Tämä on arkistosivu.
Voit siirtyä Aviisin uudelle sivustolle tästä.
Hae Aviisin arkistosta.
 

Krista Varantola haluaa maksut kansainvälisille maisteriohjelmille

Rehtori ei kaipaa lukukausimaksuja kaikille ei-eurooppalaisille opiskelijoille

Lukukausimaksuja ei pidä periä kaikilta Euroopan ulkopuolelta tulevilta tutkinto-opiskelijoilta, sanoo Tampereen yliopiston rehtori Krista Varantola. Varantolan mielestä yliopistolle pitää jättää mahdollisuus päättää, keneltä lukukausimaksuja peritään.

Lukukausimaksut nousivat puheenaiheeksi elokuussa, kun opetusministeriön työryhmä päätyi esittämään 3500-12000 euron vuosimaksuja EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville tutkinto-opiskelijoille.

"En perisi lukukausimaksuja sellaisilta tutkinto-opiskelijoilta, jotka tulevat tänne ja opettelevat suomen kielen", Varantola sanoo.

Varantolan mielestä lukukausimaksut sopisivat Tampereella lähinnä kansainvälisiin maisteriohjelmiin, joita nykyisin yliopistolla on muutamia.

"Näille voitaisiin saada lisärahoitusta, koska ohjelmat ovat kalliita ja on todella vaikea repiä rahaa yliopiston budjetista."

Ulkomailta tilattuihin opintokokonaisuuksiin Varantola suhtautuu myös suopeasti, koska niiden avulla pystyttäisiin työllistämään suomalaisia tutkijoita opettajiksi.

Maksuilla halutaan
kannustaa yliopistoja

Uudistuksen taustalla on kaksi syytä. Maksujen toivotaan kannustavan korkeakouluja rekrytointiin, jolloin yliopistot ja ammattikorkeat kansainvälistyisivät. Lisäksi maksuista toivotaan helpotusta yliopistojen krooniseen rahapulaan.

Varantolan mielestä opetuksesta ei saa tulla silti tulla bisnestä. Opiskelijoilta perityt maksut on syytä käyttää opetukseen ja maksullisten ohjelmien kehittämiseen.

Opiskelijapiireissä opetuksen maksullisuus herättää vastustusta. Sekä yliopistojen että ammattikorkeakoulujen opiskelijajärjestöt haluavat, että opetus säilyy täysin maksuttomana.

Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja Arttu Laasonen pelkää, että maksujen takia suomalaisiin yliopistoihin on vähemmän tulijoita, jolloin toivottu kansainvälistyminen kärsii.

Työryhmän esityksen mukaan rahaa pulittaneet ulkomaalaiset opiskelisivat samoilla kursseilla kuin muut, eikä heitä varten juuri sorvattaisi erityisiä kursseja. Arvailujen varaan jää, mitä käy, kun samoilla kursseilla käyvät sekä opetuksesta maksaneet että siitä ilmaiseksi nauttivat.

"Kinkkinen se tilanne tulee joka tapauksessa olemaan", Laasonen sanoo.

Miten käy opiskelun
maksuttomuuden?

Opiskelijan näkökulmasta vakavin uhkakuva on, että lukukausimaksuja alettaisiin periä vähitellen muilta, lopulta ehkä myös suomalaisilta opiskelijoilta. Laasosen mukaan monissa muissa maissa lukukausimaksujen käyttöönotto on tapahtunut vähitellen parin vuosikymmenen aikana.

Esityksen julkistamisen jälkeen opetusministeri Tuula Haatainen (sd) vakuutteli, että esityksellä ei olla murtamassa suomalaista opetuksen maksuttomuuden periaatetta. Myöskään rehtori Varantola ei usko, että tällä esityksellä yritettäisiin ujuttaa maksullisuutta laajemmin korkeakoulujärjestelmään.

Vaikka lukukausimaksut korkeakouluun hyväksyttäisiin, läheskään kaikki EU- ja ETA-maiden ulkopuoliset eivät koulutuksesta joutuisi maksamaan. Työryhmässä mukana ollut korkeakouluneuvos Anita Lehikoinen opetusministeriöstä laskee, että noin puolet uusista opiskelijoista olisi jonkinlaisen stipendin piirissä.

Esitystä aletaan käsitellä opetusministeriössä ja eduskunnassa syksyllä, kun opetusministeri Haataisen sairausloma päättyy. Maksut näyttävät olevan hyvässä myötätuulessa ainakin opetusministeriössä. Haataisen erityisavustajan Vesa Vuorenkosken mukaan ministeri pitää työryhmän esitystä "perusteltuna".

Juhani Saarinen
| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (0)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.



Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitterissä
Tampereen yliopisto