ja panostaa ulkonäköönsä tulematta leimatuksi muuksi kuin kosmopoliitiksi mieheksi", kertoo Kevin da Bison Unilever Cosmetics Internationalista Advertising Age -lehdessä.

Termin lanseeraaja Mark Simpson kertoo, että "tyypillinen metroseksuaali on suurkaupungissa tai sen lähettyvillä asuva nuori mies, jolla on löysää rahaa sijoitettavaksi shoppailuun, klubbailuun, kuntosalille ja kampaamoon". Metroseksuaalit siis ostavat oluen ja kodin elektroniikan lisäksi tuotteita, joita miehet eivät perinteisesti ole tienneet tarvitsevansa. Talouskasvun kannalta kyseessä on varsin terve ilmiö.

Tampereen Setan verkkosivujen ilmoittaa metroseksuaalin olevan "henkilö, joka sekoittelee ja venyttää perinteisiä käsityksiä sukupuolesta. Rikkomalla näitä malleja metroseksuaali herättää ympäristössään huomiota, jota hän toiminnallaan myös tavoittelee. Metroseksuaalisuuteen voi liittyä myös ajatus seksuaalisesta joustavuudesta, joka ei asetu perinteiseen homo-hetero-luokitteluun."

Seksuaalinen tasavertaisuus ry siis tunnistaa metroseksuaalisuuden, joten se varmaankin myös ajaa metroseksuaalien asiaa maassamme. Helsingin Setan puhelinvaihdetta hoitavan Lauri Tammisen mukaan metroseksuaalisuus ei kuitenkaan "ole relevantti käsite", mutta korostaa, että tämä ei ole järjestön virallinen kanta. Sosiaalityöntekijä Anita Lähde on diplomaattisempi.

"Seta puolustaa jokaisen oikeutta määritellä tai olla määrittelemättä sukupuolinen identiteettinsä. On myös ihmisiä, joiden mukaan nimikkeet ovat kissan purkkiruokaa varten."

Kun tiedustelen Lähteeltä, onko metroseksuaalisuus relevantti käsite, hän toteaa: "Onhan näitä kysymyksiä oikeus pohtia."

Jään pohtimaan.