|
Tee yhdessä
Tampereen yliopiston rehtori Kaija Holli on koulutukseltaan lääkäri ja lääketieteen tohtori. Vaikka hänen opiskelualansa on hyvin konkreettinen ja vaatii paljon tietoa, hän nimeää tärkeimmäksi oppimakseen asiaksi yliopissa yhteistyön.
"Yhdessä tekeminen on hauskempaa kuin yksin pakertaminen, minkä oivaltamisesta on ollut paljon hyötyä elämässä. Yhdessä on aina enemmän kuin yksin, ja yhdessä tekemisestä saa valtavasti uusia ajatuksia ja elämyksiä."
Rehtori kehottaa uusia opiskelijoita nauttimaan opiskelusta, tutustumaan muihin opiskelijoihin ja olemaan rakentavasti kriittisiä.
Ajattele kriittisesti
Vihreiden varapuheenjohtaja Oras Tynkkynen valmistui viime vuonna yhteiskuntatieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta. Hänen mielestään yliopiston suurin yksittäinen anti oli kriittisen ajattelun oppiminen.
"Yliopistossa oppii yksittäisiä asioita paljon, mutta ne voi oppia yliopiston ulkopuolellakin. Jokainen ajattelee omalla tavallaan, mutta yliopistossa oppii käsitteellistämään asioita. Yliopistossa opittu analyyttinen ajattelutapa vaikuttaa myöhemmässä elämässä eniten."
Tynkkynen ei osaa vinkata, miten elää opiskelijaelämää, koska hän sivuutti sen täysin. Sen sijaan opiskeluun liittyviä vinkkejä nuorella poliitikolla on tarjota.
Etsi palindromeja
Komiikan sekatyömies Simo Frangén opiskeli Tampereen yliopistossa 80-luvulla sosiologiaa, jolloin hän oppi arvostamaan luennoilla käymistä.
"Jo ensimmäisenä opintovuonna löysin kaverini Pasi Heikuran kanssa erään luentosalin lattialta paperin, jossa oli pari palindromia. Siitä lähti liikkeelle palindromiharrastuksemme, joka jatkuu edelleen viikoittain Alivaltiosihteeri-ohjelmassa."
Myös tylsillä luennoilla kannattaa käydä.
"Tylsillä luennoilla on hyvää aikaa tehdä palindromeja. Ensimmäinen luennolla tekemäni palindromi on tällainen: Â’Ian ainakin, ethän nähteni kania nai.Â’"
Maisteri Frangén kehottaa opiskelijoita käymään riittävästi myös ravintoloissa.
Liiku ja bailaa
Tampereen yliopistossa psykologiaa 1970-luvulla opiskellut kansanedustaja Pertti Virtanen ei muistele opintojaan hyvällä.
"Opiskelu oli mekaanista ja jopa irvokasta. Siihen kuului paljon asiaan kuulumatonta metodiikkaa ja aivan turhia juttuja, joilla ei tee oikeassa elämässä mitään", Virtanen arvostelee.
Ennen muuta opiskeluajoista jäivät jäljelle ihmissuhteet ja kontaktit. Virtanen oli mukana niin yliopistopolitiikassa vaikuttaneessa Pirkkalainen Nuija -ryhmässä kuin Välikausitakki-yhtyeessäkin. Molempien tarkoituksena oli levittää älyllisen anarkismin ilosanomaa tunkkaisen poliittisessa ilmapiirissä.
"Biisitkin tehtiin suureksi osaksi alakuppilassa", Virtanen muistelee opiskeluaikoina valmistunutta albumia.
"Kierrä, katsele ja tutustu ihmisiin ennen kuin vanhenet ja väsyt", kansanedustaja neuvoo uusia opiskelijoita.
Innostu mistä hyvänsä
Tampereen yliopiston sosiologian emeritusprofessori Antti Eskola opiskeli 1950-luvun loppupuolella Helsingissä. Siihen aikaan yliopistoa ei Tampereella vielä edes ollut.
"Tärkeintä oli oppia, mikä on yliopisto ja minkälaista on yliopistossa toimiminen", Eskola pohtii oman opiskeluaikansa antia.
"Kun tuli yliopistoon senaikaisesta maalaisoppikoulusta, niin se oli hyvin erilainen maailma."
Urasuunnitelmia Eskola kehottaa pohtimaan jo opiskeluaikana.
"Kannattaa tehdä se perusvalinta, että tähtääkö yliopiston ulkopuoliseen ammattiin vai kiinnostuuko yliopistomaailmasta, tieteestä ja tutkimuksesta. Jos olisin tähdännytkin yliopiston ulkopuolelle, olisin keskittynyt yliopistossa eri asioihin."
Uutta opiskelijaa Eskola kannustaa kuitenkin ennen kaikkea innostumaan:
Kokoa opintopiirejä
TietokirjailijaRosa Meriläinen opiskeli Tampereen yliopistossa valtio-oppia 1990-luvulla, jolloin hän oppi intohimoisen suhtautumisen tiedonhakuun.
"Kun törmään uuteen asiaan, menen kirjastoon. Kirjastossa valitsen neljä aiheeseen liittyvää kirjaa - tentillisen verran. Vähemmän tarjoaa liian kapean näköalan."
Meriläinen kehottaa fukseja lukemaan niitä kirjoja, jotka todella kiinnostavat. On myös luvallista käydä eri oppialojen luennoilla osallistumatta tenttiin - ihan vain uteliaisuuttaan.
Rakenteet haltuun & bändi pystyyn
Kansanedustaja ja muusikko Mikko Alatalo pitää tärkeimpänä oppimanaan asiana Tampereen yliopistossa yhteiskunnallisten mekanismien toimintaa. Hän opiskeli tiedotusoppia vuosina 1970-1985.
“Parasta oli, että opin, miten tärkeää informaation saanti on demokratian kannalta. Kunnollinen tiedonvälitys on todella tärkeää, ettei meillä ole vain hömppää tarjolla. Nythän on ollut aika huolestuttavia lukuja, että ei tiedetä edes, mikä on hallitus."
Alatalo palasi vuosi sitten takaisin opiskelijaksi ja palautti keväällä kandintyönsä, joka käsitteli ääniteteknologian murrosta.
"Onneksi koskaan ei ole liian myöhäistä opiskella."
Alatalon mielestä opiskeluissa kannattaa keskittyä kaikkein tärkeimpinä pitämiinsä aineisiin, mutta sosiaalista elämääkään ei kannata unohtaa.
Oskari Rantala & Hertta-Mari Kaukonen, teksti
Kommentointi on suljettu arkistosivulla.
Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen