Tämä on arkistosivu.
Voit siirtyä Aviisin uudelle sivustolle tästä.
Hae Aviisin arkistosta.
 

Ihanteen ruumiillistuma

Henriikka Klemetin elämä jäsentyy syömisen ja treenaamisen ympärille. Hän tavoittelee täydellistä vartaloa.

Henriikka Klemetin lähipiiri on suhtautunut hänen elämäntapaansa hyvin ymmärtäväisesti. Hänen isänsä tosin luuli pitkään, että tytär on suuntaamassa perinteisiin kehonrakennuskilpailuihin, joissa vartalon täytyy olla huomattavasti lihaksikkaampi kuin Henriikan lajissa bikini fitnessissä.
Henriikka Klemetin lähipiiri on suhtautunut hänen elämäntapaansa hyvin ymmärtäväisesti. Hänen isänsä tosin luuli pitkään, että tytär on suuntaamassa perinteisiin kehonrakennuskilpailuihin, joissa vartalon täytyy olla huomattavasti lihaksikkaampi kuin Henriikan lajissa bikini fitnessissä.

Henriikka Klemetti on huippu-urheilija. Hän harjoittelee intensiivisesti ja syö optimaalisesti. Hän on saavuttanut lajissaan Suomen EM-karsintojen voiton ja EM-pronssin. Henriikan laji ei kuitenkaan ole se tavanomaisin. Hän kilpailee bikini fitnessissä, jossa bikineihin pukeutuneet naiset esittelevät lavalla tuomaristolle ruskettuneita, lihaksikkaita vartaloitaan.

Bikini fitness on Suomessa nuori laji. Se tuli maahan Yhdysvalloista vasta vuonna 2011, jolloin kilpailijoita lajissa oli vain muutama, ja kilpailijoiden taso heitteli todella paljon.

Bikini fitness on tunnetumman body fitnessin pikkusisko. Kilpailijoilta ei vaadita yhtä lihaksikasta kehonmuotoa kuin body fitnessissä, eikä kilpailuihin kuulu niin sanottua vapaaohjelmaa, jossa kilpailija esittelee fysiikkaansa liikkeessä.

Mistään missikisoista ei kuitenkaan ole kyse bikini fitnessissäkään. Lajissa menestyminen vaatii yhtä rankkaa treeniä kuin mikä tahansa muu kilpaurheilu. Lavalla ei pärjää pelkillä kauniilla kasvoilla, vaikka moni kilpailuihin tähtääväkin saattaa vielä luulla niin.

"Kyllä tuolla valmennusleireillä on näkynyt tyttöjä, jotka ovat otattaneet silikonit, mutta salilla ei ole tehty pätkääkään töitä", Henriikka Klemetti toteaa.

Silikonirinnat ovat fitness-maailmassa arkipäivää. Rankka treenaaminen ja rasvaprosentin alasajo vievät rasvakudoksen myös rintakehästä, mutta rintojen tuoma sopusuhtaisuus kuuluu fitness-lajeissa vaadittavaan estetiikaan.

Toisaalta ilmankin voi pärjätä. Klemetillä itsellään implantteja ei ole eivätkä sellaiset ole edes hankintalistalla. Salilla hän sen sijaan tekee töitä moninkertaisesti keskivertotreenaajaan verrattuna. Treenejä Klemetin viikkoon kuuluu yleensä kuusi, eikä niistä yhdessäkään lepsuilla. Yksi treeneistä on vielä tavanomaista kovempi. Tällöin treenauttajana toimii Klemetin personal trainer Tero Kivinen.

"Viikkorutiinini on aina samanlainen. Teen samat treenit samoina päivinä ja sunnuntaisin lepään."

Klemetin kohdalla kovaa treenaaminen tarkoittaa sitä, että tekee liikkeet niin loppuun, ettei enempään enää pysty. Reaktio treeniin riippuu ihmisestä: jollain tulee oksennus, jollain itku.

"Valmentajani ei treenatessa katso kasvojani, koska niitä hallitsevat tunteet, vaan lihaksiani, joista näkee, milloin ne eivät jaksa enää supistua", Klemetti selittää.



Henriikka Klemetti päätyi bikini fitnessin pariin puolivahingossa. Ennen ammattimaisempaa treenaamista hän oli käynyt salilla kahdeksan vuotta tietämättä oikein, mitä tehdä ja miten.

"Olen aina ollut hoikka, mutta halusin atleettisemman vartalon. Olen ammatiltani parturi-kampaaja ja huomasin myös, että seisomatyö alkoi aiheuttaa minulle selkä- ja niskakipuja", Klemetti kertoo. "Valitsin personal trainerikseni ja valmentajakseni nimenomaan mieskehonrakentajan, joka varmasti tietäisi, miten asiat kannattaa tehdä. Lopulta otin yhteyttä Fitfarmiin."

Fitfarm on fitness-kuningatar Jutta Gustafsbergin ja ammattilaiskehonrakentaja Jari "Bull" Mentulan valmennustiimi, joka on tullut tunnetuksi television muodonmuutosohjelmista. Kesällä 2011 Klemetin aloittaessa yhteistyön tiimin kanssa oli touhu vielä lapsenkengissä ja valmennettavia kokonaisuudessaan vain nelisenkymmentä. Nykyisellään Bull valmentaa yli sataa fitness-kilpailijaa ja lisäksi tiimin muilla valmentajilla on satoja asiakkaita tavallisista treenaajista laihduttajiin.

Alunperin Klemetillä ei ollut haaveita kilpailemisesta, mutta Bull näki hänessä potentiaalia ja ehdotti kilpavalmennusta. Rääkkiin ei kuitenkaan lähdetty suorilta, vaan Henriikka totutteli ensin fitness-elämään puoli vuotta ennen kuin kuvaan astui vielä astetta tavoitteellisempi treenaaminen.

"Halusin nähdä, miten elämäntapa sopii minulle, koska tiesin sen olevan kurinalainen. Kilpailemaan en olisi muutenkaan lähtenyt, jos valmentaja ei sitä olisi ehdottanut. Mielestäni se ei välttämättä ole sellainen päätös, jonka voisi tehdäkään yksin."



Kovan treenitahdin lisäksi Klemetin arkeen kuuluu olennaisena osana kurinalainen syöminen. Bull suunnitteli hänelle alusta lähtien asianmukaisen ruokavalion, jota hän on noudattanut pilkulleen. Mistään itsensä näännyttämisessä ei fitness-ruokavaliossa ole kyse - pikemminkin päinvastoin. Sallitut ruoat ovat toki tarkalleen määriteltyjä, mutta määrät jopa yllättävän isoja. Klemetti ei kilpaile tämän syksyn fitness-tapahtumissa, joten hän noudattaa tällä hetkellä niin sanottua offseason-ruokavalioa.

"En laske kaloreita, koska Bull tekee sen puolestani, mutta tällä hetkellä arvioisin syöväni reilut 3000 kaloria päivässä."

Rankan treenaamisen vastapainoksi on syötävä riittävästi, jotta treeneissä rikotut lihakset jaksavat uusiutua ja kasvaa.

Liikaa Klemetti ei siltikään syö. Hän ei harrasta tällä hetkellä ollenkaan aerobista liikuntaa, koska kroppaan ei yksinkertaisesti kerry rasvaa, jota täytyisi polttaa. Hän ei myöskään juurikaan harrasta joidenkin kehonrakentajien ja fitness-urheilijoiden suosimia cheat-päiviä, jolloin voi syödä tietyn ajanjakson sisällä mitä ikinä haluaa.

"Noin kerran kuukaudessa saatan syödä yhden aterian vapaammin esimerkiksi ravintolassa, mutta muuten en ruokavaliostani lipsu, eikä minulla siihen ole tarvettakaan", Klemetti kertoo.

Klemetin ruokavalio on optimoitu pitämää rasvaprosentin suhteellisen alhaalla, lihaskasvun parhaana mahdollisena ja aineenvaihdunnan käynnissä. Hän syö kuusi kertaa päivässä. Ruokavalio sisältää paljon proteiinia, mutta myös puuroa, pastaa ja riisiä. Osa proteiineista tulee lisäravinteista, jotta kanaa ei tarvitsisi syödä koko ajan.

Alkoholia, karkkia, jäätelöä tai muuta vastaavaa Klemetti ei nauti luonnollisesti ollenkaan.

"Viimeksi join alkoholia Tammerfesteillä 2011. Sen jälkeen olen juonut kerran ulkomaanmatkalla yhden

lasin viiniä. Kyllä sitä tähän ikään mennessä on jo ehtinyt syödä ja juoda ihan tarpeeksi", 29-vuotias nainen toteaa.

Pahamaineisella kisadieetillä Klemetin ruokavaliosta vähennetään lähinnä hiilihydraattien määrää. Dieetin ei tarvitse olla kovin radikaali, koska Klemetti pitää itsensä myös offseasonilla tiukassa kunnossa.



Fitness-lajit voidaan kokea ongelmallisina, koska vaikka niihin tarvitaan tavoitteellista harjoittelua kuten kaikkeen kilpaurheiluun, keskittyy laji käytännössä kilpailijoiden ulkonäköön. Klemetti myöntääkin, ettei fitness-urheilu sovi kaikille. Menestyminen vaatii kurinalaista elämäntyyliä ja kovaa päätä, joka kestää ruumiinmuotoon kohdistuvan kritiikin.

"Paljon pahempaa minusta kuitenkin olisi, jos arvosteltaisiin luonnetta", hän hymyilee.

Avain jalkojen maassa pitämiseen piilee myös lajiin suhtautumisessa: kilpaurheilu on kilpaurheilua, ja siihen pitää myös suhtautua asianmukaisella tavalla. Monet fitness-kilpailuihin tähtäävät naiset kertovat elämästään hyvinkin avoimesti blogeissa ja sosiaalisessa mediassa. Klemetti ei ole tähän lähtenyt.

"Teen asiat kilpaurheilijana. En ole mikään multimediapersoona."

Tämän takia Henriikan keväinen voitto tuli monille yllätyksenä. Hän oli treenannut kisoihin tavoitteellisesti, mutta pitämättä suurempaa melua itsestään.

Kevään kilpailujen jälkeen menestys meinasi viedä mennessään.

"Olin lähdössä samalla höyryllä heti uusiin kisoihin, mutta onneksi valmentaja toppuutteli ja käski lepuuttamaan niin kehoa kuin mieltä", hän kertoo.

Syksyn kilpailut jäävät hallitsevalta Suomen mestarilta väliin, jotta tulevaisuudessa voitaisiin tähdätä entistä korkeammalle. Seuraavana tavoitteena on pärjätä kevään Fitness Classicissa ja siten päästä kilpailemaan uudestaan myös Euroopan mestaruudesta.

"Tietenkin sen pronssin voisi kirkastaa...", hän hymyilee.



Laihasta lihaksikkaaksi



Fitfarmilla työskentelevän personal trainer Satu Kalmi kertoo fitness-urheilun suosion olevan Suomessa selvässä nousussa.

"Fitness-elämäntapa on ollut paljon esillä julkisuudessa ja se näkyy myös asiakasmäärissä", hän toteaa.

Kalmin asiakkaista noin 95 prosenttia on naisia iältään 18-50-vuotiaita. Valtaosan päätavoite on laihduttaminen ja isoin ongelma lähtötilanteessa onkin yleensä asiakkaan ruokavalio.

"Oikeanlainen ruokavalio on tulosten kannalta tärkeämpää kuin itse treeni, mutta tietenkin asiakkaamme myös treenaavat kovaa."

Kovasta treenistä huolimatta Kalmin mukaan naisten ei tarvitse olla huolissaan lihasten ylikehittymisestä.

"Aika kauan ja todella kovaa saa nainen treenata, että saisi fysiikastaan suhteettoman ison."

Myös Tampereen yliopiston sukupuolentutkimuksen lehtori Taina Kinnunen on huomannut meneillään olevan fitness-buumin ja sen näkyvät vaikutukset yleiseen kauneusihanteeseen. Bodareista 2000-luvun alussa väitöskirjan tehneen Kinnusen mukaan ihanne on etenkin miesten kohdalla kärjistynyt.

"20-30 vuotta sitten nykypäivän perusjannut olisivat lihastensa puolesta olleet fitness-malleja."

Myös naisten kohdalla lihasten ja treenauksen pitää nykyään näkyä, joskin liiallisuuden raja on tarkka: naisellisuuden pitää säilyä. Naisellisuuden säilyttämiseen tähdätään myös fitness-lajeissa silikoni-implantein.

"Erityisen kuvaavaa on, että missit ja mallit nykyään itsestään selvästi treenaavat. Heitä voi kuitenkin pitää kaiken kansan ihanteen mittarina, jossa korostuu ennen kaikkea kauneusihanteen konservatiivisempi puoli", Kinnunen selittää.

Kauneusihanne muuttuu Kinnusen mukaan hyvin vaivihkaa. Parhaiten normin kehityksen näkee eri vuosikymmenten mediakuvista. 1980-luvulla julkisuuteen noussutta naiskehonrakentaja Kike Elomaata pidettiin tuolloin eräänlaisena friikkinä, mutta nykyään yhtä lihaksikkaita naisia löytää miltä tahansa kuntosalilta.

"Elomaa tuskin edes pärjäisi nykypäivän kehonrakennuskilpailuissa", Kinnunen toteaa.

Fitness-ihanteen tunkeutumista valtavirtaan Kinnunen pitää ongelmallisena. Atleettiselle kauneusihanteelle on tyypillistä, että terveys alistetaan palvelemaan ulkonäöllisiä tarpeita esimerkiksi yksipuolisella, kurinalaisella ruokavaliolla ja vaarallisen alhaisella rasvaprosentilla. Toisaalta myös ongelmallisuuden yleistäminen on ongelmallista. Kaikki fitness-harrastajat eivät automaattisesti aseta terveyttään vaakalaudalle. Kinnusen mukaan fitness rinnastuu elämäntapana mihin tahansa muuhun kilpaurheiluun. Terveys on vain yksi ruumiinominaisuus, joka palvelee maksimaalista suoritusta, eli fitness-lajien tapauksessa tietynlaista ulkonäköä.

"Voidaankin ehkä kysyä, onko mikään kilpaurheilu ensisijaisesti nimenomaan terveellistä?"



Kuvausvaatteet Henriikalle lahjoitti Tampereen Body Action.



Laura Myllykoski, teksti

Annina Mannila, kuvat



| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (0)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.



Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitterissä
Tampereen yliopisto