Tämä on arkistosivu.
Voit siirtyä Aviisin uudelle sivustolle tästä.
Hae Aviisin arkistosta.
 

Kulmahuone: Kannattaako koulutus?

Untitled Document

Tiedotusvälineet ovat uutisoineet pitkään korkeakoulutettujen työllistymiskehityksen heikentymisestä. Huoli on aito työttömyyslukujen ollessa koholla, niiden odotetaan pysyvän suurin piirtein samoissa lukemissa noin vuoden ajan. Kriisitietoisuutta lisätään päivittäin todennäköisesti ainakin syksyn työmarkkinaneuvotteluihin asti, jolloin määritellään palkankorotukset seuraaviksi vuosiksi eteenpäin. Samaan aikaan työllistymiskeskustelussa nousee esiin tasaisin väliajoin kysymys, kannattaako korkeakoulutus yksilölle enää yhtä paljon kuin entisinä aikoina. Mikä on koulutuksen arvo?

Maksuton koulutus pyrkii takaamaan jokaiselle mahdollisuuden sosiaaliseen liikkuvuuteen ja vähentää koulutuksen periytyvyyttä. Pidän sivistystä ja viisautta jonkinlaisina itseisarvoina, mutta koulutuksen osalta isoa osaa kiinnostaa myös koulutuksen välineellinen arvo, kuten vaikka miellyttävä työpaikka tai työstä saatava palkka. Huoli työllistymisestä painaa usein erityisesti generalistialoja, joiden koulutus ei anna suoraan muodollista pätevyyttä johonkin tiettyyn ammattiin. Keskityn käsittelemään näitä aloja lyhyesti.

Lyhyellä aikavälillä mitattaessa voi olla niin, että valitessaan itselleen sopivan alan alhaisemmalla koulutustasolla saattaa saada parempaa palkkaa kuin toisilla aloilla korkeakoulutetut henkilöt saavat. Jos opiskelija tämän lähtökohdan hyväksyy ja valitsee silti yleistutkintoon johtavan generalistisen korkeakoulutuksen, ihminen valitsee pitempiaikaisen palkkakehityksen, mutta myös notkeammin muotoiltavan koulutuksen.

Juuri generalistisen koulutuksen notkeudessa piilee kuitenkin korkeakoulutuksen vahvuus. Korkeakoulutus tarjoaa hyvät edellytykset monipuoliseen tiedonhankintaan, kriittiseen tiedon arviointiin ja tiedon analyyttiseen käyttöön. Nämä perustaidot mahdollistavat uuden tiedon ja toiminnan luonnin.

Ammattiin valmistava koulutus rajaa selkeämmin työllistymisvaihtoehtoja pois ollen samalla hieman herkempi suhdannevaihtelulle. Korkeakoulututus pystyy muokkautumaan helpommin uudenlaiseen muotoon, jota on myös helpompi myöhemmin täydentää tarvittavalla osaamisella. Generalistisen koulutuksen notkeus vaatii kuitenkin rinnalleen sen, että opiskelijat osaavat sanallistaa omaa osaamistaan, jotta koulutuksesta pystyy saamaan koko potentiaalin irti. Yhtenä apuvälineenä tietojen ja taitojen sanallistamisessa toimivat osaamisperustaiset opetussuunnitelmat, jotka parhaimmillaan auttavat opiskelijaa näkemään, missä asioissa hän on jo hyvä ja missä asioissa hänen täytyy vielä tehdä töitä riittävän tietotason saavuttamiseksi.

Kaikkein tärkeintä koulutuksessa - tapahtui se millä tasolla tahansa - ovat kuitenkin ne vieressä istuvat kurssikaverit ja ystävät, jotka haastavat keskustelemaan, perustelemaan ja kyseenalaistamaan oman ajattelun lähtökohdat. Käydyissä keskusteluissa voi huomata oman asiantuntemuksen kasvavan ja elinikäisiä ystävyyksiä solmittavan. Koulutus kyllä kannattaa edelleen. Se on lopulta myös paras ase työttömyystilastoja vastaan.



Joachim Kratochvil

Kirjoittaja on ylioppilaskunnan koulutuspoliittinen sihteeri















| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (0)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.



Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitterissä
Tampereen yliopisto