Tämä on arkistosivu.
Voit siirtyä Aviisin uudelle sivustolle tästä.
Hae Aviisin arkistosta.
 

Mitä vittua? Miksi gradujen arvosanat muuttuivat?

Yliopiston hallitus on kesäkuussa hyväksynyt uuden tutkintosäännön ja opintojen arviointisäännön. Muutokset koskevat gradujen arviointia ja kypsyysnäytettä. Gradusta ei saa enää latinankielistä arvolausetta, vaan syksystä lähtien arvostelu tehdään asteikolla 1-5. Gradun yhteydessä pitää suorittaa jatkossa myös kypsyysnäyte.

Yliopiston opintoasiain päällikkö Mikko Markkola, milloin muutos tarkalleen astuu voimaan?

Gradut arvostellaan arvosana-asteikoilla 1-5 heti syyslukukaudella. Muutos astui voimaan 1. päivä elokuuta 2012. Joissakin yksiköissä on ollut pieniä ongelmia kypsyysnäytteen kanssa.


Miksi gradujen arvostelua piti muuttaa?

Gradu on vain yksi opintojakso muiden joukossa. Sen voi hyvin arvostella samalla asteikoilla kuin muutkin kurssit. Halusimme siirtyä yhdenmukaiseen arvostelukäytäntöön, joka on voimassa muualla Euroopassa. Muutos oli luonnollista tehdä samassa yhteydessä, kun hyväksyimme uuden tutkintosäännön.


Mitä hyötyä muutoksesta on opiskelijoille tai gradun ohjaajille?

Opintojen yleinen keskiarvo on helpompi laskea, kun gradu arvostellaan samalla asteikolla kuin muutkin kurssit. Se on vähän sama asia, että kaikki käyttävät metrin tai tuuman mittaa. Ei tästä muutoksesta mitään erityistä hyötyä ole, mutta gradujen kansainvälinen vertailu helpottuu.


Onko gradujen arvosanojen muutos aiheuttanut keskustelua tai kritiikkiä yliopistolla?

Valmistelu sujui hyvin ilman suurempaa keskustelua, eikä muutoksesta ole seurannut mitään polemiikkia.


Arvosana-asteikosta katoaa kaksi arvolausetta. Teettääkö tämä gradun ohjaajille lisää työtä?

Yksiköissä joudutaan vähän miettimään, minkä tasoinen mikäkin gradu on uudella arvosteluasteikolla. Se on kuitenkin normaalia työtä. Laudatur vastaa vitosta ja niin edespäin. Uudistukseen tottuminen vie aikansa, mutta yliopistolla on töissä ajattelevaa ja fiksua väkeä. Ei tämä muutos ole heille mikään mahdottomuus.


Juho Mäkelä

Mikä sinua rassaa yliopiston käytävillä kulkiessasi?
Vinkkaa aviisi@uta.fi - otamme selvää

| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (4)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.
  1. Tapio Juntunen (04.09.12, kello 16:57)

    Vastausten perusteet vaikuttavat paikoin puuttellisinta - osittain jopa sisäisesti ristiriitaisilta. Olisin toivoisin lisäperusteluita. Tähän kohti täytyy tosin lisätä, etten tiedä kuinka valikoivasti juttuun on poimittu opintoasiain päällikön vastauksia. Tässä joka tapauksessa muutama huomio.

    1) Millä muotoa gradu on tosiasiallisesti yksi opintojakso muiden joukossa? On toinen asia väittää näin, kuin toivoa asian olevan näin. Arvosteluasteikon muuttaminen on varsin teknisen maun jättävä keino vaikuttaa opiskelijoiden gradupaineisiin, ikään kuin rinnastamalla se tätä kautta aivan mihin tahansa muuhunkin suoritusmerkintään. Tosiasiallisesti - siis siin yhteiskunnassa, jossa elämme - gradulla on painoarvoa, sekä työllistymisen, henkisen kehityksen että osaamisen ja sivistyksen karttumisen puolesta, huomattavasti tavanomaista opintosuoritusta enemmän. Jos "gradukynnystä" halutaan laskea, tapahtuu se panostamalla ohjaukseen, laadukkaaseen koulutukseen sekä mahdolliseen opintojen loppuvaiheiden työelämäkytkösten lisäämiseen.

    2) Haluaisin lisäperusteluita muiden eurooppalaisten tutkintojen arvosteluasteikoista ja 1-5 asteikon yhteismitallisuudesta. Siis konkreettista vertailevaa tietoa (tämä nyt vaikka pyyntönä muille lukijoille, jos osaatte tässä asiassa auttaa). Ja entä yhteismitallisuus muiden Suomen yliopistojen kanssa - eikö suurimman opiskelijoiden osan vertaisryhmä löydy edelleen Suomesta ja suomalaisilta työmarkkinoilta. Sinänsä arvokasta Tay:n strategiassa korostettua kansainvälisyyttä ja kansainvälistymistä saavutetaan muilla ansioilla ja käytännön toimilla.

    3) Kuka ja mitä varten lasketaan opintojen yleinen keskiarvo? Kuka hyötyy tällaisesta informaatiosta, jos ja kun kerran tässä edellä mainitussa tosiasiallisessa yhteiskunnassamme ollaan lähinnä kiinnittetty huomiota juuri gradun arvosanaan (tämäkin lähinnä tieteellisesti tai jatko-koulutukseen suuntautuneiden opiskelijoiden keskuudessa). Ja kai nyt matematiikka sentään taipuu siihen, että yksi osa kokonaisuudesta on poikkeavalla asteikolla arvosteltu. Ei tämän nykyäänkään mitään tähtitiedettä pitäisi olla?

    4) En ole aivan tietoinen päätöksen valmisteluprosessista, mutta minulla on sellainen kutina, että polemiikin puute johtuu lähinnä siitä, ettei ole ollut mistään mistä puhua. Siis onko laajempaa keskustelua pyritty edes käymään?

    5) "Laudatur vastaa vitosta jne." Tässä nyt on pakko olla jokin toimituksellinen virhe. Eihän tällaista logiikkaa voi harrastaa? Miten seitsemän entiteettiä saadaan muutettua viideksi ilman, että joudumme joko heittämään kaksi pois tai sulauttamaan kaksi?

    6) Kyllä, muutokseen sopeudutaan, siitä saadaan parhaimmillaan jopa suuria voimavaroja! Mutta itsestä lähtevä muutos vaatii kunnon perustelut, etenkin yhteisössä, joka koostuu mainituista ajattelevista ja fiksuista ihmisistä. Mitkä ovat tämän muutoksen todelliset perustelut? Miksi tämä muutos tehdään, sille en ole saanut kestäviä vastauksia. Ja kysymyksessä ei ole VAIN periaatteellinen ja tiettyyn hyväksi todettuun ja arvokkaaseen traditioon tukeutuva penääminen, vaan myös opiskelijoiden arkea, työllistymistä ja opintojen käytäntöjä koskeva kysymys.

  2. Maria (04.09.12, kello 22:01)

    Hyvä uudistus. Mitä järkeä käyttää asteikkoa, joka eroaa muista kursseista. Graduhan on tosiasiassa vain kurssi muiden joukossa, eikä sitä tulisi arvostaa liian korkealle muiden kurssien kustannuksella. Minusta on vain hyvä, että työmarkkinoilla siirrytään tarkastelemaan koko tutkintoa eikä vain yhtä suoritusta. Monilla muilla aloilla tarkastellaan nimenomaan koko tutkinnon keskiarvoa töitä haettaessa. Onhan se tietty ikävää, mikäli olisi saanut B:n gradusta ja nyt todistukseen tuleekin lukemaan 1.

    Kypsyysnäytteen lisääminen tutkintoon on myös ihan ehdoton juttu. Ohjaaja voi tarkistaa, että opiskelija on varmasti itse kirjoittanut työn ja samalla opiskelija joutuu kirjoittaessaan miettimään tarkalleen, että ymmärtää, mitä on kirjoittamassa.

    Sinänsä on vaikea sanoa, että vastaako tämä nytkään täysin muiden maiden arvosteluasteikkoja, sillä esim Saksassa on käytössä asteikko 1-4, joista 1 on paras arvosana ja 4 vastaa hylättyä.

  3. Tapio (05.09.12, kello 8:59)

    Koen velvollisuudekseni vastata Marian kommentteihin.

    En itse näe noin suoraviivaista yhteyttä gradun arvosteluasteikon muuttamisen ja työmarkkinoilla tapahtuvan arvioinnin välillä. Olisi varsin uskaliasta uskoa siihen, että Tampereen yliopiston tekemä arvosteluasteikkoa koskevasta linjauksesta SEURAISI tilanne, jossa laajemmin työmarkkinoilla alettaisiin arvioimaan koko tutkinnon kokonaisuutta. En vain näe tätä yhteyttä näin suoraviivaisesti. Mutta voimme toki esittää tällaisen toiveen, jonka toteutuminen kyllä vaatii paljon muutakin effortia kuin pelkän arvosteluasteikon muuttamisen.

    Vaikka kaikki Suomen yliopistot muuttaisivat gradun arvosteluasteikon, ei tästäkään vielä minun alkeellisen logiikan perusteella seuraa automaattisesti, että tutkintoa alettaisiin kokonaisuudessaan arvostamaan gradua enemmän työmarkkinoilla - itse luulen, että kaikenlainen numeroihin tuijottaminen on työmarkkinoilla taakse jäänyttä elämää. Kiinnostus koskee taitoja, asenteita, osaamista, tutkinnon SISÄLTÖÄ kokonaisuudessaan. Sekä tietysti persoonaa.

    Tämä on hyvä ja tärkeä keskustelu, jota meidän tulisi kenties käydä tekniseltä ja epäkäytännölliseltä kalskahtavan graduasteikon muuttamista koskevan polemiikin sijaan (nyt sitä polemiikkia sitten on tarjolla). Keskustelun tulisi siis kenties keskittyä siihen, miten tutkintoa ja sen taustalta löytyvää osaamista ja taitoja arvioidaan ylipäätään työelämässä. Olisin myös kiinnostunut kuulemaan - ja varmasti moni kanssaopiskelija - ihan käytännön esimerkkejä ja kokemuksia sellaisista työhaastatteluista, joissa ihan julkilausutusti ollaan ilmoitettu opiskelijan kokonaisarvosanan vaikuttavan työhönottoon? Kokonaisarvosanan korostuminen ei kategorisesti olisi mikään huono asia - sen olisi aivan yhtä hyvin voinut laskea vanhastakin mallista, jossa gradu oli seitsenportainen, kuten todettua. Sen sijaan ongelmia voi syntyä opiskelijoille, jotka tekevät toista tutkintoa saaden viimeisimmän erilaisella asteikolla kun ensimmäisen. Ongelmallisinta tilanne on kuitenkin käsittääkseni kotimaisiin korkeakouluihin jatko-opintoihin suuntaaville opiskelijoille, joiden arvosteluasteikko ei nyt enää automaattisesti ole yhteismitallinen suurimman osan (käsittääkseni?) kotimaisten yliopistojen käyttämästä asteikosta. Ratkaisu tähän olisi nyt sitten sellainen, että käytäisiin naseva periaatteellinen keskustelu siitä, miten uuden ja vanhan asteikon arvosanat kohtaavat toisensa. Tässä olisi hyvä löytää mahdollisimman yhtenäinen linja yliopiston sisältä, mikäli oppiaineiden ja oppialojen perinteet antavat vähänkään myöten. Olen antanut itseni ymmärtää, että joissain Tampereen yliopiston tieteenalayksiköissä tällaista pohdintaa ollaan jo käynnistetty perustamalla työryhmiä.

    Kaksi pointtia pitää edelleen kutinsa: ensinnäkään en ole edelleenkään kuullut riittävän vakuuttavia ja loogisesti aukottomia perusteluita arvosteluasteikon muutokselle. Akateemisessa yhteisössä näille perusteluille on jo ihan sisäsyntyistä tilausta käytännöllisen ulottuvuuden lisäksi. Toisekseen pitää huomata, että nyt toteutettu tekninen muutos tarvitsee jatkokseen vielä runsaasti yliopiston laajuista työtä, jota varten meidän tulee olla kaikkien kartalla penäämistäni perusteluista. Tämä työ koskee sekä vanhan että uuden asteikon vertailtavuuden läpinäkyvyyttä seä suhteuttamista kotimaiseen korkeakoulukenttään laajemmin. Tämän lisäksi on hyvä pohtia gradun ja muiden opintojen suhteen merkitystä - sekä opiskeljoille henkisesti ja oppimisen kannalta (en edelleenkään niele ajatusta, että KAIKISSA Tay:n tutkinto-ohjelmissa gradu olisi sisällöllisesti ja osaamista tuottavana vain yksi opintojakso muiden joukossa - sehän on monin paikoin opinnäytetyö par excellence, jossa kaikki aikaisempi opittu aines eräällä tavalla sulautuu yhteen) sekä sitä, miten oikeasti gradukynnystä voidaan madaltaa (vertaistukiryhmät, maisteriopintojen opinto-ohjauksen liittäminen entistä tiukemmin graduprosessiin jne.).

  4. Tapio (05.09.12, kello 9:38)

    Pitää vielä esittää kolmaskin pointti:

    arvosteluasteikkojen yhtenäistäminen ennen gradua koskevissa opinnoissa oli hyvä juttu. Eli suuntaus, jossa mahdollisimman monesta opintojaksosta tulee antaa arvosana 1-5. Jos ja kun nyt koetaan hyväksi yhtenäistää arvosteluasteikot läpi opintojen aina graduja myöten (arvosteluasteikkojen linjakkuuden ja selkeyden tai työmarkkina-argumentin puolesta yhtä lailla) niin eikö tällöin myös arviointikriteerien tulisi olla samoja. Eli nykyisen mallin mukaan opintojakson osaamistavoite asettaa tavoitetason neljä, johon opintosuoritusta verrataan. Tämä tarkoittaisi kaiketi gradujen kohdalla korkeimpien arvosanojen määrän jokseenkin huimaa kasvua ja kenties tästä seuraavaa inflaatiota, siis jos samaa arvosteluperustetta käytetään.

    Entä jos graduissa päädytään käyttämään muista suorituksista poikkeavaa arvosteluperustetta? Tällöinhän gradu ei olisi opintojakso ja -suoritus muiden joukossa eikä kokonaisarvosanaa voisi laskea, koska siihen vaikuttavia opintojaksoja on laskettu erilaisilla perusteilla.

    Tätä logiikkaa seuraten gradut tulisi siis myös arvostella samoilla perusteilla (ei vain samalla asteikolla) kun muutkin opinnot - ja tämä vaikuttaa ainoalta vaihtoehdolta, JOS argumentti tutkinnon kokonaisarvosanan korostumisesta gradun sijaan otetaan jonkinlaiseksi tavoitteeksi. Vai ontuuko logiikkani tässä kohdin?

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.



Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitterissä
Tampereen yliopisto