Tämä on arkistosivu.
Voit siirtyä Aviisin uudelle sivustolle tästä.
Hae Aviisin arkistosta.
 

Kaikki uusiksi

Tampereen yliopisto on kokenut kesän aikana historiansa suurimman myllerryksen: Hämeenlinnassa toiminut opettajankoulutus muutti kokonaan Virtaan. Muut yksiköt muuttivat keskustakampuksen sisällä. Vain kirjasto, Yhteiskunnallinen tietoarkisto ja yliopistoliikunnan tilat ovat pysyneet ennallaan.

55% kampuksen 1 450 työntekijästä muutti kesän aikana.


800 työntekijää on nyt eri huoneissa kuin keväällä.


14 000 muutto-laatikkoaoli käytössä yhtäaikaisesti.


10+5 Hämeenlinnastatuotiin OKL:n tavaroita 10 autolastia Virtaan, viisi Nekalan koululle.


20OKL:n työntekijää muutti Hämeenlinnasta Virtaan, 25 työntekijää Nekalan koululle.


1.10.Muuton pitäisi olla kokonaan valmis syyskuun lopussa. Sen jälkeen voi hengähtää. Tiedossa ei ole suuria remontti- tai muuttoprojekteja.

Tampereen yliopistoa on myllerretty sekä fyysisesti että henkisesti. Kuinka muutos on mielestäsi sujunut?



Kaija Holli


Muutos on sujunut paremmin kuin osasin uneksiakaan. Muutoksille oli tarve ja uskon, että positiiviset vaikutukset näkyvät jo monin tavoin.

Muutos on hyvässä mallissa tutkinto-ohjelmien, tutkijakoulun, organisaatiorakenteiden ja monien muidenkin asioiden suhteen, mutta tehtävää vielä on. Strategian toteutuminen arvioidaan tässä syksyllä. Valmis ei muutos ole koskaan, sillä ympäröivä yhteiskunta muuttuu koko ajan ja se jo edellyttää meiltä paljon: ei niinkään sivustaseurantaa, vaan edelläkävijänä ja suunnannäyttäjänä toimimista.


Kari Neilimo


Uusi yliopistolaki mahdollisti uudenlaisen johtamisjärjestelmän kehittämisen yliopistoille. Yliopistoista tuli taloudellisesti ja johtamisen suhteen hyvin autonomisia. Tampereen yliopistossa tehtiin merkittäviä muutoksia yliopiston johtamisessa.

Hallituksen strateginen rooli korostui ja hallitustyöskentely uudistui, hallitukseen tuli ulkopuolisia jäseniä, yliopiston taloudellinen autonomia vahvistui, yliopiston johtaminen ymmärrettiin menestystekijäksi ja luotiin suhteellisen autonomiset school-yksiköt päätoimisine johtajineen. Myös yliopiston rehtorin sekä ylimmän johdon rooli on kehittynyt kohti konsernijohtamismallia. Yliopistolle on laadittu uusi strategia, jota parhaillaan viedään käytäntöön opetus-, tutkimus- ja hallintopalveluiden alueilla.

Opettajainkoulutusyksikkö on siirretty Hämeenlinnasta Tampereelle. Tutkintomalli on uudistettu ja sen käytännön toteuttaminen on alkamassa. Olemme saaneet kiitosta johtamismallistamme ja strategiasta mm. opetus- ja kulttuuriministeriöltä.

Nyt strategian ja johtamisjärjestelmän toteuttaminen on meneillään, ja sen toteutumista on seurattava.

Monissa asioissa olemme onnistuneet, ja joissakin ehkä emme ole saavuttaneet kaikkia tavoitteitamme. Joskus kiire on haitannut päätöksentekoa. Aina ei ole ollut aikaa keskustella asioista ja kuunnella koko yliopistoyhteisön mielipiteitä. Monet asiat ovat tulleet vastaan ensimmäisen kerran ja uusia käytäntöjä on ollut pakko luoda. Suuret muutokset ovat ahdistaneet osaa henkilökunnastamme, mutta yleisesti ottaen uudistukset on otettu positiivisesti vastaan. Kaikille yliopistoyhteisön jäsenille kohdistuvan viestinnän ja osallistavan hallinto- ja johtamismallin merkitys muodostuu hyvässä yliopiston johtamisessa yhä tärkeämmäksi.

Kaikkien on voitava olla mukana kehittämässä yliopistoamme, niin henkilökunnan kuin opiskelijoidenkin samanarvoisesti.

Hallituksen näkökulmasta yhteistyön rehtorin ja johdon kanssa on toimittava hyvin. Yliopistokollegiolla on yliopiston johtamisessa oma tärkeä roolinsa, ja hallitus osaa arvostaa sitä. Erityisen iloinen olen ollut opiskelijoiden edustajien toiminnasta yliopiston uudessa hallinnossa. Innokkaita ja osaavia nuoria ihmisiä on ollut ilo kuunnella ja toimia heidän kanssaan yhteistyössä. Samoin on ollut hienoa pitää yllä tiivistä puheyhteyttä ylioppilaskunnan edustajiin.

Muutos on jatkuvaa, ja valmista ei tule koskaan. Nyt toteutetaan nykystrategia, ja sitten on taas uuden strategian rakentamisen aika. Tampereen yliopiston tilanne näyttää hallituksen näkökulmasta ihan hyvältä. Meillä on hyvä yliopisto, jossa kannattaa työskennellä ja opiskella.


Veera Kaleva


Muutoshan on kestänyt pari vuotta, ja tahti on ollut todella hengästyttävä. Valmis maailma ei ole koskaan, mutta toivoisin, että nyt annettaisiin todella kunnolla aikaa kaikille uuden järjestelmän omaksumiseen sekä omiin oikeisiin töihin, opiskeluun, opettamiseen ja tutkimukseen keskittymiseen.

Opiskelun näkökulmasta uudet yksiköt ja opetusohjelmat ovat monissa paikoissa saaneet ihmiset ajattelemaan uusista näkökulmista ja kyseenalaistamaan vanhat kaavat, tämä on hyvä. Toisaalta joissain paikoissa laaja-alaisuus ei ole ollut perusteltu ratkaisu ja huolestuttavaa on se, että uudistus s##aattaa johtaakin joidenkin alojen häviämiseen ja yksipuolistaa yliopistoamme.

Hallinnon puolella sen sijaan on mielestäni edelleen paljon tekemistä. Toisaalla hyvän hallinnon alkeellisimmatkin käytännöt näyttävät unohtuneen: tiedonkulku on olematonta, yhteisön jäsenet eivät pääse mukaan itseään koskevien asioiden valmisteluun ja päätökset juntataan kokouksissa keskustelematta. Toisaalla taas niin opiskelijat kuin henkilökuntakin on otettu ennenäkemättömällä tavalla mukaan päätöksentekoon.


Anni Tolonen


Viime huhtikuussa luin ainejärjestöni sähköpostilistalta, ettei oppiainetta tiedotusoppi enää syksyllä ole. Hämmennyin. Olin kyllä kuullut, että tiedekunnat katoaisivat ja yksiköt tulisivat voimaan, mutta ihan uutena tietona sain sähköpostitse kuulla, että pääaineenikin vaihtuu. Kun tällaisista muutoksista kuulee sähköpostilla, tulee vähän orpo ja petetty olo. Näinkö yliopisto hoitaa tiedotuksen? Näinkö opiskelijoista pidetään huolta?

Nyt opiskelen kuulemma journalistiikkaa. Tilanne on se, että kun opinnot taas pyörähtävät ensi viikolla käyntiin, kaikkia kurssien tietoja ei vielä ole olemassa. Joistain kursseista on opinto-oppaissa maininta, mutta ei esimerkiksi tietoa vastuuopettajasta, kurssin suoritustavasta tai siitä, missä ja koska kurssi järjestetään. Ongelmana tällä hetkellä on myös muun muassa se, että yhdestä kurssista saattaa olla kolme eri nettisivua olemassa. Yksi vanhentunut, yksi osittain oikea ja yksi uuden opintosuunnitelman mukainen, mutta väärät tiedot sisältävä sivu.

Esimerkiksi journalistiikan opiskelijoilla on facebookissa oma ryhmä, jonka sivut ovat täyttyneet hätäviesteistä. Opiskelijat koettavat kysellä toisiltaan kursseista, kun yrittävät kursia kasaan järjellistä lukujärjestystä. Tai saada selville, mitä tarkoittaa, ettei sivuaineita ole enää olemassa. Olisi mielenkiintoista tietää, miksi kaikki kysyvät toisiltaan apua, kun kukaan ei tunnu kuitenkaan tietävän mitään varmasti. Missä ovat opettajat, opinto-ohjaus, varma tiedotus, toimivat opinto-oppaan nettisivut?

Uudistuksessa on kyse varmasti myös rahasta, eikä vain yliopiston toimivuuden parannuksesta. Esimerkiksi toimittajaopiskelijoiden kielikurssit on lakkautettu ja me suoritamme perusvirkamiesruotsin. En koe parannuksena sitä, ettei meille enää opeteta esimerkiksi ammattisanastoa toisella kotimaisella kielellä.

Myös kurssiaikatauluissa on erikoisia päällekkäisyyksiä. Joku ei ole miettinyt kurssien järjestämisajankohtia ihan loppuun asti. Useat ihmettelevät, kuinka ja koska saavat pääaineensa kurssit suoritettua, kun ne ovat samaan aikaan samana päivänä, ja kursseja järjestetään vain kerran vuodessa. Pahimmillaan tämä hidastaa valmistumista, joka varmasti sotii uuden, nopean valmistumisen mentaliteetin omaavan yliopiston aatteita vastaan.


Sinikka Torkkola


Muutokset ovat vaatineet paljon ylimääräistä työtä ja vielä on paljon urakkaa jäljellä. Muutokset ovat sujuneet eri puolilla yliopistoa eri tavoin, parhaiten on onnistuttu siellä, missä on muutoksista on puhuttu avoimesti ja henkilökuntaa kuunneltu.

Enemmän pitäisi pohtia, miten asioita valmistellaan, ketä kuunnellaan ja kenen asiantuntemusta arvostetaan.

Mitä asiaa (tai asioita) yliopiston pitää seuraavaksi kehittää?


Kaija Holli


Tutkinto-ohjelmien sisältöihin pitää panostaa. Uusia oppimistapoja ja -ympäristöjä pitää kehittää. Tutkimusrahoituksen hakua ja tieteellistä toimintaa pitää edistää, samoin kansainvälisyyttä eri keinoin. Henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointi ja motivaatio on kaiken onnistumisen elinehto.

Ei mikään siis ihan retuperällä varsinaisesti ole, mutta parempaan on aina mahdollisuus.


Kari Neilimo


Meillä on kyllä vielä kehitettävää. Uudet tutkinto- ja opetusohjelmat on saatava käytäntöön ja yliopiston sisäinen rahoitusmalli toimimaan. Yliopiston johtamista on arvioitava jatkuvasti. Hyvä johtaminen on osa hyvinvoivaa yliopistoyhteisöä, eikä huonoa johtamista tarvitse suvaita. Henkilökunta ja opiskelijat on saatava aktiivisemmin mukaan jo valmisteluvaiheessa heille tärkeiden asioiden valmisteluun.

Yliopisto on ensisijaisesti tutkimus- ja opetusyksikkö. Tutkimus- ja opetustoiminnan tavoitteet ja niiden saavuttamiseksi vaadittavat aktiviteetit kansallisella ja kansainvälisellä tasolla voitava asettaa niin, että voimme kaikki olla ylpeitä yliopistostamme.

Meillä on kehitettävää sekä tutkimustoiminnassamme että opetustoimessa. Opiskelijoiden näkemyksiä erityisesti opetustoiminnan kehittämisessä voidaan kuunnella selvästi nykyistä enemmän.


Tampereen yliopisto on pyrkinyt vahvistamaan yliopiston ulkopuolista kumppanuusverkostoaan yritysten, julkisen sektorin organisaatioiden sekä korkeakoulujen suuntaan kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Tätä kehitystä pitää yhä jatkaa, sillä emme ole vielä saavuttaneet asettamiamme päämääriä. Yliopisto ei ole ympäristöstään irrallinen organisaatio. Yliopistomme pitää näkyä nykyistä paremmin toimintaympäristössämme ja meillä voi olla siellä monissa aktiviteeteissä nykyistä vahvempi rooli.

Vaikka yliopsto ei olekaan ensijaisesti talousyksikkö, on Tampereen yliopiston talous pidettävä vakaan. Terve talous mahdollistaa yliopiston kehittämisen, mutta huonosti johdettu talous on jarru yliopiston kehittämiselle.


Veera Kaleva


Nyt olisi syytä tehdä hyvin perinpohjainen ja rehellinen arvio siitä, mitä hallinnon- ja koulutusuudistuksella on todella saatu aikaan, mihin suuntaan ne ovat yliopistoa muuttaneet ja onko se suunta oikea. Massiivisia uudistuksia uudistusten perään hirveällä höökillä ei voi jatkuvana toimintatapana olla järkevä missään organisaatiossa.

Opiskelijan näkökulmasta konkreettisia projekteja, jotka liittyvät koulutuksen uudistamiseen, mutta jotka vielä ovat jääneet vaille riittävää huomiota, ovat esimerkiksi toimivan ja kattavan palautejärjestelmän luominen ja hyödyntäminen opetuksen kehittämisessä. Myöskään tuutoroinnin- ja vertaisohjauksen arvoa ja tärkeyttä ei ole Tampereen yliopistossa ymmärretty.

Lisäksi yliopiston tilapolitiikkaa olisi syytä miettiä. Tilanteessa, jossa toimintoja keskitetään ja "turhista" tiloista luovutaan, tilojen käytön pitäisi olla ehdottomasti joustavampaa niin aukioloaikojen kuin käyttötarkoitustenkin näkökulmasta. Yliopiston tilojen tulisi olla laajemmin ja monipuolisemmin yliopistoyhteisön käytössä.


Anni Tolonen


Tämän yliopistouudistuksen perusteella en toivo minkäänlaisia parannustoimenpiteitä lähivuosille.


Sinikka Torkkola


Määräaikaiset työsuhteet ovat edelleen iso ongelma, eivätkä pätkätyöt ole vain uransa alussa olevien tutkijoiden ja opettajien ongelma. Huippujen metsästyksessä näyttää välillä siltä, ettei yliopistossa arvosteta riittävästi pitkäaikaisia, hyvin työnsä tehneitä asiantuntijoita. Pahimmillaan järjestetään keinotekoisia tehtävähakuja, joissa tehtävää pitkään ja hyvin hoitanut joutuvat hakemaan "omia vanhoja tehtäviään."

Uuden yliopiston päätöksenteon käytännöissä on vielä paljon parannettavaa kaikilla tasoilla. Henkilökohtaisesti olen erityisen pettynyt yliopistokollegion toimintaan. Kollegio ei ole ottanut sille kuuluvaa roolia yliopiston korkeimpana päättäjänä.


Vastaajat:

Kaija Holli
rehtori, Tampereen yliopisto


Kari Neilimo
vuorineuvos, yliopiston hallituksen pj.


Veera Kaleva
puheenjohtaja, Tamy


Anni Tolonen
journalistiikan 4. vuoden opiskelija


Sinikka Torkkola
yliopiston pääluottamusmies

| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (1)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.
  1. Juha Suoranta (03.09.12, kello 19:28)

    Sanoilla asiat saadaan näyttämään. Niiden kokeminen ja eläminen on toinen juttu. Muutos ei ole edes totta. Se ”muutos”, josta Aviisin juttu lähtee, ja jota yliopiston osalliset kommentoivat, on todellisuudessa sopeutumista rahoittajan eli opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteisiin.

    Näistä tavoitteista on ensi sijassa päätetty kotimaisessa koulutuspoliittisessa keskustelussa, johon vaikutetaan eri tahoilta. Kansallisen koulutuspolitiikan mallit otetaan puolestaan kansainvälisestä koulutuspolitiikasta, joka nojaa globaalin talouden määräysvaltaan eli muutamien tuhansien ihmisten päätöksiin.

    Kun puhumme Tampereen yliopiston ”muutoksesta”, puhumme paljon yliopistoamme laajemmista asioista. Kaiken kaikkiaan saan vaikutelman, että kaikki jutun kommentaattorit ovat sekä oman puheensa (ja kirjoittamisensa) että roolinsa ja tehtävänsä vankeja, toiset enemmän ja toiset vähemmän. On kirjoitettava näin ja puhuttava noin, koska pitää. Kaikki ovat kuitenkin vastanneet kysymyksiin kieli keskellä suuta, ettei kukaan suuttuisi tai pahoittaisi mieltään.

    ”Kaikkien on voitava olla mukana kehittämässä yliopistoamme, niin henkilökunnan kuin opiskelijoidenkin samanarvoisesti”, hurskastelee hallituksen puheenjohtaja Kari Neilimo. Menemättä yksityiskohtiin tiedän, ettei tuo toive ole toteutunut edes Neilimon johtamassa hallituksessa.

    Eivät kaikki yliopistoa kehitä, eikä pidäkään. Kehittämistä ja sitä koskevaa puhetta varten on olemassa johto ja johtamisjärjestelmä. Ihanteellinen ajatus kaikkien kehittämispanoksesta kuuluu kokonaan toisenlaiseen yliopistomalliin. Nykyisessä mallissa se on ajan haaskausta, työajan väärinkäyttöä. Miksi haluaisin olla kehittämässä, jos saan (ja minun pitää) riviprofessorina tehdä sitä, mitä haluan ja mistä minulle maksetaan palkkaa: tutkia ja opettaa (yliopistolain suomalla autonomialla)?




Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitterissä
Tampereen yliopisto