Tämä on arkistosivu.
Voit siirtyä Aviisin uudelle sivustolle tästä.
Hae Aviisin arkistosta.
 
Aviisi 09/2011
kansi

Lopullinen totuus: Valaat ja norsut saattavat olla ihmistä älykkäämpiä

Onhan ihminen luomakunnan älykkäin laji? Vastaukseni on varsin savolainen: Saattaapa olla, mutta saattaa olla olemattakin. Ainakaan älykkyystesteillä asiaa ei voi selvittää. Nehän mittaavat varsin kapeaa jos kohta merkityksellistä osa-aluetta vain ihmisen kognitiivisista kyvyistä.

Älykkyysosamäärä ennustaa varsin hyvin elämässä menestymistä. Toronton yliopiston Keith E. Stanovich työtovereineen kuitenkin osoitti, ettei korkea älykkyysosamäärä ole juuri minkäänlainen suoja typeryyttä tai mielen pimeyttä vastaan.

Howard Gardner esittää, että ihmisellä on 8½ eri älyn lajia. Niitä ovat kuvaäly, itseäly, sanaäly, liikunnallinen body-äly, sosiaalinen äly, loogis-numeraalinen äly, musiikkiäly, luontoäly ja ehkä myös eksistentiaalinen äly (se puolikas). Miten monta ja miten painottunutta kognitiivisten kykyjen eri muotoa muilla lajeilla on? Kukaan ei tiedä. Tältä pohjalta lajien älykkyyksien vertailulle ei ole perusteita.


Mitä kertoo aivojen koko? Sillä perusteella suuret valaat 6-8-kiloisine aivoineen ovat kirkkaasti johdossa. Norsutkin 4-5 kilollaan ovat kaukana ihmisen 1,3 kilon edellä. Pullokuonodelfiinillä ja maitovalaallakin on lähes kaksikiloiset aivot. Myös aivojen poimuttuneisuus usein liitetään älykkyyteen. Taaskin valaiden aivot ovat kertaluokkaa ihmisen aivoja poimuisemmat, parhaana miekkavalas, ja norsuillakin on ihmistä enemmän poimuja aivoissaan.

Aivojen hermosolujen lukumäärässä ihminen sentään pärjää paremmin, sillä ihmisen aivojen hermosolut ovat pienempiä kuin useimmilla muilla suuriaivoisilla lajeilla. Niitä mahtuu kalloomme noin 90 miljardia. Tosin ainakin ihmislajin sisällä hermosolujen lukumäärä korreloi verraten löyhästi älykkyyden kanssa. Tiedetään tapauksia, joissa älykkäällä, hyvin menestyneellä henkilöllä on ollut vain puolet ihmisen normaalista aivosolumäärästä.

Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana on selvinnyt, että aivojen kuorikerroksen tähtisoluilla on paljon tekemistä älykkyyden kanssa. Tähtisolut kuuluvat hermosolujen tuki- eli glia-soluihin.

Ne ovat aivojen ja verenkierron rajapinta ja päättävät, mitkä aineet verenkierrosta pääsevät hermosoluihin. Hermosolujen väliset kontaktit - synapsit - syntyvät vain tähtisolujen ohjauksessa.

Tähtisolun haara ympäröi jokaista synapsia ja poistaa ärsykkeen kulusta ylijääneen välittäjäaineen. Näin ne kuuntelevat hermosolujen toimintaa. Tähtisolut voivat myös estää tai vahvistaa synapsien toimintaa ja yhteistyötä tehden ja keskenään välittäjäaineiden avulla keskustellen ne tahdistavat hermosoluja. Ne ohjaavat myös uusien hermosolujen syntyä esimerkiksi muistijäljen syntyessä ja ohjaavat verenkiertoa aktiivisille aivojen alueille. Ensimmäisiä vinkkejä niiden roolista saatiin, kun huomattiin Einsteinin aivojen kuoressa olevan enemmän tähtisoluja kuin ihmisillä keskimäärin. (Einsteinhan testamenttasi ruumiinsa tutkimukselle.)


Tähtisolut ovat tosiaan oppimisen ja oivalluksen työkaluja. Hiirellä on vain yksi tähtisolu kahta hermosolua kohden. Ihmisellä on jokaista hermosolua kohti keskimäärin kaksi tähtisolua.

Ihmisen tähtisoluindeksi on siis 2 ja hiiren 0,5. Mitä siitä pitää ajatella, että pullokuonodelfiinin tähtisoluindeksi on 3, sillivalaan 4,5 ja ryhävalaan vielä korkeampi?

Olipa mikä laji tahansa luomakunnan älykkäin tai viisain, niin ihminen on joka tapauksessa luonut kätevien käsiensä ja puhekyvyn varassa kehittyneimmän teknisen kulttuurin ja siitä syystä tietää monista asioista enemmän kuin mikään muu laji. Siksi meidän vastuumme on suurin.

Kannattaa kuitenkin suhtautua arvostuksella pallomme muihin älykkäisiin lajeihin. Ei sitä koskaan varmasti tiedä, vaikka joku niistä olisi viisaampi kuin me.


Jussi Viitala

Kirjoittaja on Jyväskylän yliopiston emeritusprofessori ja tietokirjailja

| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (1)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.
  1. Reetta (03.09.11, kello 11:22)

    Olipa mielenkiintoinen, ajattelemaan laittava artikkeli. Jännittävää pohtia, että ihmisen aivot eivät olisikaan ylivertaiset. Mitä nämä muut älykkäät olennot mahtavat miettiä?




Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitterissä
Tampereen yliopisto