Tämä on arkistosivu.
Voit siirtyä Aviisin uudelle sivustolle tästä.
Hae Aviisin arkistosta.
 

Vastakkainasettelu on ilomme

Vierailin vappuviikolla Tamyn ja UTA Debate Societyn järjestämässä väittelyillassa Yo-talolla. Meininki oli leppoisa ja väittelykulttuurille ominaisesti avoimen oloinen. Lämmittelyväittelyssä korvaani särähti kuitenkin tutun kuuloista nurinaa: vastakkain olleet TTY:n ja Tampereen yliopiston edustajat olivat päätyneet argumentoimaan arvoista yliopistoillaan. TaY:n edustaja Jouni Markkanen puolsi kauppatieteilijänä pehmeitä arvoja, yhdistelmä jota mielikuvissa harvemmin liitetään toisiinsa. Tähän naapuripöydästäni katsomossa tuhahdettiin suurin piirtein: “Miten tuo kehtaa, mitä se muka tietää pehmeistä arvoista?".

Toinen kokemus sattui viime vuoden syksyllä. Olin iltasella kotimatkalla haalarit jalassa, kun vastaan tuli muutaman fuksitytön ryhmä eräästä toisesta yliopistomme ainejärjestöstä. Uuden opiskeluidentiteetin, ryhmähengen ja muutaman iloliemen innostamina tytöillä meni noin viisi sekuntia ennen kuin minut oli haukuttu kapitalistisiaksi, kokoomuksen jäsenkorttiani tivattu esiteltäväksi sekä minut leimattu itsenäiseen ajatteluun kykenemättömäksi ryhmäpaineen orjaksi. Melko hyvin ihmisiltä, joita en ollut koskaan ennen nähnytkään ja jotka olivat tuossa vaiheessa ehtineet tutustua yliopistopiireihin kokonaiset pari kuukautta. Ilmeisesti tutorointi on ollut kohdallaan ja porukka hitsattu yhteen tervein rakennuspalikoin!

Perinteiset me-ne-vastakkainasettelut ovat juurtuneet syvälle, ja yksin kauppatieteilijöiden väittäminen ylimielisiksi on tänä päivänä täysi illuusio. Vaikka kyseessä on täysin irrelevantti fakta, itselläni pehmeät arvot ja humaanius ovat lähellä sydäntä, ja kokoomus sieltä mahdollisimman kaukana. Lisäksi en ole yksin: meitä on kauppatieteilijöissä paljon, ja määrä lisääntyy vuosi vuodelta. Kymmenessäkin vuodessa ilmapiireissä on tapahtunut suuri muutos, josta tuntuvat rannalle jääneen juuri ne sivistyksen eturiveissä seisovat klassiset opiskelijaradikaalit.


Kyllähän Boomissakin kusipäävaihde osataan silmään laittaa, ja kyllä sen stereotyypin edelleen ainejärjestöstämme löytää, kuten varmasti kaikissa muissakin oppiaineissa. Suurin osa boomareista myös kestää yllä mainittujen esimerkkien kaltaisen vittuilun, mutta on turha kuvitella, että tällaisella asennekasvatuksella ja lähestymistavoilla tilanne aukeaisi tai muuttuisi kummastakaan suunnasta.

Kun oma identiteetti määritellään sitä kautta, mitä ei ainakaan haluta olla ja kenen kanssa ei ainakaan kaveerata, mennään sieltä, missä aita on matalin ja avoimuus on räikeä harha, vaikka kuinka oltaisiin edistyksellisiä ja avomielisiä opiskelijoita. Yo-talon pöydässä istuneella herrasmiehellä saattaa olla omasta mielestään yksinoikeus pehmeisiin arvoihin, mutta kyltereiden yksinoikeus kusipäisyyteen on kyllä kadonnut jo kauan sitten.


Eero Laitila

| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (0)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.



Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitterissä
Tampereen yliopisto